Wäuŋuiŋqä 13:41 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

⁴¹ Qu tiiŋä ätkuwiqä. ‘He ämaqä äkasuwä tqä iquenä, hiŋuä qumbiyä! Nyi nätmatqä huitaŋi, hiyaqä awä iqi imäkmqänä. Nyi nätmatqä imäkmqä iqaŋgmdqeŋqä, ämaqä hŋqu etqaŋgutqe, he iiŋqe, “naqä-qakuiqä” kŋuä mindqäŋqä ipŋqeqä. Iiŋqe he yäuŋuä ipu, qui imäkmbŋqäuä,’ ätkuwiqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 13:41 Iomraidhean Croise

Lukä 16:14

Jisasi Iqu e tquaŋga, Parisi iqua, mbqeŋqä äwinymiŋqä etaŋgi, qu kukŋuä eeqänäŋi qätä äwipiyi, tä sisäwqä ipu, Iquenyqä äkasuwä ätmiŋuwi.

Lukä 23:35

Jisasi Iqu zä-huätatä huŋgaŋgaŋi, qokä-apäki hiŋuä äqumbu ätqäumiŋuwi. Ämaqä naqä iqua, Ique äkasuwä ätuäpu, “Iqu ämaqä huiziuŋi häŋä iqumuatqä-queqä. Itaŋga Iqu Kraisi, ne mineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iqu etaŋgutqe, Iqueqä-kiuä häŋä iqumuatnänä” ätukuwi.

Wäuŋuiŋqä 13:47

Goti Hanjuwä Naqä Iqu, hiŋuiqänä ätääŋqe, täŋga ye sä äyatqi. ‘Nyi si Israitqä iqua qäyä hitqaŋgi huiziuqä hiqi-tä-quki ikimäkqänä. Iŋi, ämaqä qua täu äpmeŋuwä eeqänäŋä iuŋi, Nyi aŋgi häŋä imäkäqumuatemniŋqä yätamäkqä vqä-quki, esŋqinyä’äyatqiyä” ätukiyi.

Wäuŋuiŋqä 22:21

Iŋgaŋi Naqä Iqu, nyi tiiŋä ändkqeqä. ‘Si äutŋqinyä. Ämaqä Israitqä qäyä etaŋgi huizi, kiŋä nämä pmetaŋguwä iquauŋqä kndowatmqänä’ ändkqeqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 3:23

‘Itaŋga hiŋuä-tqä iqueŋi, qätä mäwiyqä imipqe, qui imäknäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqetäŋi, anä mäpmeqä ipnuwiqä.’

1 Tesälonaika 2:16

Ne, Israitqä qäyä etaŋgi, huizi iquauŋi, quwqä suqä quvqä iuta, häŋä imäkäqumuatqŋqä kukŋuä tuqŋqe, mäutqŋqä inemäkpŋqä itqäŋä. Hea ique-ique iiŋä imäkäpu, quwqä suqä quvqe yändi-yändi imäkqa peyätqätaŋguwitaŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi, kima qäqinyä wimetŋqä itqäuä.

1 Pitä 4:17

Goti Iqu, ne ämaqä, Iqueqä eäŋquä iqune, kukŋuä mänetätŋqä hea iqu, ae ätimäuqi. Kukŋui, nesä ganä ämänetäqetaŋi, ämaqä, Goti Iqueä kukŋuä äŋguänäŋä iuŋi, hŋgisa itqäŋuwitäŋi, kukŋuä mitqe, quta qäpu hiqaŋgaŋi, qu äänä pmepnuwäti?