Itkimäkqä 8:2 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

² Itaŋi qänakŋi ynaunjqä 7, Goti Hanjuwä Iqueä hipeŋuä iqi ätqäumiŋuwä iqua, hääwä 7 hŋqua meqaŋgä äquŋgqe.

Itkimäkqä 8:2 Iomraidhean Croise

Matiu 18:10

Ymeqä wäŋqä isuauä awä iqisaŋä hmbinyqe, ‘Ipu nätmatqä hiŋginäwaŋqeqä’ kŋuä miqä pambiyä. Kŋuä iquenyqe, he äŋguänä wimasipiyä. Nyi he tii hitmqeqä. Ynaunjqä qäukuä yätuŋä ymeqä tquau ämitqäŋuwä iqua, qu Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä hiŋuä iqi ätqäuŋäuä.”

Matiu 24:31

Itaŋga hääwä naqänäŋä tqaŋga, Iqu Iqueqä eŋätqä iqua qua maŋä eqiyäŋqä-pa äwäpu, qokä-apäkä Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iu, aquvä maqäpŋqä dowatäniqeqä” ätukqe.

Lukä 1:19

Eŋätqä iqu kimaŋi, “Nyi Gapleti iqunjqä. Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä hipeŋuä iqi ätqäuŋänä. Iqu nyi kukŋuä äŋguä täŋqä awä ktmqä änändowatqiyä.

Lukä 21:36

Iŋi, nätmatqä eeqänäŋä iiŋä iqua, ämäequtäupnuwäŋqätä, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueuä hiŋuiqi tqäpnuwä diŋqetäŋi, he hea ique-ique äŋguänäŋä äminyäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqäpŋqä” ätukqe.

1 Tesälonaika 4:16

Ii tiiŋä timäuniqe. Naqä Jisasi Iqu, Kiqä-kiuä maŋä yäŋänäqŋqä tqaŋga, Iqueqä ynaunjqä huizi iquautaŋä naqä iqu-pqe, maŋä inä tqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueä hääwi äkakä inä tqaŋga, Naqä Iqu qäukuä yäŋisa quvepäniqe. Iŋgaŋi ämaqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iqua, qu-ganä aŋgi vaupnuwi.

Itkimäkqä 1:4

Nyi Jonä iqunä tuwaŋuä tä, qokä-apäkä aŋä-himqä 7, qua Eesiya iu Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä äqäyqä. Goti Hanjuwä Iqu, täŋga äpmeŋqä, qäŋganä äpmamiŋqä, ä qänaki inä pmetäniŋqä-qu eä, heŋi qeqä imäŋqeta äŋguä etapätä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkquä. Itaŋga dŋä 7, Goti Iqu zä-hawä hiqumuaŋä eä pmetaŋgqä iu äpmeŋuwä iqua, qu-pqe asä ii emäkpnä.

Itkimäkqä 11:15

Itaŋi eŋätqä 7 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, iŋgaŋi qäukuä haqä yätutaŋi maŋä hui yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkuwi. “Qua eeqänäŋä iu miqe, neqä Naqä Iqueqätä, Iqueqä atäuŋuä ätekqä Kraisi Iqueqätänyä, näweqä ätimäuqiyä! Itaŋga Naqä Iqu hea ique-ique miquäniqeqä.”

Itkimäkqä 15:1

Nätmatqä iiŋi timäuqaŋgi hiŋuä äqunmitaŋi, huizi, hiqŋqä huitaŋä hŋqu, qäukuä yätuta timäuqaŋgi äqunätmä, “Squä-näŋä äqunäŋundiyä” tmä ikqe. Nyi tiiŋä äquŋgqe. Eŋätqä 7 hŋqua, nätmatqä ququvqä 7, qokä-apäkä iu qui imäkpŋqä a äqätpu äpmamiŋuwi. Nätmatqä quvqä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqueuä äwqä tnäŋiuta qäpu ätimäuqä-qae, aŋgiŋi hui matimäuqä yäŋqiyä.

Itkimäkqä 16:1

Itaŋi nyi Goti Hanjuwä Iqueä hiqŋqä pmua yäpä yäŋgisaŋi, maŋä hŋqu tqaŋgi äwikqe. Iqu eŋätqä 7 iquauŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “He äwäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋä iiŋqä hevqä 7 iqua, qua bu eeqänä equasäpiyä.”

Itkimäkqä 8:13

Ique äqunmi huizi, ymäuäkä naqänäŋä hŋqu qäukuä awä iqä äväwa päwqaŋgi äquŋgqe. Iqä äväwa äpäwätäqäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tii tqaŋgi äwikqe. “Qokä-apäkä qua bu äpmeŋuwä iquenä, oänä, oänä, oänä! Ynaunjqä huizi hŋquaqu-hŋqueŋä iqua, quwqä hääwi hääwä tqaŋguwäŋga, haŋä-iqä naqänäŋi qokä-apäkä iu äwimeŋqiyä.”

Itkimäkqä 8:6

Ga ynaunjqä 7 hääwä a äqätmiŋuwä iqua, hääwä tpŋqä näwinyä imäknmiŋuwi.

Itkimäkqä 9:1

Itaŋi eŋätqä 5 iqu, iqueqä hääwi, hääwä tqaŋga, nyi qätäqueqä hŋqu qäukuä haqä yätuta äväma, qua täu päkŋgaŋgi äquŋgqe. Itaŋga qu iqueŋi, qua hovqä täpäuŋuä maeqä iquesaŋä qŋqaŋä hutäuqe äwikuwi.