Matiu 4:3 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

³ Iŋgaŋi dŋä quvqä yamwiqä vqä iqu, Ique äwimeqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqua buayä kunmäkmbŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.

Matiu 4:3 Iomraidhean Croise

Matiu 14:33

Iŋgaŋi ämaqä yimba iu äpmamiŋuwä iqua, qu Ique qoŋä äwoktäupu, Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäupu tii ätkuwi. “Naqä-qakuiqä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Qäqukiyqä.”

Matiu 16:16

Saimonä Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä. Si Goti Häŋä Pmeqä-täŋä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukqe.

Matiu 26:63

Itaŋgi Jisasi Iqu kukŋuä hui matqä ikqe. Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqu tii ätukqe. “Si kukŋuä naqä-qakuänäŋinä nattŋqä iiŋqe, nyi Goti Häŋä äpmeŋqä Iqueqä yoqä iutanä yatŋqä äkiyqänä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä-quki eänä, ä Kraisi, Goti Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukitanä?”

Matiu 3:17

Iŋgaŋi qäukuä yätutaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä äqäŋgqe. “Ämaqä Tqu, Ŋqä Ymeqä Nyi kiiŋä änyinätŋqä Iqueqä. Ŋqä äwqä imdaŋi, Iquenyqä aquvänä änyinätqänä” ätukqe.

Makä 1:1

Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä tä, Goti Iqueqä Ymeqä Jisasi Kraisi Iqueŋqä kukŋuä nyuäŋiyi.

Makä 3:11

Itaŋga dŋä quvqä ämaqeu ätqäuŋuwä iqua, Jisasi Ique hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, qu qoŋä äwoktäupu, maŋä tii ätmiŋuwi. “Si Goti Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä!”

Makä 5:7

Ga Jisasi Iqu, “Dŋä quvqä iquki, ämaqä iquesaŋi, täŋgisa huätä timäuvä” tquaŋga, dŋä quvqä iqu zääqä ätätä, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Jisasi, Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Ymeqä Iquki, nyi äänä nyisäŋqäwä? Nyi Goti Iqueä hiŋuä iqisaŋi, ‘Si qui minyimäkqä isŋqä’ yatŋqä äkiyqänä,” ätukqe.

Lukä 1:35

Eŋätqä iqu kimaŋi, “Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu si äkimetä, Iqueqä yäŋänäqŋqe äkpatqiyäŋqiyä. Ymeqä si änyuesqä Iqu, Goti Iqueqänä hiätaŋguti, qu Iquenyqe, ‘Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqeqä’ tpnuwiqä.

Lukä 22:70

I tquaŋga, ämaqä eeqänäŋä iqua yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqukitanä?” Iqu kimaŋi, “Hiqä-hiuä ae äyä ätqäuä. Nyi Qäqunjqä” ätukqe.

Lukä 4:3

Iŋgaŋi Setänä iqu, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, hikä tqu buayä kunmäknätŋqä, kukŋuä tuvä” ätukqe.

Lukä 4:41

Iqu e imäkätqätaŋga, dŋä quvqe ämaqä kuapänäŋä iuŋi ävämakuwi. Ävämepiyäŋgaŋi, qu Iqueŋi, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukuwi. Qu, “Tqu Kraisi, Ämaqä mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqueqä” näqŋqä etaŋguwitaŋi, Iqu, qu äkasuwä ätuätä, “He matqä pambiyä-qe,” yäŋänäqŋqä ätukqe.

Lukä 4:9

Itaŋi, Setänä iqu Jisasi Iqueŋi, Jerusälemäŋqä ätumä äwäqe, hiqäva-imäkqä aŋä atääqä yäŋgisa ätqäteqe, “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki etaŋgutqe, qua mäŋi ikuapmäuvä.

Jonä 1:34

“Nyi ŋqä hiŋuitä hiŋuä äqunäŋqä etaŋgi, nyi he i etqä, ‘Tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Qäquvqä’” ätukqe.

Jonä 1:49

I tquaŋgaŋi, Nataniyoli iqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki eänä, itaŋga Israitqä iquneqä Ämäneyqä Naqä Iqukiyqä” ätukqe.

Jonä 20:31

Ŋŋ, nyi kukŋuä tä äqiyqe, he Jisasi Iqueŋqe, quuvqä tii heqäpŋqe. Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu Ique atäuŋuä ätekqä Iqu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueyqä. Itaŋga he quuvqä e eqiyäpu, Iqueqä yoqetaŋi, häŋä-pmeqä mapnuwäŋqä iiŋqä äqiyqä.

