Wäuŋuiŋqä 18:19 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

^19-21 Aŋä-himqä Epäsäsi iu ätimäupiyi, iqu Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu äpaquväqe, iquatä kukŋuä anä ätukuwi. Qu, “Si nesä täu anä pmetuŋqueqä” tquaŋga, iqu “Nyi änä maeqä iŋänä” ätukqä-qe, qu wivämetŋqäŋgaŋi, “Goti Hanjuwä Iqu wiŋgaŋgutqe, aŋgumä emamniqeqä” ätukqe. Iŋgaŋi, iyaquiŋi, iqi äwqatämäumä, Epäsäsi äväma, yimba ätkamäutä qe äukqe.

Wäuŋuiŋqä 18:19 Iomraidhean Croise

Wäuŋuiŋqä 18:24

Poli iqu i ikitqätaŋga, ämaqä Israitqä, aŋä-himqä Aleksandiyataŋä hŋqu, Epäsäsi iu ätimäukqe. Iqueqä yoqe Apolosi ique. Iqu kukŋuä äŋguänä tqä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukiŋqä näqŋqä äŋguänäŋä-täŋue.

Wäuŋuiŋqä 18:4

Itaŋga hiunji hapä pmeqä eeqänäŋä iuŋi, iqu Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iuŋi, iquatä kukŋuä anä ätmiŋuwi. Israitqä iquatä, Grikä iquatä, Jisasi Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä iiŋqe, iquauqä kŋuä indqäŋqe ävauqumuatätŋqä ätumiŋqe.

Wäuŋuiŋqä 19:1

Apolosi iqu Korinä iu yqänä pmetaŋgaŋi, Poli iqu, hänaqä qoqoŋä iu änyätaŋgqeu äpäwitä, Epäsäsi iu ätimäukqe. Iqiŋi iqu quuvqä heqiyqä hŋquau äwimakqe.

Wäuŋuiŋqä 19:17

Ämaqä Israitqä iquatä, huizi iquatä, Epäsäsi iu pmeqä eeqänäŋä iqua, ämaqä iqu e imäkqaŋgqeŋqä qätä äwipiyi, zä iŋqä naqänäŋä wimeqaŋga, qu Naqä Jisasi Iqueuä yoqe haqeqä ämamäukuwi.

Wäuŋuiŋqä 19:26

I etaŋgi Poli iquenyqe, he qätä äwiyäpu, hiŋuä ae äyä äqunäŋuwiqä. Iqu aŋä-himqä Epäsäsi iutä, qua naqä Eesiya iutä, äpme, tiiŋä ätätŋqeqä. ‘Ne goti hipaitä imäkätuŋque, naqä-qakuä hmanjqä.’ Iqu e ätuätäqäŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi, kŋuä asänäŋä iiŋi indqämbŋqä iwimäkätŋqeqä.

Wäuŋuiŋqä 19:28

I tqaŋgi äwipiyi, qu äwqä tnäŋä imäkäpu, maŋä yäŋänäqŋqä, “Epäsäsi pmeqä iquneqä Atemisi, ii kiŋganäŋä iiyqä” ätkuwi.

Wäuŋuiŋqä 19:35

Itaŋi ämaqä, aŋä-himqä miqä iquauqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, qu kukŋuä matqä ipŋqä imäkäqe, tii ätukqe. “Epäsäsi pmeqä iquenä, ämaqä eeqänäŋi tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Epäsäsi pmeqä iqune, goti naqä Atemisi iiyqä aŋitä, hikä pmua qäukuä haqä yätuta äpäkŋgqä itäŋi, miqä-quneyi.

Wäuŋuiŋqä 20:16

Poli iqu maqänä äwätä, hiunji hapä pmeqä naqänäŋä qu ‘Pendikosiŋganjqä’ ätmiŋuwä iqueŋi, Jerusälemä iu hiŋuä qunätŋqä äwiŋgqe. Iiŋiŋqe, “Hea kuapänäŋi, qua naqä Eesiya iu mäpmeqä yaniŋquä diŋqe, Epäsäsi iuŋi ämäwqätäuatuŋqueqä” kŋuä ämakqe.

