«Bale, Dayit akila lakankaan no li taŋayi yoola, wahawu wan Ateemit afañumuu min ukaan aban, li aket. Li ahoki tan situubawool sihaan sihokimuu, min ehuluŋayi yoola ekajen li huyaakahu.
Bale nan jikaan tomuu kunakaku unku hutok li kúl̥uba jiban, li jilaañ jinab li bútinabu bóololi bata kañaahoolaku. Li kútiŋenoli foofiil feh buko li kuseekiil boot li bañooliil ló jijow jífu’ li ésukayi. Jíliiŋ bó, lí jíkuntuŋ li katantaku kata halahu min jil̥aw.
Fiyeel li akaan bukanabuku feh kúfulul, ban li ákuntuŋ min al̥aw. Nan al̥awumuu aban, li átiiwo ajooŋoo li ehuluŋayi ban li aan: — Tabita, uyito! Mal̥egen Tabita li aluujul. Nan ajukumuu Fiyeel, li ayito abah.
Bale li mal̥egenamu, Kilisita layitowuuyitowul li eketayi. Li kaketumuu feh, okila ammuu átinaa li kayitowul li eketayi, min íhiis kaanaku kaabuku foof kaketumuu fan kuyitowumul li eketayi.
ban li kunaak koon: «Inti laanuusaan boot min abil? Kama okila ummay? Situubawolaal sihaan sikete siban, ban kábilum nan adunaayi ejuul̥imuu boot síyaat wahoowah úbutoolut.»