38 “He ā te meamoni?” kua fehili atu ki ei ia Pilato. Oi toe fano ai ia Pilato ki fafo kinā tino Iutaia, ma lea vē atu ki ei, “E hēai he mea e kō kitea, e tatau ke fakahala ai te tino tēnei.
I te kiteaga e Pilato kua hē aogā ke fakaauau pea, ona ko tagata kua tau hē mafai ke tāofiofi, oi tago ai ki nā vai kua fafano ai ona lima i mua o te kaifenua ma lea vē atu, “E mamā au ma te toto o te tagata tēnei! E a koutou lava te mea tēnei!”
Kae kua fehili atu ia Pilato, “Aiheā, ko he holitūlāfono ā ta ia kua fai?” Ka kua fakaatili ai te taukalalaga leo lahi o ki lātou, “Fakahātaulo te tino tēnā!”
Kua toe fano ia Pilato ki fafo ma lea vē atu ki tagata Iutaia, “Kikila, ka fakatonu e au ke kaumai ia Iehu ki fafo ki a te koutou, ke iloa ai e koutou, e hēai he mea e kitea e au e tatau ai ke fakahala.”
I te kitea atuga o Iehu e nā ohitāulaga hili ma nā leoleo o te Mālumalu, oi taukalalaga ai, “Fakahātaulo te tino tēnā! Fakahātaulo te tino tēnā!” Kua lea atu ia Pilato ki a te ki lātou, “Kave lava la e koutou oi fakahātaulo, auā e hēai he mea e kitea e au e tatau ai ke fakahala.”
I te ki lātou lagona atuga o Paulo e tautala e uiga ki te toetū mai te oti, oi fakatauemu ai iētahi tino ki ei, kae ko iētahi tino kua lea vē, “Ko ki mātou e fia toe fakalogo ke tautala mai koe i te mea tēnā.”