Pilipai 2 - SengsengIt ka weh si mi it tahen to wal 1 Ma om lu sup epo Krais ma tonene panhing om akumen wah? Ma wi wuspo minepongin tan epo om ma mi om mlus akumen wah? Ma om to a Hamung Enun Tunus ung tunus to wal akumen wah? Ma om lunlun to po apum kon ewin ewin kuta mi om suk po akumen wah? 2 Tite ma om ku weh si kaksum minhungin tahen misan kuta om ku pet wungin tahen ton epo om ku mi om epo po apum kon men misan. Kuta om ku weh si mi om tahen ekin enu om tahen. Ma om ku ning i titmen mena i ekin om ning i pang ho minkehngin ta ngo. 3 Ma aminan om ku ning eleta ma om ku ning i epo i ku koho ho om tiho om isin. Aho om ku ning i epo om ku yik epo om mihitan titmen isin. Imena om ku weh si matai ma om ku hiyon po apum lik kon ekin po men li muh epo om. 4 Ma om ku mon o minhu pit po eleta ta om misan isin. Imena om ku weh si minhu pit po eleta ta po apum kon kut. Krais wa i yan tihon li ko ahet 5 Ma om ku weh si kapu minhungin ekin sun ton Krais Yisas kapu i men tite. 6 Ma wi pit mina a Hamung. Ma wi in to apalukngin ekin sun ta Hamung. Wataka wi wangan pon ma wi suwul apalukngin tone som. Awu. 7 Imena wi ning ma apalukngin ta wi nuk pum ma wi me si phupongin ta. Ma wi me si ekin po tunus. 8 Ma wi matan ekin po tunus ma wi wa i yan ko ahet weh. Ma wi pet a Hamung kikiyok o li ma wi mang ta hunngin ku los wi kut. Si. Ma wi mang ta hunngin ku los wi epo wi pit put polo ma wi hun. 9 Tite ma a Hamung wa Krais li si ahon weh. Ma a Hamung wa ya Krais si pit ahon weh ma i puk mata ya po apum lik kon. 10 Wi wa a Yisas yan li si menku po ampip lik ku powut hi si pul to mata wi. Po ampip lik ton mon ahon pi ta a Hamung kuta po ton mon ho epluk kuta po ton mon het epluk men ma po ku powut hi si pul to mata wi. 11 Ma po ampip lik ku sakal epo a Yisas Krais men Mihitan menku a Hamung Witama it yan ku li si ahon weh. It ka weh si what ekin ataktak to mata po 12 Apo. Om ton mi ngo epo om men. Ma om pet kotngin ta ngo kohoi kikiyok o me. Ma om pet kotngin ta ngo minan nga in akap om kohoi imena homane ma nga in malak epo om. Nga in malak epo om imena i tunus epo om ku weh si pet kotngin ta ngo. Ma a Hamung kotelik ta om kohoi. Tite ma om ku weh si mon o kum tunus weh ekin om pang hon men. Ma om ku weh si kum i ekin om lem pit ho wi ma om patet wi weh men. 13 Epo a Hamung tihon kum mi om tahen tahen kikiyok o li. Ma wi kum mi om tahen tahen menku om ku mi om epo om ku pet minhungin ta wi kuta om ku ning wungin tunus ton a Hamung min epon men. 14 Ma aminan om ku ning eleta ma om ku sakal ayiwu epon aho om ku hek wal pit min isin. 15 Tite ma om ku mon to lasin ta som ma wungin ta om ku si mi yil weh. Ma om ku si usani a Hamung ton tunus weh men ma eleta lengwal ku pit mi om som. Imena om mon mi po homane ton ning wungin lengwal ngin angan men ma po mi hi lengwal weh. Ma om mon mi po ekin ataktak ton what hetpi men. 16 Ma om what ekin sun minan om kaksum sakalngin ton mon to tunusngin men. Tite ma to Kikan ta Krais ma nga ka mi ngo keh weh. Nga ka mi ngo keh weh epo nga wuh kumngin ta ngo som aho nga wuhngin o li pum som. 17 Ma om ning ho tentenngin epo Krais ma i tonmen ekin opa ton om wa i si ta a Hamung men. Ma po ku wi ngo si hun hamen ma i ekin enghik ta ngo ku wukwuk o ko ho opa ta om ton si ta a Hamung men. Ma nga ka hun ekin sun mena aka. Epo mi ngo keh weh ma nga lislis to om lik. 18 Tite ma om ku weh si mi om keh kuta om ku weh si lislis to ngo ekin sun kut. A Pol sakal epo wi ku tih a Timoti li pol e Pilipai 19 Ma mi ngo epo Mihitan a Yisas ku mang menku nga ka tih a Timoti tin pol ta om angan. Tite ma nga ka mi ngo keh minan wi ku kiyok o me pol ta ngo to wungina om men. 20 Ma wi apum ta in to ngo ekin sun a Timoti som. Epo a Timoti min epo wi ku su om ampip takut. 21 Imena po apum lik kon ma po minhu pit po eleta ta hi tiho hi misan. Wataka po minhu pit po kumngin ta a Yisas Krais som. Awu. 22 Imena om hop ho a Timoti. Ma om hop epo wi kum ho a Hamung to ngo kohoi ma wi poh po o in epo Krais wunginan tunus. Wi kum to ngo ekin wi ta kum to witaman men. 23 Tite ma mi ngo epo nga ka tih wi tin si ta om nangnang weh imena nga ka kihung epo ele weh ku me si ta ngo weh wat. 24 Ma ho ngo nhing pit ho Mihitan epo wi ku ning seput ma ngo kut ma nga ka tin pol ta om angan. A Pol sakal epo wi ku tih a Epaprodaitus li pol e Pilipai 25 Ma a Epaprodaitus men titwo it mi Krais ma wi kum ho a Hamung to ngo ma wi men soltiya ta Krais to ngo kut. Kohoi aminan mi ngo epo po ta ku su ngo ma om tih wi me pol ta ngo. Imena mi ngo wai epo i tunus epo nga ka weh si tih wi kiyok o tin pol ta om kutkhane. 26 Nga ka tih wi kiyok o tin epole epo om kihung epo wi sahih. Tite ma wi min utut i epo om minan om kihung i titmen ma wi iso min wai epon ampip takut. 27 Wai hewin. Kohoi ma wi sahih takut ma tikayung epo maka wi ku hun angan. Wataka a Hamung matan amisukngin to wi ma wi hun som. Ma wi matan amisukngin to ngo kut epon aka kayutngin kon maksi ku los ngo. 28 Tite ma mi ngo epo nga ka tih wi tin menku aminan om ku hiyon wi kiyok ma om ku mi om keh weh. Kuta nga ka tih wi menku nga ka pala mi ngo wai epo om ampip som. 29 Tite ma om ku weh si mi om keh mata wi epo ya Mihitan ekin mi om keh weh. Ma om ku weh si patet po masang ekin wi tonmen. 30 Ma po ku weh si mi hi keh mata wi epole epo kohoi ma wi min puplek li epo kumngin ta Krais. Ma wi min singsing ton pum epo wi ku su ngo. Kohoi ma om ku hek o moi ma om ku su ngo men som imena wi me pang ho kumngin ta om ma wi su ngo. |
© 2006 New Tribes Mission, Sanford, FL 32771-1487, USA.
Printed in the United States of America
Global Partners