Wäuŋuiŋqä 20:17

Ne aŋä-himqä Miletusi iu ätimäuani, Poli iqu, quuvqä heqiyqeu miqä iqua äpäpu, ique hiŋuä mäqumbŋqä diŋqe, kukŋuä Epäsäsi iuŋqä ändowatkqe.

Wäuŋuiŋqä 21:29

Qu kukŋuä iiŋi, tiiŋiŋqä ätukuwi. Kiŋganäŋi Poli iqutä, Tropimusi, ämaqä Epäsäsi iutaŋä iqutä, hiqäva-imäkqä aŋä yäpaqäŋgisa ikitqätaŋginyä äquŋguwi. Itaŋga qu, Poli iqu aŋä täkŋä yäpä yäŋgisa äqumbiyäŋgaŋi, “Iqu Tropimusi iqueŋi, täkŋä yäpä täŋgisaŋqä qäsä ätuma äyapqiyä” tpu ipu, e ätukuwi.

1 Korinä 15:32

Itaŋga nyi hiveqä-yaqueqä hiqiyqä Epäsäsi du äpmeŋuwä itä mäkä äuŋgque, ii nyi ŋqä änyiŋqä dutanä imäkkqä etaŋgutqe, yätamäkqä iquesaŋi squä mamniqäwä? Ii tiinji. Ämaqä hŋqua kukŋuä tii ätätqäŋä. “Awiŋga päkonatuŋqueqä. Iŋi ne täŋgaŋi, buayätä eqätä gmaŋguatuŋquänäŋniqä.” Ämaqä, äpäkombqä iqua aŋgi mävauqŋqä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋi qänaknä ianä.

1 Korinä 16:8

Nyi Epäsäsi täuŋi, hiunji naqä “Pendikosiuä” ätmiŋuwä iqu ätimäuqaŋgaŋqä pmetmä.

Epäsäsi 1:1

Nyi Poli, Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuta, Kraisi Jisasi Iqu Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Nyi tuwaŋuä tä, he Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä epu, aŋä-himqä Epäsäsi iu äpmapu, Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbu, Iquenyqä quuvqä äpakänä eqiyätqäŋuwä iquenŋqä äqiyqä.

1 Timoti 1:3

Nyi Masendoniya-täŋä iŋgisaŋqä äwätmäŋga äktkqä-pa, ämaqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä ävätqäŋuwä hŋqua, kukŋuä qäyasäqi matqä ipŋqä diŋqä tutŋqe, aŋä-himqä Epäsäsi iu qae pma. Ämaqä iqua, kukŋuä naqä-qakuä Goti Hanjuwä Iquenyqä tnätaŋgqe ämepu matqä, qämä-qämä ipu, ämaqeuŋi näqŋqä qäyasäqi ävätqäŋuwä iquayi.

2 Timoti 1:18

Naqä Iqu, hea yäpakäŋgaŋi, iqueŋi, Iqueqä qeqä imäŋqeuta äŋguä iwimäkäniqä diŋqä tääqä i ätuätqäŋä. Iqueŋqe, si näqŋqä äŋguänäŋä äyä eäŋnä. Iqu aŋä-himqä Epäsäsi du äpmeqäŋgaŋi, huiŋqä-huiŋqä yätamäkqä nyiyqä-qu äpmamiŋqe.

2 Timoti 4:12

Tikikusi iqueŋi, nyi Epäsäsi iuŋqä ae ändowatkqe.

Itkimäkqä 1:11

“Si nätmatqä äki hiŋuä äqunäŋä etaŋgutqe, bukä iu äqäyätnä, ämaqä aŋä-himqä 7 iu, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iuŋqä qäyämävä. Tuwaŋui, aŋä-himqä Epäsäsi, Samina, Pekamumä, Tayätila, Satisi, Pilendopiya, ä Latisiya iu äqänätqäŋuwä iquauŋqäuä.”

Itkimäkqä 2:1

Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Epäsäsi iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä. Nyi qätäqueqä 7 iquau Ŋqä hipa ämuaŋgisa äqätmä, Nyi hiqi-tä-tqäuqä 7 iquauä awä iqi iktŋqä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.