Wurtagol 28 - Dewtere Laamɗo Fulfulde Burkina Faso

No kolte almaami'en ngaɗirtee

¹ Ngaɗaa sakiike maaɗa Haaruuna wara wona ɗakkol maaɗa, kam e ɓiɓɓe muuɗum, Nadabu e Abihu e Eliyajar e Itamar. Kamɓe ngoni ɓe cuɓiimi hakkunde lenyol Israa'iila faa ngolla gollal almaamaaku yeeso am.

² Ngaɗanon Haaruuna kolte ceniiɗe faa ɗum maandina teddeengal e darja gollal muuɗum.

³ Kaaldaa waawɓe gollal, ɓe kokkumi hakkillo majjum, mbi'aa ɓe ɓe ngaɗana Haaruuna kolte ɗeen saabe senndugol muuɗum faa golla gollal almaamaaku yeeso am.

⁴ Inan iri kaddule ɗe ɓe ngaɗata: basel ngel almaami haɓɓata dow ɓernde muuɗum e saayo deketeengo dow e saayo bulabulaawo e saayo tuppinaango ɓorneteengo ley e kufune e kaɓɓorgol. Ɓe ngaɗana Haaruuna e ɓiɓɓe muuɗum kaddule ceniiɗe saabe gollal almaamaaku yeeso am.

⁵ Ɓe ngaɗira ɗe morri kaŋŋe e leppi ɗaatuɗi e bulabulaaji e bojjitooji e boɗeeji coy.

⁶ Inan no ɓe ngaɗirta saayo deketeengo dow ngoon. Waawɓe sanyirde nyeenyal canyira ngo morri kaŋŋe e gaaraaji bulabulaaji e bojjitooji e boɗeeji coy e leppi ɗaatuɗi.

⁷ Ɓe ngaɗana ngo ɓoggoy ɗiɗoy kaɓɓeteekoy dow balaaje ɗiɗi ɗeen.

⁸ Kaɓɓorgol canyiraangol nyeenyal nyootondiree e maggo na fiilii ngo. Kangol du ngol sanyiree kaŋŋe e gaaraaji bulabulaaji e bojjitooji e boɗeeji coy e leppi ɗaatuɗi.

⁹ Kooƴaa kaaƴe dime bi'eteeɗe onikis ɗiɗi, nyenyaa dow majje inɗe ɓiɓɓe Israa'iila.

¹⁰ Artoroɗaa innde afo oon faa yaade nde koddaajo. Dow hayre wootere fuu inɗe jeegom.

¹¹ Hono no nyenyooɓe jamɗe nyenyirta noon inɗe ɗeen du nyenyirtee dow kaaƴe ɗiɗi ɗeen. Ngaɗaa morri kaŋŋe, ngaɗanaa kaaƴe ɗeen tiigorkoy.

¹² Takkaa kaaƴe ɗiɗi ɗeen dow balaaje saayo deketeengo dow ngoon, ɗe laatoo miccintinooje Israa'iila'en. Haaruuna ɓornoo ngo de wadda inɗe maɓɓe ɗeen yeeso Joomiraaɗo, ɗe laatoo ko miccintinta Israa'iila'en.

¹³ Wooɗi du, mooraa kaŋŋe, ngaɗaa tiigorkoy de

¹⁴ takkaa dow balaaje saayo deketeengo dow ngoon. Ngaɗaa callali kaŋŋe dimo ɗiɗi, kaɓɓaa dow makkoy.

¹⁵ Wooɗi, ngaɗaa basel kiite. Almaami haɓɓa ngel dow ɓernde muuɗum. Ngel sanyiree nyeenyal hono no saayo deketeengo dow, sanyiraango morri kaŋŋe e gaaraaji bulabulaaji e bojjitooji e boɗeeji coy e leppi ɗaatuɗi ngoon noon.

¹⁶ Ngel sowee nde wootere, njuuteefi maggel e njaajeefi maggel fuu laatoo njaajeefi newre junngo.

¹⁷ Ndeen takkaa ngel kaaƴe dime. Ngaɗaa guurti kaaƴe dime nay dow maggel. Dow go'aɓol ngool hayre woɗeere coy wi'eteende sardiyus e oolde wi'eteende topaas e huɗo heccoore wi'eteende emerooda.

¹⁸ Dow ɗiɗaɓol ngool hayre huɗo heccoore wi'eteende malakit e siiwre wi'eteende safiir e ɗelkoore wi'eteende diyama.

¹⁹ Dow tataɓol ngool hayre woɗeere hono ndiyam gooro wi'eteende yasente e nde ciifi leydi-leydiire wi'eteende agate e woɗeere wi'eteende ameetis.

²⁰ Dow nayaɓol ngool, hayre huɗo heccoore yaynunde wi'eteende kirisolit e raneere nde ciifi wi'eteende onikise e woɗeere yaynunde wi'eteende yaspa. Takkondiraa ɗe moorli kaŋŋe ɗiin.

²¹ Nyenyaa dow majje du inɗe ɓiɓɓe Israa'iila sappo e ɗiɗo ɓeen, ɗe laatoo maande. Dow hayre wootere fuu nyenyaa innde gooto, faa ɗum holla lenyi Israa'iila sappo e ɗiɗi ɗiin.

²² Ndeen ngaɗaa dow basel ngeel, ɓoggi ɓilduɗi ɗi kaŋŋe dimo karraaɗo.

