Wäuŋuiŋqä 9:40 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

⁴⁰ Qu i iqaŋguwäŋga, Pitä iqu eeqänäŋä iquauŋi, yäpaqä mäŋgisa ändowatäqe, qoŋä äuktäutä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätukqe. Iŋgaŋi iqu apäkä pizqä i witaŋgqä iŋgi, hiqumuaŋä äwiyäqe, “Tapitauä, si vayä” ätukqe. I tquaŋga, ii hiŋuä äqänäqe, ique hiŋuä äqunätä, pämä qe äpmakqe.

Wäuŋuiŋqä 9:40 Iomraidhean Croise

Matiu 6:6

Iŋi si Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätätŋäŋgaŋi, aŋä hiqŋqä ämaqä maeqä iŋgisa äwätnä, qŋqaŋä ämäyeŋi, zä äpmanä tääqä tquätŋqe. Si iiŋä imäkqaŋgŋäŋgaŋi, tqä Tniqu zä wiqä imä hiŋuä äqunäŋqe, Iqu tqä suqä iutaŋi, kima ktapäniqeqä.

Matiu 9:25

Qu iquau yäpaqä mäŋgisa huätä dowatqaŋguwäŋga, Iqu hiqŋqä ii witaŋgqä iŋgisa äpäwäqe, iiyqä hipa iu a maqätqaŋga, ii ävaukqe.

Makä 9:25

Iŋgaŋi, Jisasi Iqu ämaqä kuapänäŋi tnäŋä pqaŋgä äqunäqe, Iqu dŋä quvqä iqueŋi, “Dŋä quvqä kukŋuä matqä, qätä mäwiyqä imäkqä iquki, nyi si, ymeqä iquesa täŋgi huätä ätimäutnä, ga aŋgi mäpaquvqä isŋqä äktqänä” ätukqe.

Lukä 22:41

E ätuäqetaŋi, äväma äwäqe, ämaqä hikä tnämäuqä-paŋä iiŋäqi ätqäwäqe, qoŋä äuktäutä, tääqä ätukqe.

Lukä 8:54

Itaŋgi Jisasi Iqu, iiyqä hipa a ämaqätätä, “Ymeqä iiki, si pämä pmayä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 20:36

Poli iqu kukŋuä ii ae ätuäqe, iŋgaŋi iqu iquatä qoŋä anä äuktäupu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä qe ätkqe.

Wäuŋuiŋqä 21:5

Ne aŋä-himqä iuŋi ävämetanä, qaŋä watuŋquä iqaŋgua, quuvqä heqiyqä iquatä, ymeqä-apäkä iuatä aŋä-himqä iqueŋi yäpaqä mäŋgisa änäquatämäukuwi. Ne äwani, eqä-pŋä maŋä iqiŋi, qoŋä äuktäutanä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätkque.

Wäuŋuiŋqä 28:8

Iŋgaŋi Pupulusi iqueqä kaniqu huiwä dŋätä, zä-qunätä itä yaqä äwämiŋqe. Poli iqu ique äwimeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuätä, hipae haqeqi äwiyätä, ique äŋguä iwimäkkqe.

Wäuŋuiŋqä 7:60

I ätuäqetaŋi, iqu qoŋä äuktäutä, tääqä yäŋänäqŋqä, “Naqä Iquki, Si iquauqä suqä quvqeŋqe, kima mävqä panä!” ätukqe. E ätuäqetaŋi, äpäkoŋgqe. Qu Stipenä ique suqä tä iwimäkqaŋguwäŋgaŋi, Soli iqu, “Qäyunä äyä imäkqäuä” kŋuä äwikqe.