SIÑOR Deus dan un lingua ku nsinadu diritu, pa N sibi papia na tempu sertu un bon palabra pa kil ku sta kansadu. Tudu parmaña i ta dispertan, i ta disperta ña sintidu pa N pudi obi, suma kilis ku na nsinadu.
Utru ora N ta pensa, N fala: “N ka na lembra mas del, nin N ka na papia mas na si nomi.” Ma si palabra sta na ña korson suma fugu ku na yardi, ficadu na ña os; N ta fasi forsa pa guardal, ma N ka pudi nguenta.
E marka dia; manga delis bai na ki dia pa kasa di Paulu. Disna di parmaña te di tardi i konta elis, i splika elis kusas di renu di Deus, i buska konvensi elis pa e fia na Jesus. I mostra elis na lei di Moisés ku librus di anunsiaduris.
Palabra di Deus i bibu, i forti. I ta mas korta di ki spada di dus boka; i ta yentra te dentru di algin nunde ku alma ku spiritu ta rapati, te na metadi di juntamentu di os. I kapas di julga vontadi ku pensamentu di korson.