7 Kin ku sedu suma mi pa i diklara, i splika ña dianti tudu ku kontisi disna ku N tene ña pobu na tempu antigu. I ta jumna i konta kusas ku na bin sedu na futuru!
Kal di bos ku konta e kusa disna di kumsada, antis di i bin sedu, pa no pudi sibi, no fala: ‘I tenba roson’? Ma i ka ten ningin ku kontaba antis di i bin sedu, ku fadi kin ku obiba e palabras na bo boka.
Kin ku pui e kusa pa i sedu, ku lantanda manjuandadis, un son un son, disna di kumsada? Ami, SIÑOR, N sta disna di purmeru te na ultimu delis, ami propi.”
I ami ku jumna N konta, N pui pa i obidu. I ami ku salba; i ka nin un deus strañu na bo metadi. Abos i ña tustumuñas.” Asin ku SIÑOR fala. “Ami i Deus.
Tudu nasons ku rasas pa e junta; kin na se metadi ku cigaba di konta e kusas, o pa splikanu kusas antigu? Pa e pursenta se tustumuñas, pa mostra kuma e tenba roson, pa jinti obi, e fala: “I bardadi.”
Bo ciga juntu, bo diklara, bo konsulta sintidu di ŋutru. Disna di tempu antigu, kin ku jumna i konta e kusa, o i diklaralba ja? Nta i ka ami, bo SIÑOR? Fora di mi i ka ten mas utru Deus; i ka ten Deus justu o Salbadur fora di mi.