Matyu 10 - SengsengPo apostel kahut 12 ( Mak 3.13-19 ; Luk 6.12-16 ) 1 Ma a Yisas yuk po disaipel kahut 12 tan me. Wi yuk po me ani wi wa apalukngin si ta po menku po ku li muh epo tamaha o in. Po ku li muh epo tamaha o in menku po ku itit i me mahan hetak mi sun apum kon kuta po ku su sun ton sahihngin mata ketingketing ampip lek hi men. Po ku su sun menku po ku si tunus kiyok. 2 Ma po apostel kahut 12 ya hi tite. Muh ma a Saimon ma po tikya wi a Pita men kut. Kuta witwon a Andru kuta a Yemis ton witu a Sebedi men kuta witwon a Yon. 3 Kuta a Pilip kuta a Bartolomyu kuta a Tomas kuta a Matyu ton pulu takis ngin angan men kuta a Yemis ton witu a Alpiyus men kuta a Tadiyus. 4 Kuta a Saimon ton lain Selot men kuta a Yudas Iskariyot. Maksi ma wi tone wa sun a Yisas li sup yanga wili po ton nolo men. A Yisas wa kumngin si ta po apostel kahut 12 ( Mak 6.6-13 ; Luk 9.1-5 ) 5 Ma a Yisas titih po kahut 12 tone li imena wi kot po tite, “Om ku lu mi po ton Yunta som men isin aho om ku lu sup pi taun o in ta po api Samariya isin. 6 Imena om ku weh lu pol ta po Isrel misa hi. Om ku weh lu pol ta sipsip epo lain Isrel ton li kikin kohoi men. 7 Om ku lu ma om ku poh po epo pohngin tunus tite, ‘Pi ton a Hamung langin ho po min ekin king men kiso me ma i ku me pol angan.’ 8 Om ku lu ma om ku su po ton sasahih men kuta om ku wa po ton uhu kohoi men kiyok me si epo moiyu hi kuta om ku ning ma po ton sahihngin lepra lek hi men ma po ho hi ku si tunus kiyok kuta om ku itit tamaha o in ton nuk mi po men. Ma nga talu om epo apalukngin menku om ku ning eleta tone. Tite ma om ku weh si su po pum imena po ku kul om epon isin. 9 “Om lu imena om lu to gol aho mani silwa aho mani kapa mi pak ta om isin. 10 Aho om lu to hanbek to muhmuhngin ta om isin. Om lu to siyot ponwal aho asu aho kamtukngin ta isin. Epo sakalngin titihinngin ta nuk ma i sakal tite, ‘I tunus epo wi akumngin ta ku wa eleta aingin epo kumngin tan.’ 11 “Ma aminan om ku lu sup pi taun ta aho pi ta ma om ku kilakila epo ano weh ton in to wungin tunus men. Tite ma om ku mon akap wi tone li li pol aminan om ku yok awil pi tone. 12 Ma aminan om ku lu sup masang ta ma om ku weh si sakal ta po ton mon min men tite, ‘A Hamung Witama it ku su om.’ 13 Ma po ton mon min men ku mi hi keh mata om mena om ku mang ta minmlusngin ta om ku nuk ho masang tone. Wataka po ku mi hi keh mata om som mena om ku wa minmlusngin ta om kiyok. 14 Ma po ta ku mi hi keh mata om som aho po ta ku kihung het om som mena om ku weh lu awil masang aho pi taun tone. Imena om ku weh si lukluk put kiwi om to sumu ton nuk put kiwi om men muh wat. 15 Ma nga poh om hewin epo maksiwat to kikan nuhum ton a Hamung ku kotim po min men ma piyongin ton ku nuk ho po api taun tone men ma i ku puk mata sun ton ku nuk ho po api taun Sodom kuta e Gomora men.” A Yisas sakal nghen epo po disaipel tan ( Mak 13.9-13 ; Luk 21.12-17 ) 16 Ma a Yisas sakal nghen epo po disaipel tan tite, “Kilinga om si mon. Ma nga titih om lu mi po ekin nga titih sipsip li mi elwa huyung atuk o in men. Tite ma om ku weh si atomkelngin imena om ku mata om mihi epo wungin ton lengwal men. 17 Ma om ku katutngin epo po. Epo po ku wa om lu sup yanga wili po lokal kaunsil o in ma po ku kakwai om epo alet mi haus lotu ta hi o in. 18 Ma om ning ho tentenngin epo ngo. Tite ma po ku huh om lu to mata sun kapman kuta po king men o in menku om ku poh put mi om to mata po hi sun ton Yunta som men epo ngo. 19 Ma aminan po ku wa om lu mata kot ma om ku pala mi om wai ampip epo tehe weh ma om ku sakal pleksup het sun to mata po isin. Aho om ku pala mi om wai ampip epo ele weh ton om ku sakal epon men isin. Epo to pi minane ma a Hamung Enun Tunus tihon ku su om menku om ku hop epon ton om ku sakal ta po epon men. 20 Epo om tiho om sakal som imena a Hamung Witama om Enun sakal si wo om. 21 “Ma wi ta ku kotim witwon ma witwon ku hun