Wäuŋuiŋqä 2:38 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

³⁸ Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä diŋqe, he eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋi, kŋuä äkunmäknäpu, hiqä quvqe ävquatämäupu, ga Jisasi Kraisi ne ämineyqä Iqueuä yoqeta, asŋä mapiyä. He iiŋä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Dŋä Äŋguä Ique etapäŋqiyä.

Wäuŋuiŋqä 2:38 Iomraidhean Croise

Matiu 28:19

Iiŋiŋqe, he hueqä-himqä eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, qokä-apäkä iuŋi, Nyaqä ämaqä hipŋqä motquapiyä. He iquauŋi, Apiqueqä yoqeu, Ymeqä Iqueqä yoqeu, Dŋä Äŋguä Iqueqä yoqeuta, asŋä qäpŋqeqä.

Matiu 3:2

“Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi ae äquvepqeŋqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”

Matiu 3:6

Qu i äpäpu, quwqä suqä quvqeŋqä awä tquaŋguwäŋgaŋi, Jonä iqu eqä Jotänä iu asŋä äwqämiŋqe.

Matiu 4:17

Iŋgaŋi Jisasi Iqu, qokä-apäkä iu kukŋuä awä ätipäqiyätä, tiiŋä ätukqe. “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, qäukuä haqä yätuta qäqi täqi äwiŋqä-qae, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe vquatämäupiyä.”

Makä 1:15

“Goti Iqu kukŋuä ätätä ekqe, tä qäŋga qe ätimäuqiyä. Goti Iqunä miqe, qäqiqi äpqi. Heqä kŋuä äkunmäknäpu suqä quvqeŋqä ävquatämäupu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä täuŋqä quuvqä heqäpiyä” ätukqe.

Makä 16:16

“Ämaqä quuvqä eqiyätä asŋä ämeqä iqueŋi, Goti Iqu häŋä iqumuatäniqe. Itaŋga ämaqä quuvqä maeqiyqä iqä iquenyqe, Goti Iqu, ‘Häŋä mäpmeqä yäŋqiyä’ täniqeqä.

Lukä 24:47

Itaŋga ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu Iquenyqä awä tpuŋqäuä. Ämaqe, quwqä kŋuä äkunmäkmbu, suqä quvqe ävquatämäuqeŋqätä, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä imäknätä, quwqä suqä quvqe huätä mamäuqeŋqätä awä tpuŋqäuä. Kukŋuä awi, Jerusälemä iu ganä tpuŋqäuä’ ätä äqänänä.

Lukä 3:10

Jonä iqu e tquaŋga, qu yatŋqä äväpu, “Iiŋqe ne äänä imäkatuŋquäwä?” ätukuwi.

Wäuŋuiŋqä 10:43

Hiŋuä-tqä eeqänäŋä iqua, Iquenyqä awä tiiŋä ätmiŋuwiqä. ‘Ämaqä, Iquenyqä quuvqä heqiyqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu, Iiŋä Iqueqä yoqetaŋi, äwqä haŋuä imäknätä, iquauqä suqä quvqe, huätä mamäuŋqiyä’ ätmiŋuwiqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 10:48

I ätuäqetaŋi, iqu, “Ne iquauŋi, Jisasi Kraisi Iqueä yoqeta, asŋä uwqiyatuŋqueqä” ätukqe. Qu asŋä ae ämapiyi, Pitä iqueŋi, “Si hiunji hui, nesä anä pmayä” ätukuwi.

Wäuŋuiŋqä 13:38

Ŋqä nyämaqäuä, iiŋqe he näqŋqä äŋguänäŋä tiiŋä hipŋqeqä. Ämaqä Iiŋä Iqueqä wäuŋuä dutaŋi, ämaqeuqä suqä quvqe huätä mamäuqä iuŋqe, ne awä etätqäŋunä. Tiiŋä-pqeŋqä näqŋqä äŋguänäŋä hipŋqeqä. Goti Hanjuwä Iqu henyqe, ‘ämaqä jänänäŋuaiqä’ täniqä diŋqe, kukŋuä-suqä Mosisi iqu ätätä äqäkqeu qänaknä iquwi, hiyaqä suqä quvqe huätä mämaemäuqä yäŋqiyä. Iŋäqe, Ämaqä Iiŋä Iqu, ämaqä, Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋgpqe, Iqu iquauqä suqä quvqä eeqänäŋi, huätä ämamäutä, ‘ämaqä jänäŋuaiqä’ täŋqiyä.

Wäuŋuiŋqä 16:15

Iŋgaŋi iisä, iiyqä aŋä iu äpmamiŋuwä iquatä, asŋä ämapiyi, ii neŋi yäŋänäqŋqä tiiŋä änatkqe. “Hiyaqä kŋui, ‘Apäkä täsi Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqe, naqä-qakuiqä’ kŋuä hiyqaŋgutqe, he nyaqä aŋä täu äpaquväpu pmapŋqeqä.” Ii yäŋänäqŋqä natqaŋga, ne iiyqä kukŋui, qätä qe äwikque.

Wäuŋuiŋqä 17:30

Hiŋuiqänäŋi, ämaqä iqua, Iquenyqä maqŋqä etaŋguwäŋga, Iqu quwqä suqä quvqeŋqe, kukŋuä matqä imiŋqe. Iŋäqe täŋgaŋi, ämaqä qua eeqänäŋä iuŋi, suqä quvqeŋqä womba ipu ävquatämäupŋqä diŋqe, Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätqänä.