²³ Ngaɗiraa jawe ɗiɗi e kaŋŋe de kaɓɓaa e coɓɓuli maggel dowuuji ɗiɗi ɗiin.

²⁴ Ndeen ɓilaa ɓilduɗi ɗiɗi ɗiin e jawe ɗeen.

²⁵ Hono noon du kaɓɓirtaa coɓɓuli majje ɗiɗi keddiiɗi ɗiin faro tiigorkoy mooraakoy ngonukoy dow balaaje saayo deketeengo dow ngoon faro yeeso.

²⁶ Katin ngaɗaa jawe kaŋŋe ɗiɗi, kaɓɓaa ɗe e coɓɓuli basel ɗiɗi leyiiji ɗiin, hakkunde maggel e saayo ngoon.

²⁷ Ngaɗaa jawe kaŋŋe ɗiɗi, kaɓɓaa e senngooji lefoy saayo njokkukoy dow balaaje ɗiɗoy kooy, faro yeeso maggo, ɗum woni faro dow to lefoy kooy kawrata e kaɓɓorgol maggo toon.

²⁸ Kaɓɓaa ɓoggol bulabulawol e jawe basel gonungel dow ɓernde ngeel, de kaɓɓaa ngol e jawe saayo ngoon du heɓa ngol heddoo dow kaɓɓorgol ngool, taa ngol sotta.

²⁹ Ndelle wakkati Haaruuna naatata ley nokkuure seniinde ndeen fu, jogoo inɗe ɓiɓɓe Israa'iila tawaaɗe dow basel kiite ngeel dow ɓernde muuɗum. Noon inɗe ɗeen laatortoo ko miccintinta yimɓe ɓeen yeeso Joomiraaɗo wakkati fuu.

³⁰ Ngattaa ley basel kiite ngeel «Urim» e «Tumim», ɗum wona dow ɓernde Haaruuna. Kujje ɗiɗi ɗeen tawete dow ɓernde Haaruuna nde yahata yeeso Joomiraaɗo fuu. Noon Haaruuna wakkortoo ko faaminta muuyɗe Joomiraaɗo e Israa'iila'en nde yahata yeeso Joomiraaɗo fuu.

³¹ Ngaɗaa saayo bulabulaawo. Ngaɗiraa ngo gaaraaji bulabulaaji tan. Saayo deketeengo dow ngoon dekee dow bulabulaawo ngoon.

³² Bulabulaawo ngoon waɗanee daande, de daande ndeen sanyanee kommbol taa seekoo.

³³ Ngaɗaa faro ley kommbol maggo alhaali ɓikkoy lekki rummaneehi. Ngaɗiraa ɗum gaaraaji bulabulaaji e bojjitooji e boɗeeji coy. Wooɗi du ngattaa lenngi kaŋŋe dimo hakkunde ɓikkoy lekki rummaneehi kooy.

³⁴ Ɓe ngaɗa lennguru wooturu e alhaali ɓinngel rummaneehi na njokkondiri ɗiɗɗiɗi, ɓe piilna ley saayo ngoon.

³⁵ Nde Haaruuna waɗata gollal yeeso Joomiraaɗo fuu, ɓornoo ngo. Nde o naatata ley nokkuure seniinde yeeso Joomiraaɗo e nde o wurtotoo fu, sonnyo lenngi ɗiin nanee taa o maaya.

³⁶ Ngaɗiraa pilkol ceniingol e kaŋŋe dimo. Nyenyaa dow maggol haala kaa: CENINANAAƊUM JOOMIRAAƊO.

³⁷ Kaɓɓiraa pinndi ndiin ɓoggol bulabulawol dow kufune oon, heedde yeeso makko.

³⁸ Ndi wona dow tiinde Haaruuna nde warata yeeso am fuu. Noon o ronndortoo hakkeeji Israa'iila'en ɗi ngaɗi e hokkugol kam dokke muɓɓen ceniiɗe, miin Joomiraaɗo. Wakkati fuu o watta maande seniinde ndeen dow tiinde makko faa ɓe njaɓee to Joomiraaɗo.

³⁹ Ngaɗiron saayo tuppinaango ɓorneteengo ley ngoon leppi ɗaatuɗi sanne. Hono noon du ngaɗirton kufune oon. Ngaɗaa du kaɓɓorgol tuppiniraangol gaaraaji feere feere.

⁴⁰ Ngaɗanaa ɓiɓɓe Haaruuna ɓeen du saayooji e kaɓɓorɗi e kufuneeje faa ɗum maandina teddeengal e darja gollal muɓɓen.

⁴¹ Ɓornaa mawna, Haaruuna e ɓiɓɓe muuɗum kolte ɗeen, de njooraa nebbam dow ko'e maɓɓe, ɓe kalfinee gollal ngaal. Ɓe ceninee faa ɓe ngollana kam gollal almaamaaku.

⁴² Katin ngaɗanaa ɓe sarrahoy leppi ɗaatuɗi, ndaɓɓoy. Koy kaaɗa dow buse maɓɓe koy cuura ɓalli maɓɓe.

⁴³ Wakkati Haaruuna e ɓiɓɓe muuɗum naatata ley Hukum Ceniiɗo naa du nde ɓe ngarata sakkirde faa ɓe ngaɗa gollal maɓɓe ley nokkuure seniinde fuu, ɓe ɓornoo ɗi. Si ɓe ɓornaaki ɗi fu, hakke majjum na waawi saabanaade ɓe maayde. Ɗuum laatanoo Haaruuna e ƴuwdi muuɗum yamiroore faa abada.