Wäuŋuiŋqä 26:20 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

²⁰ Kiŋganäŋi, Dämaskasi pmeqä iquau ätuätmä, qänakŋi, Jerusälemä pmeqä iquautä, qua Jutiya iuŋi eeqänäŋä iquautä, itaŋga Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquautä, awä tiiŋä ätumiŋqeqä. ‘He heqä kŋui äkunmäknäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqäpiyä. Iŋi ämaqe, he iiŋä ae iquwiŋqä näqŋqä mapŋqe, suqä qäyunä imäkpiyä’ ätumiŋqeqä.

Wäuŋuiŋqä 26:20 Iomraidhean Croise

Matiu 3:2

“Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeŋqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”

Matiu 3:8

Hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ae ävquatämäuqueqä äktmbu motquapiyä. Iiŋä imäkquwi, he zä hŋqu häukuä-täŋä eŋqä-paŋuenjqä.

Matiu 4:17

Iŋgaŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iu kukŋuä awä ätipäqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi äwiŋqä-qae, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”

Matiu 9:13

Nyi äpqe, ämaqä jänäŋä iquau tääqä tuätumamqä äpqä hmanjqä. Oeyä. Nyi ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau tääqä tuätumamqä äpqeqä. Iiŋiŋqe he Goti Hanjuwä Iqueä bukä iu tiiŋä äqänäŋqe, näqŋqä mapiyä. ‘He hiqäva imäkätqäŋuwiŋqe, manyiŋqä iqiyä. He ämaqä iquauŋqä qeqä emäŋgaŋguti äŋguä itquapŋqä änyiŋgiyä.’”

Makä 6:12

Itaŋi iqua äupiyi, qokä-apäkiuŋi, quwqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä quvqe huätä vquatämäupŋqä, awä ätuäkämiŋuwi.

Lukä 1:16

Iqu iqueqä wäuŋuä imäkätqätaŋgi, Israitqä kuapänäŋi, iquauqä suqä hŋgisanäŋi huätä ävquatämäupu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qätä äwiyäpu, qänaknä ipnuwiqä.

Lukä 13:3

Oeyä, kŋuä iiŋi mämeqä pambiyä. Nyi etqänä. He heqä kŋuä makunmäkŋqä ipu, suqä quvqä huätä mävquatämäuqaŋgpqe, hepqe qui inä imäkmbŋqäuä.

Lukä 13:5

Oeyqä. Nyi he etqänä. Heqä kŋuä makunmäkŋqä ipu, suqä quvqä huätä mävquatämäuqaŋgpqe, he-pqe qui inä imäkmbŋqäuä” ätukqe.

Lukä 15:10

Nyi he etqänä. Iiŋä iua aquvänä kuapänä iquwä-paŋi, eŋätqä qäukuä yäŋiŋä iqua ämaqä suqä quvqä imäkqä hŋqu kŋuä äkunmäknätä, iqueqä suqä quvqe ävquatämäuqetaŋi, qu aquvänä kuapänä asä inä ipŋqäuä” ätukqe.

Lukä 15:7

Nyi tiiŋä etqänä. Iiŋä iqua aquvänä kuapänä iquwä-paŋi, eŋätqä qäukuä yäŋiŋä iqua, ämaqä suqä quvqä imäkqä hŋqu, kŋuä äkunmäknätä, iqueqä suqä quvqe ävquatämäuqetaŋi, qu aquvänä kuapänä asä inä ipŋqäuä. Ämaqä suqä jänänäŋä imäkqä iqua, quwqä kŋuä makunmäkŋqä etaŋgä, kuapänäŋä qäyä etaŋgqä-qe, eŋätqä iqua iquauŋqe, aquvänä asänäŋi miqä ipŋqäuä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 11:18

Pitä iqu e tquaŋga, ämaqä iqua, äwqä haŋuä imbu äpmapiyi, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, tiiŋä ätkuwi. “Täukue! Kŋui äkunmäknäpu, häŋä-pmeqä di meqe, Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi iquau-pqe, inä äwikqeqä” ätukuwi.