Wäuŋuiŋqä 20:21

Itaŋga hea ique-iqueŋi, Israitqä iquauŋä-pqä, itaŋga Grikä iquau-pqe, tiiŋi inä äyä ätumiŋqeqä. ‘Ne suqä quvqetaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä kŋuä äkunmäknätanä, neqä Naqä Jisasi Iquenyqä quuvqä heqiyquatuŋqueqä.’ Iiŋqe he näqŋqä äyä etqäŋuwiqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 22:16

Iŋä etaŋgi si squeŋqä hiŋuä äqännä, pmatŋqäwä? Si ävauätnä asŋä matŋqeqä. Si Iqueqä yoqä tqaŋgti, Iqu asŋä äkqiyätä, tqä suqä quvqe, huätä makmäutŋqeqä,’ ändkqeqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 26:18

‘Iqua hiŋuä hiawiqä eŋqä-paŋä äpmeŋuwi, hiŋuä äŋguä qämbŋqä iwimäktŋqeqä. Iiŋä iwimäkqaŋgti, iqua hiawiqä iŋgisatä, Setänä iqueqä yäŋänäqŋqetä, tuwä äwiyäpu, kŋuä äkunmäknäpu, we-huŋqä iqinyqätä, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, ppŋqeqä. Qu iiŋä iquwi, Nyi iquauqä quvqe huätä ämamäutmä, ämaqä Nyinyqä quuvqä eqiyäpu, Nyaqä ämaqä epqä iquatä, anä pmetpnuwiqä’ ändkqeqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 26:20

Kiŋganäŋi, Dämaskasi pmeqä iquau ätuätmä, qänakŋi, Jerusälemä pmeqä iquautä, qua Jutiya iuŋi eeqänäŋä iquautä, itaŋga Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquautä, awä tiiŋä ätumiŋqeqä. ‘He heqä kŋui äkunmäknäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqäpiyä. Iŋi ämaqe, he iiŋä ae iquwiŋqä näqŋqä mapŋqe, suqä qäyunä imäkpiyä’ ätumiŋqeqä.

Wäuŋuiŋqä 3:19

Goti Hanjuwä Iqu hiqä suqä quvqe huätä maemäutŋqä eŋgaŋgutqe, hiqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupu, Iqu-täŋä qäqiqinyqä aŋgi bpiyä. Iiŋä iquwi, Naqä Iqu hiqä hapä pmeqä änyä-häŋä etapätä, Jisasi Kraisi hiqä ämeyätŋqä ätekqä Iqueŋi, aŋgu dowatäŋqiyä.

Wäuŋuiŋqä 5:31

Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätuma äyätä, Iqueqä hipa ämuaŋgisa, äyä äpmuatekqeqä. Iŋi Iqu neyaqä hänaqä Ämänätqueqä-qu eä, aŋgumä Inätmeqä-qu eä, äpmakqeqä. Ga e äpmeqetaŋi, Israitqä iqune, neqä kŋui äkunmäknatuŋquä yätamäkqä äneyätä, neqä suqä quvqä huätä mänatnämäuquätŋqä diŋqeyi.

Wäuŋuiŋqä 8:12

Pilipä iqu, kukŋuä äŋguä Goti Hanjuwä Iqunä miqä iuŋqätä, Jisasi Kraisi Iqueuä yoqeuŋqätä, awä tuätqätaŋgqeŋqä, qokä-apäkä qäsäŋi, qu ‘naqä-qakuiqä’ kŋuä indqämbiyi, quuvqä eqiyäpu, asŋä ämakuwi.

Wäuŋuiŋqä 8:20

I tquaŋga, Pitä iqu kimaŋi, “‘Nätmätqä Goti Hanjuwä Iqu ävätŋqe, nyi mbqä imqänä’ kŋuä äkiyqetaŋi, tqä mbqetä, tqä-täuätä, qui anä imäknyiyŋqinyqä” ätukqe.

Romä 6:3

Asŋä ämetanä, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnäŋquä iqune, iiŋä dutaŋi, Iqutä anä äpäkoŋgque. He iiŋqe änyä maqŋqä eŋä?

Epäsäsi 1:7

Iqueqä Ymeqä Iqu äpäkonätä, Iqueqä häŋeqä iuäkqä iutaŋi, ne aŋgumä häŋä inequmuatätä, neqä suqä quvqä eeqänäŋi, huätä ae ämänatnämäukqe. Goti Hanjuwä Iqu iiŋä itä, Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqe, hävemnäqŋqä etaŋgi ämänätquakqe.

Talusi 3:5

Iqu häŋä inequmuatkqe, ne suqä jänänäŋä dinä imäkätqätaŋgquä duta ma, oee. Iqu nenyqä qeqä ätmäkätä, neyaqä suqä quvqe huätä ämamäutä, häŋä-pmeqetä suqä äŋguänäŋitä änyä-häŋä inemäkkqe. Iqu iiŋi, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique änätapätäqä iuta inemäkkqe.

1 Pitä 3:21

Eqä iiŋi, Goti Iqu heŋi häŋä di, täŋgaŋi asŋä meqaŋguwä duta emäkäqumuatätŋqeŋqä ekqe. Asŋä ämequwi, hiqä huiwä kiyi huätä päwätŋqä mämeqä iqä. He asŋä ämequwi, ii Goti Iqueŋi, “Ne saqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä jänänäŋä heatuŋqueqä” ätäpu, ämeqä. Heŋi häŋä di, Goti Iqu, Kraisi Jisasi Iqueŋi, qua buta aŋgumä häŋä ävauqumuatkqä duta emäkäqumuatqi.