Wäuŋuiŋqä 19:17 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

¹⁷ Ämaqä Israitqä iquatä, huizi iquatä, Epäsäsi iu pmeqä eeqänäŋä iqua, ämaqä iqu e imäkqaŋgqeŋqä qätä äwipiyi, zä iŋqä naqänäŋä wimeqaŋga, qu Naqä Jisasi Iqueuä yoqe haqeqä ämamäukuwi.

Wäuŋuiŋqä 19:17 Iomraidhean Croise

Lukä 1:65

Nätmatqä huitaŋä e timäuqaŋgqeŋqä, ämaqä iqi äpmamiŋuwä iqua zä ikuwi. Iŋgaŋi ämaqä Jutiya iu qoqoŋä im-imä pmeqä iqua, kukŋuä kuapä ätmiŋuwi.

Lukä 7:16

Iŋgaŋi ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä zä ipu, Iqueqä yoqe haqeqä ämamäupu, “Hiŋuä-tqä Naqä Hŋqu ätimäuqiyä” ätkuwi. Itaŋga “Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä yätamäkqä vätŋqä ätimäuqiyä” ätkuwi.

Wäuŋuiŋqä 13:12

Ämiqä naqä iqu, nätmatqä tä timäuqaŋgi hiŋuä äqunäqe, iŋgaŋi iqu, Naqä Iqueqä kukŋuiŋqä, kŋuä kuapänä indqänätä, iquenyqä quuvqä eqäkqe.

Wäuŋuiŋqä 18:19

Aŋä-himqä Epäsäsi iu ätimäupiyi, iqu Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu äpaquväqe, iquatä kukŋuä anä ätukuwi. Qu, “Si nesä täu anä pmetuŋqueqä” tquaŋga, iqu “Nyi änä maeqä iŋänä” ätukqä-qe, qu wivämetŋqäŋgaŋi, “Goti Hanjuwä Iqu wiŋgaŋgutqe, aŋgumä emamniqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi, iyaquiŋi, iqi äwqatämäumä, Epäsäsi äväma, yimba ätkamäutä qe äukqe.

Wäuŋuiŋqä 19:1

Apolosi iqu Korinä iu yqänä pmetaŋgaŋi, Poli iqu, hänaqä qoqoŋä iu änyätaŋgqeu äpäwitä, Epäsäsi iu ätimäukqe. Iqiŋi iqu quuvqä heqiyqä hŋquau äwimakqe.

Wäuŋuiŋqä 19:16

Iŋgaŋi ämaqä dŋä quvqä-täŋä iqu ätkamäuqe, iquauqä huiwiuŋi ququvqä imäkätä, gquä äqiyäpisätä, äpäsqaŋga, qu aŋä iuŋi ävämaŋi, ipä-tpqä zä qe äukuwi.

Wäuŋuiŋqä 19:18

Qokä-apäkä quuvqä ae eeqäkuwä kuapänäŋä iqua, qu äpäpu suqä quvqä hiŋuiqänä imäkmiŋuwiŋqä, ätnäŋä iqisa awä ätukuwi.

Wäuŋuiŋqä 2:43

Iŋgaŋi qokä-apäkä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqe, “Iqu aaŋä yänänjqä” kŋuä indqänäpu zä imiŋuwi. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau iwimäkqaŋgi, qu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di kuapänä imäkmiŋuwi.

Wäuŋuiŋqä 5:11

Iŋgaŋi qokä-apäkä quuvqä heqiyqä iquatä, ämaqä suqä e timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyä iquatä, zä kiiŋä ikuwi.

Wäuŋuiŋqä 5:13

Ämaqä huizi, qutä aquvä anä maqŋqä ipiyä iqua, quwqä yoqe haqeqä ävauqumuatäpiyä-qe, zä wiŋgaŋgi, anä mäpmeqä imiŋuwi.

Wäuŋuiŋqä 5:5

Iŋgaŋi Anänasi iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, qua iqi äpäknäqe, pizqä qe äpäkoŋgqe. Itaŋga ämaqä nätmatqä tä timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyä iqua, qu eeqänäŋä zä ikuwi.

Pilipai 1:20

Iiŋiŋqä, nyi ŋqä qeqä-quuvqä tämŋi, kŋuä iqä aaŋä yäŋänäqŋqe, tiiŋä indqänätqäŋä. Nyi ŋqä wäuŋui qui mimäkqä imqä diŋqe, suqä quvqä imäkätmä, womba mämaeŋqä pa imä. Nyi kukŋuä awä huizi zä miqä yäŋänäqŋqä ätqäumä ätqa äquvepätŋqä-paŋi, guä äpmamä-pqäŋgaŋi, awä yqänä ätmitmqä-qae, Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä yqänä mamäuqämniqe. Iŋi nyi häŋä yqänä äpmamitmqä, ä ae äpäkonmqäŋga, nyi Kraisi Iqueä yoqe, haqeqä yqänä matnämäuqämniqe.

2 Tesälonaika 1:12

Ga, he wäuŋuä iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, yoqä naqä metŋqätä, he Iquesa inä mapŋqätä tääqä ätätqäŋu. Goti Iqutä, Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, henyqä qeqä ätmäkäsinyä, neyaqä tääqä tqetaŋi, äŋguä iiŋä emäkinyä.

2 Tesälonaika 3:1

Neyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu, ne yätamäkqä neyquätŋqeŋqä, tääqä tiiŋä tquaŋgpu. Ne neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä kukŋui, ämaqä huizi duŋqä äma äwätanä, awä tquaŋguati, qu he imäkmiŋuwä-pa, “Ii naqä-qakuiqä” quuvqä eqiyäpu, kukŋuä iqueqä yäpä iqi pmetpŋqänä.