Itkimäkqä 11:3 - Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui

³ Itaŋi ämaqä nyaqä kukŋui awä jiyŋqä hŋquaqui yäŋänäqŋqä vqaŋgä, iquaqu huäqä-huŋqä ämuasmäŋqe äyäunyä, kukŋuä hiŋuä tätqätaŋgisi, hiunji 1,260 iqua päwäniqeqä.”

Itkimäkqä 11:3 Iomraidhean Croise

Matiu 11:21

Iquauŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqe, Nyi ‘Oänä’ etqänä. Tiiŋä etaŋgiyä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae pmeqäpniŋgä. Quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupiyitaŋi, huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu ae pmeqäpniŋgä.

Matiu 18:16

Iqu saqä kukŋui qätä makiyqä iqaŋgutqe, si Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ätkqä-pa qänaknä itnä, ämaqä hŋqunäŋä-qe, hŋquaquiŋä-qe itmetnä, iqutä kukŋuä anä tpŋqeqä. Goti Iqu tii ätkqe. ‘Ämaqä hŋquaquiŋä-qe, hŋquaqui-hŋqueŋä-qe kukŋuä asänäŋä dinä tqaŋgpqe, he qätä iunä wiyqäpnä.’

Lukä 10:13

Iqu tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqä ‘Oänä’ etqä. Tiinjqä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä, awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae heqäpniŋgä. Quwqä suqä quvqeŋqä womba ipu, tuwä äwiyäpu, quwqä huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu pmeqäpniŋgä.

Lukä 24:48

He nätmatqä tä hiŋuä äquŋguwiŋqe, awä-tqä-quenä epŋqeqä.

Jonä 15:27

Itaŋga he-pqe kukŋuä awä inä tqäpŋqänänji. Tiiŋä duta. Nyi wäuŋuä ipäqäkqeta, he Nyitä anä äpmaka äpätuŋque, täŋga täsuwänä” ätukqe.

Jonä 3:27

I tquaŋguwäŋga Jonä iqu, “Ämaqä hŋqu nätmatqä hui hiŋgi mämeqä danä yänä. Goti Hanjuwä Iqu ique vqaŋgutqenä ämenä.

Wäuŋuiŋqä 1:8

Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqu emeqaŋga, qänakndaŋi, he yäŋänäqŋqä ämepu, Nyaqä kukŋuä awi, Jerusälemä iutä, qua Jutiya aŋä eeqänäŋä iutä, qua Sämaliya aŋä eeqänäŋä iutä, qua eeqänäŋä hituŋuä äwiŋqä-ma, tuäkiqäpnuwäŋqeqä” ätukqe.

Wäuŋuiŋqä 13:31

Huinji kuapänäŋä iuŋi, ämaqä, Galili äväma Jerusälemäŋqä Iqutä anä äukuwä iquauŋi, Iqu äwimeqismiŋqeqä. Täŋgaŋi ämaqä iqua, Israitqä iquauŋi, Iquenyqä kukŋuä awä ätuätqäŋäuä.

Wäuŋuiŋqä 2:32

Iiŋä etaŋgi Jisasi Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu qua äptekuwä iuta ae ävauqumuatkqe. Ne eequne hiŋuä iiŋä äquŋgqueŋqä awä tquä-neyi.

Wäuŋuiŋqä 3:15

I etaŋgi he Ämaqä, häŋä-pmeqä mitimäuqä Iqueŋi, äpäsqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi aŋgu ävauqumuatkqeqä. Ye, iiŋä timäuqaŋgi hiŋuä äquŋgueetaŋi, awä-tqä-qoyeyi.

1 Korinä 12:28

Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qokä-apäkä iuqä awä imdaŋi, wäuŋuä tiiŋä imäkqäpŋqä äwikqe. Hiŋuiqäŋi, ämaqä kukŋuä awä tquäpŋqä dowatkqä iqua etaŋgä, ita ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hiŋuä-tqäpŋqä iquayi. Itaŋga ämaqeu näqŋqä-vqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä nätmatqä änä mimäkqänäŋi imäkqäpŋqä iquayi. Ita ämaqä täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä-täŋä du, äŋguä imäkqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä huizi du yätamäkqä vqäpŋqä iquayi. Itaŋga ämaqä wäuŋuä eeqänäŋi ämiqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä kukŋuä huitaŋä-huitaŋi tqäpŋqä iquautä atäuŋuä ikqe.

2 Korinä 13:1

Täŋgaŋi nyi emamqe, hŋquaqu ae äquvepkqe, huiziqu emamqä iqä. “Haŋä-iqeŋqä, ämaqä hŋquaqu, ä hŋquaqui-hŋqueŋäqua, kukŋuä asänäŋä dinä tqaŋgpqe, he qätä iunä äwiyäpu iwäsäuqäpnä.”