Wäuŋuiŋqä 15:19

Itaŋi Jemisi iqu tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Iiŋiŋqe, nyi kŋuä tiiŋä indqänätqäŋä. Ne, ämaqä huizi, iquauqä kŋuä äkunmäknäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä äwätqäŋuwä iquauŋi, haŋä-iqä mävqä pa ianä.

Wäuŋuiŋqä 17:30

Hiŋuiqänäŋi, ämaqä iqua, Iquenyqä maqŋqä etaŋguwäŋga, Iqu quwqä suqä quvqeŋqe, kukŋuä matqä imiŋqe. Iŋäqe täŋgaŋi, ämaqä qua eeqänäŋä iuŋi, suqä quvqeŋqä womba ipu ävquatämäupŋqä diŋqe, Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätqänä.

Wäuŋuiŋqä 2:38

Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä diŋqe, he eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋi, kŋuä äkunmäknäpu, hiqä quvqe ävquatämäupu, ga Jisasi Kraisi ne ämineyqä Iqueuä yoqeta, asŋä mapiyä. He iiŋä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Dŋä Äŋguä Ique etapäŋqiyä.

Wäuŋuiŋqä 20:21

Itaŋga hea ique-iqueŋi, Israitqä iquauŋä-pqä, itaŋga Grikä iquau-pqe, tiiŋi inä äyä ätumiŋqeqä. ‘Ne suqä quvqetaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä kŋuä äkunmäknätanä, neqä Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyquatuŋqueqä.’ Iiŋqe he näqŋqä äyä etqäŋuwiqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 26:17

‘Saqä ämaqä Israitqä iquatä, ämaqä huizi iquatä, quvqä ikimäkqaŋgpqäŋgaŋi, Nyi häŋä ikimäkäqumuatmniqeqä. Nyi si iquauŋqe, tiiŋä iwimäkqätŋqänä äkndowatqänä’ ändkqeqä.

Wäuŋuiŋqä 26:19

Iŋgaŋi Poli iqu kukŋuä äpakänä tii, ätukqe. “Ämiqä naqä Akripa iquki, nyi nätmatqä haqä yätutaŋi hiŋuä äquŋgqä iuŋi, tuwä mäwiyqä itmä, kukŋuä awä ätuäkämiŋqeqä.

Wäuŋuiŋqä 3:19

Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä eŋgaŋgutqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupu, Iqu-täŋä qäqiqinyqä aŋgi bpiyä. Iiŋä iquwi, Naqä Iqu hiqä hapä pmeqä änyä-häŋä etapätä, Jisasi Kraisi hiqä ämeyätŋqä ätekqä Iqueŋi, aŋgu dowatäŋqiyä.

Wäuŋuiŋqä 9:15

Iwä, Naqä Iqu, “Si qaŋä uvä” ätukqe. “Ämaqä iiŋä iqu, Nyaqä wäuŋuä-nyiyqä hiäniŋqä, Nyi atäuŋuä ae iqäqeqä. Iqu, ämaqä Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquautä, aŋä-himqä iutaŋä miqä iquautä, Israitqä iquautäŋi, Nyaqä yoqeŋqä awä tquätŋqeqä.

Wäuŋuiŋqä 9:35

Iŋgaŋi ämaqä eeqänäŋä, aŋä-himqä Lindataŋä iquatä, quauŋuä Salonä pmeqä iquatä, Aniyasi ique hiŋuä äqumbiyi, qu kŋuä äkunmäknäpu, Naqä Iquenyqä quuvqä eqäkuwi.

Romä 2:4

Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikitquetä, hea quäuqä sinyqä hiŋuä äqänä äpme, tqä suqä quvqeŋqä kima maqänä mäktapqä itŋqe. Iqu äŋguä kuapänä e qäyä ikitqueqaŋgqeŋqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä äqunäŋnä? Iqu äŋguä iiŋä ikitquetŋqe, ii, si tqä kŋuä äkunmäknätnä, suqä quvqä vquatämäutŋqä iiŋqe, äktma äwätŋqeyi.

