Abraon lanta mandrugada, i toma pon, ku un garafa di yagu, i da Agar. I pui elis na si ombra, i dispidil, tudu ku mininu. Agar pega kamiñu, i yanda-yanda na lala di Berseba.
Reoboan teneba disoitu minjer ku sesenta kumadri, i padi ku elis vinti i oitu fiju macu ku sesenta femia. Na tudu si minjeris ku kumadris i mas amaba Maaka, fiju di Absalon,
pa bo pudi sedu fijus di bo Pape ku sta na seu, pabia i ta fasi pa si sol sai pa jinti mau ku jinti bon; si cuba ta kai riba di jinti justu ku injustu.
ma i ka disa bos sin un amostra pa da tustumuñu del; i ta fasi bon kusas, i da bos cuba na seu, ku prudutus na se tempu; i da manga di kumida sempri, i inci bo korson di alegria.”