Epäsäsi 4:11

Ämaqä Iqu Qäqu, Iqueqä ämaqä iqune, nätmatqä äŋguänäŋi tii änätapqäukqe. Hŋqua, Iqueqä kukŋuä awä tuäkiqä epŋqä, hŋqua kukŋuä hiŋuä-tqäŋqä epŋqä, hŋqua kukŋuä äŋgui awä-tqäŋqä epŋqä, itaŋga hŋqua, quuvqä heqiyqä iquau ämipu, näqŋqä-vqäŋqä epŋqä, äwikqe.

Itkimäkqä 1:5

Itaŋga Jisasi Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä naqä-qakuinä awä ätmiŋqä Iqu, ae äpäkoŋgqä iuta ganä ävaukqä Iqu, itaŋga qua täu miqä naqä iquauqä Naqä-qu äpme. Iqu-pqä asä ii emäkätŋqänänji. Iqu nenyŋqä kuapänä wiŋgaŋgi, Iqueqä häŋeqetä, neyaqä suqä quvqä eeqänäŋä iutaŋi, huätä äyä änewewqatkqe.

Itkimäkqä 11:2

Iiŋä itnäŋgaŋi, si Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä ämätnäŋqä ququawä yäpaqä mäŋgisaŋi, miwäsäuqä pa, hiŋuinä qunyä. Ii tiiŋä etaŋgi. Ququawä iqu ämaqä Goti Iqueŋqä änyä maqŋqä eäŋuwä iquauqä eä, ga qu Goti Iqueqä aŋä-himqä iqueŋi, quwqä äwiŋqä dutanä qui imäkäpu mitqätaŋgpi, qaŋuä 42 päwäniqeqä.

Itkimäkqä 11:6

Iquaqu kukŋuä awä jiyŋqäŋgaŋi, qäukuä yätutaŋi piyä maqiyqä yätŋqä imäkiyŋqe, yäŋänäqŋqä-täŋä-quaquiyi. Itaŋga eqä häŋeqä-täŋä imäkinyiyäŋqätä, nätmatqä quvqä qua täu qui imäkinyiyŋqätäŋi, yäŋänäqŋqä-täŋä-quaquiyi. Iquaqu nätmatqä iiŋä di, iquaquiyqä äwiŋqetanä imäkinyiyi.

Itkimäkqä 12:6

Iu ätuma uwqaŋguwäŋga, apäkä ii aŋä avqŋqä imŋqä zä äukqe. Ga iqiŋi, qu iiŋi ämipu, ymisaŋä äväpu, itqätaŋgpi, hiunji 1,260 päwätŋqä iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu aŋä ae imäkekqe.

Itkimäkqä 13:5

Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu naŋuä hiqiyqä iqueŋi, hiŋuinä qunätaŋgi, iqu kiqä yoqä haqeu ämamänätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä äkasuwä quvqä ätätä, ga ämaqeu mitqätaŋgi, qaŋuä 42 äpäukqe.

Itkimäkqä 19:10

I dqaŋga, nyi eŋätqä iqueuä yukä-täŋä qäqiqi qoŋä äuktäumi, iqueqä yoqe haqeu mamäumätmä iqaŋga, iqu tii ändkqe. “Si nyinyqe, iiŋä miqä panä! Nyi wäuŋuä sitä, tqä tta-tŋguäka, kukŋuä Jisasi Iqu awä ätumiŋqeuŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquendä, itqäŋuwä-pa, asä iiŋä itŋqä iqunjqä. Si yoqä haqe, Goti Hanjuwä Iqueŋqänä mamävä.” Ämaqe, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä tpŋqä ävauqumuatätŋqe, ii kukŋuä Jisasi Iqu awä ätumiŋqeyi.

Itkimäkqä 20:4

Nyi iiŋä ae äqunmi huizi, ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iu mipŋqä wäuŋuä äwikqä hŋqua, ämiqä iuqä zä-hawä iu pmetaŋgä äquŋgqe. Ämaqä iu äpmamiŋuwä iqua, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä yoqe awä ätäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, a yäŋänäqŋqä äqätmiŋuwitaŋi, ämaqä mäkä-iqä iqua, iquauqä nyuäŋi huätä ätäväpu, pizqä äpäkkuwä iquayi. Itaŋga iqua naŋuä hiqiyqä iqueŋqätä, iqueqä ktqeŋqätä qoŋä mäwoktäuqä ipu, naŋuä hiqiyqä iqueqä atäuŋuä iiŋqe, quwqä hipeŋuitä, hipaitäŋi, maqŋqä imiŋqä iquayi. Ga qokä-apäkä ii, qu häŋä-pmeqä aŋgi ämepu, Kraisi, Ämaqä Goti Iqu atäuŋuä ätekqä Iqutä, anä äpmapu mitqätaŋgpi, quväukuä 1,000 päwäniqe.