Jonä 9:35

Jisasi Iqu ämaqä iquenyqe, “Aŋä aquväqŋqä iutaŋi, huätä ändowatqäuä” tqaŋgä äwiyäqe, Iqu ämaqä iquenyqä qävqä ikitä, ique äwimeqe, “Si Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe quuvqä eqinyä?” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 9:20

Iqu äpakänä mäpmeqä maqänä ikitä, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä iu äpaquvätä, “Jisasi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqeqä” ätuäkämiŋqe.

2 Korinä 1:19

Ii tiiŋä etaŋgi. Jisasi Kraisi, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqu, Auqätä, Oeyqätä anä equmuäkätä tqä-qu hmanji. Iqutäŋi, “Auqä” tqä iqunä äyä äwi. Iquenyqe, nyiu, Silasi ique, Timoti ique, ne kukŋui, heyaqä awä iqi ätqäuanä, awä äyä etmiŋque.

Galesiya 2:20

Kraisi Iqu zä-huätati äuŋgqe, ii nyi-pqä anä äpäkoŋgueä eŋqä-paŋiqä. Itaŋga nyi häŋä-pmeqä änyä-häŋi ämakqe, ii Kraisi Iqu nyaqä yäpä-tämä häŋä yqänä pmetaŋgi, nyi häŋi iuta äpmeŋä. Itaŋgi täŋgaŋi, nyi qua täu äpmeŋqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueŋqä quuvqä naqä-qakuä heqiyqä iutanji. Iqu Qäqu, nyinyqä aaŋä kuapänä äwinyätä, Iqueqä häŋä-pmeqe nyi aŋgi indmetŋqä, ävquatämäukqe.

1 Tesälonaika 3:5

“Nyi quŋqä äwäwa äpakänä miqä imä” kŋuä indqänätmä, Timoti ique ändowatkqe, heyaqä quuvqä heqiyqeŋqä näqŋqä mamqä diŋqe. “Ämaqä yamwiqä vqä iqu, hiqä quuvqä heqiyqe yamwiqä eyqaŋga, he qua iqi päkŋqäŋqätä, neyaqä wäuŋuä eeqänäŋä imäkätuŋque, hiŋginäwa yeqŋqätiyä, ä änääŋqätiyä?” tmä, kŋuä kuapänä indqänätmä iutanji.

Hipru 12:16

Itaŋga hesaŋä hŋqu, suqä huiwä yaŋä iŋqe, Goti Iqu änätapkqä iu miqä, quvqä iqäŋqe, äŋguänä mimbu. Aŋgumä, hesaŋä hŋqu, Iso iqu Goti Ique tuwä äwiyätä, qua täu-taŋiŋqänä indqäŋgqä-pa, indqäŋqäŋqä äŋguänä mimbu. Iqu ymeqä hitmqä-qu eä, kaniqueä nätmatqä iqu meqä iuŋi, ymisaŋä naqä-hŋganä äŋqä di, mbqä ikqe.

Hipru 4:14

Nenyäŋqe, hiqäva-imäkqä iquau Miqä Hŋqu, qäukuä iu äpaquvätä, Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi äpme. Iqu Jisasi, Goti Iqueqä Ymeqä Iquvi. Iwä, “Ne quuvqä Iquenyqä eqiyäuŋunä” ätätanä awä ätätuŋquä iuŋi, a yäŋänäqŋqä qätätatuŋque.

Hipru 7:3

Itaŋga iqu, kanä-käna, kaqä-kawu maeqä-quvi. Iqueqä häŋä-pmeqe, äänä ipäqäkqäti, ä qäpu äänä heniqäti? Ne maqŋqe. Iqu Goti Iqueqä Ymeqä-qu eŋqä-paŋä eä, hiqäva-imäkqä naqä hea ique-ique pmetäniqe.

1 Jonä 3:8

Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iqu, suqä quvqe aiŋga-aiŋga iŋqä-qae, ämaqä suqä quvqä dunä imäkätŋqä iqu, Setänä iqueqä-qu eä. Goti Iqueqä Ymeqä Iqu ätnäŋäqi ätiŋi, ii Setänä iqueä wäuŋui, qui imäkätŋqä ätimäukqe.

Itkimäkqä 2:10

He haŋä-iqä emetŋqä itŋqe, zä miqä pambiyä. Qätä nyipu. Setänä iqu, “He Goti Iquenyqä quuvqä yqänä eqiyätqäŋäpiyä” tä yamwiqä hiyätŋqe, hŋquenä aŋä guä kiqiyäueqä iuŋqä upŋqä emäkänä. I hitaŋgi haŋä-iqä, täŋä-huŋqä ämepu, hiunji 10 eŋqä-pa pmapnuwi. Iiŋä etaŋgi qu he pizqä qäyä hepäkpŋqä-qe, quuvqä heqiyqe, a yäŋänäqŋqä kiqätpiyä. He iiŋi ämäwqätäuqaŋgpqe, Nyi häŋä hea ique-ique pmeqe etapmniqeqä.