kuta wi apum ta ku kotim witun ma witun ku hun. Kuta po hokin ku nolo epo sun itama hi to walani hi kuma po ku uhu. 22 Ma po ampip lik ku mut om weh epo ya ngo nuk ho om. Imena wi ton pit nhing weh li li pol aminan kikan ku piyapum men ma a Hamung ku kotelik ta wi tone. 23 Ma aminan po ku ning wungin mangik ses om pi taun ta ma om ku muhup o lu pol pi taun ta maksi. Epo nga poh om hewin epo om ku wuspo kumngin ta om epo pi taun ampip lik ton nuk mi pi Isrel men si hom som. Imena om ku kum li li pol aminan Wi ton me akap a Hamung men ku me pol. 24 “Ma wi ton sumatin men li muh epo sun tiksa tan som. Aho wi phupongin ta li muh epo sun mihitan tan som. Awu. 25 Imena wi ton sumatin men ku si ekin sun tiksa tan pum mena tunus. Aho wi ton phupongin men ku si atikyangin ekin sun mihitan tan pum mena tunus. Ma po tikya ngo ton a witama po lain men a Belsebul. Tite ma om ton lain ta ngo men kuli? Kuli po ku tikya om men lengwal neku.” Po tunus ku weh si lem pit ho a Hamung misan ( Luk 12.2-7 ) 26 Ma a Yisas sakal kon maksi tite, “Ma om ku lem pit ho po ton ku ning i lengwal si ta om men isin. Epo eleta ampip lik ton kekngin ung men ma i ku me si pi mla. Kuta sakalngin ampip lik ton nuk mi huphupan men ma po ku hop i weh maksiwat. 27 Ma nga poh om epo eleta ekin nga poh om to pi lwuk imena om ku weh si poh put i ekin om ku poh po to pi mahangin. Kuta nga poh om epo eleta ekin wo ngo kaskas epon imena om ku weh si nuk ahon posila masang o in ma om ku poh po ampip epon. 28 Ma om ku lem pit ho po tunus isin. Epo po lek elit sun si uhu ewin ewin wataka po ku hek o lek enu sun si uhu som. Imena om ku weh si lem pit ho a Hamung misan. Epo wi ku suwul elit po kuta enu po kut pi ta yau. 29 “Ma po kul eking tititun ponwal lik epo 1 toiya misan ewin ewin akumen wah? Wai. Wataka Witama om men pongepongin minan eking tone ta hun men som. Awu. Wi hop i weh. 30 Ma a Hamung tik yut om kohoi kut. 31 Tite ma om ku lem isin. Epo om men nhingin ta wi ma om puk mata eking tititun tone weh.” It ton ta a Yisas men a ka weh si manngin wa it epo wi isin ( Mak 9.41 ; Luk 12.8-9 ; 12.51-53 ; 14.26-27 ) 32 Ma a Yisas sakal kon maksi tite, “Tite ma po ampip lik ton poh put ngo to mata sun apum kon men ma nga ka poh put po to mata Tuwo ton in pi tan ahon men. 33 Imena ano hi weh ku mut ngo to mata po apum kon men ma nga ka mut po to mata Tuwo ton in pi tan ahon men kut. 34 “Aka om kumaka nga me ho epluk ine menku nga ka tal po ton lek wal men isin. Ma nga me menku nga ka tal po kuma po ku ung tunus to wal titmen som imena nga me to bainat menku po ku taphih mi al. 35 Ma nga me menku po ku nolo wal tite, ‘Wi ta ku nolo epo witaman, Kuta et wala ta ku nolo epo totnin, Kuta et wala ta ku nolo epo et kan, 36 Kuta po ton a ho wi ta men ku si nolo epo wi.’ Maika 7.6 37 “Ma ano weh min epo witaman aho totnin ampip epo ngo ma wi tone ku hek o tita tuh som. Kuta ano weh min epo witun aho etun ampip epo ngo ma wi tone ku hek o tita tuh som. Awu. 38 Kuta ano weh min epo wi ku tita tuh weh ma wi ku weh si lat polo tan pit mina ngo ma wi ku weh si pet ngo. 39 Ma po ton lem to tunusngina hi men ma po ku uhu imena po ton mi hi singsing to hi epo ngo men ma po ku wa tunusngin. 40 “Ma ano weh min keh mata om ma i ekin wi min keh mata ngo. Ma ano weh min keh mata ngo ma i ekin wi min keh mata sun ton tih ngo me ine men. 41 Ma ano weh min keh mata po propet ta ma wi ku wa utpowilingin ta po propet. Kuta ano weh min keh mata po ta ton ning wungin tunus ngin angan men ma wi ku wa utpowilingin ta po ton ning wungin tunus ngin angan men. 42 Kuta ano weh min wai epo wi ku su po disaipel ta ton in het kisun men ekin wi ku wa eki si ta sun men ma nga poh om hewin epo a Hamung ku yek ta sun tone som imena wi ku utpo wili sun weh.” |
© 2006 New Tribes Mission, Sanford, FL 32771-1487, USA.
Printed in the United States of America
Global Partners