2 Korinä 3:16

Iŋäqe ämaqä hŋqu iqueqä hŋgisanä iqe ävquatämäutä, Naqä Ique hiqumuaŋä vqaŋgutqe, yuä huäqä iiŋi, huätä ävasqäŋgi.

2 Korinä 7:10

Goti Hanjuwä Iqu, ämaqe, womba ämepu huäqä-huŋqä mapŋqä imäkqe, ii, kŋuä äkunmäknäpu, suqä quyqe vquatämäupu, qui mimäkŋqä aŋgumä änyä-häŋä epŋqä iuŋqä imäkänä. Iŋäqe huäqä-huŋqä ämaqä qua täutaŋi ämetqäŋuwi, ii äkunmäkŋqäŋqä ma, äpäkoŋqä duŋqeyi.

Epäsäsi 4:17

Iiŋiŋqe, nyi Naqä Iqueqä yoqetaŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqänäŋi tiiŋä etmqe. “Ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua imäkätqäŋuwä-pa, imäkqa mäwqä pambiyä” etqä. Iquauqä kŋuä iqe, quwqä äpmeqä iuŋi, häukuä äŋguä uwqiyqe, aaŋqä eä.

1 Tesälonaika 1:9

Ne he emeqaŋgua, he yeeqä änä-änä ipu äneyätmeqaŋgä qätä äwikuwiŋqe, qu kukŋuä tii ätätqäŋä. “Ämaqä Tesälonaika pmeqä iqua, goti quaŋgä iquauŋi ävquatämäupu, Goti Naqä-qakuä Häŋä-pmeqä Iqueqä yäpä iqinyä äväpu, itaŋga Iqueqä Ymeqä qäukuä yäŋiŋä Iquenyqä hiŋuä äqumbu äpmeŋäuä” ätätqäŋä. Ymeqä Iqu, ii Jisasi Iquvi. Iqu äpäkoŋgaŋga, Goti Iqu, Ique aŋgi ävauqumuatkqe. Itaŋga Iqu, Goti Iqueä äwqä tnäŋi, suqä quvqä imäkqä iquauŋqä äpäŋqä ii, ne mänemeqä yätŋqä, Yätamäkqä Neyqä Ique.

Itkimäkqä 16:11

Qu quwqä huiwiu täŋä-huŋqätä, wätaŋqetä, wimeqaŋgqeŋqä Goti Hanjuwä Qäukuä Yätu Ämitŋqä Iquenyqä kukŋuä ququvqä ätmiŋuwi. Iiŋä ätäpiyäŋgaŋi, qu quwqä suqä ququvqä imäkmiŋuwi, tuwä äwiyäpu, kŋui makunmäkŋqä imiŋuwi.

Itkimäkqä 2:21

Nyi, ‘Iiyqä suqä quvqä hui äkunmäknäŋqutiyä’ tmä, hiŋuinä äqunmä pmetaŋgä, iiyqä kŋui makunmäkŋqä itä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi änäänä äväkitqänä.

Itkimäkqä 2:5

Qäŋganäŋi, he suqä äŋguä inä imäkmiŋuwi, huätä vquatämäupu, qua iqi ae äyä äpäkŋguwi. Iiŋä etaŋgi hiqä suqä qäŋganä imäkmiŋuwiŋqe, kŋuä indqänäpu, hiqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä qäŋganä äänä imäkmiŋuwä etaŋgutqe, asä iiŋä imäkqäpŋqe. He iiŋä mimäkqä iqaŋgpqe, Nyi äpätmä hiqä hiqi-tetä kiqä ätqäuqetä, huätä metaumqänä.

Itkimäkqä 3:3

Qäŋganäŋi, he kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi qätä äwiyäpu, ae ämakuwi, he iiŋqä kŋuä indqänäpu, äŋguänä ämipu, hiqä suqä quvqeŋqe, kŋuä kunmäkmbiyä. He mävauqä ipu, hiqaqä yqänä äwämitpqe, quwä-meqä hŋqu emeqäŋqe änyä maqŋqä eäŋuwä-pa, Nyi asä iiŋä emamä.