Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -

Hibru 12 - Sengseng


It ka weh si mata it nuk po wili a Yisas

1 Ma po akohoi ampip tone ning ho tentenngin epo a Hamung ma ita mata it nuk po wili po. Ma po men ulu it ekin pi tup ton hinhin po it weh men. Tite ma it ka weh si itit mangikngin mata ketingketing ampip lik ton maka ku lok mi it men kuta it ka weh si itit wungin lengwal ton maka ku kolo kaukauh po it men li kut. Ma it ka weh si muhup amang amang o li mi wohmatangin ton a Hamung won ung hon epo it men.

2 Ma it ka weh si mata it tuh ho a Yisas. Ma a Yisas men sinangan ton epo ita ning ho tentenngin epo a Hamung men kuta wi tihon ponangan ton epo ita ning ho tentenngin epo a Hamung si wuspongin men. Ma a Yisas wa masukngin ampip takut ma wi hun put polo. Ma wi wa manngin epon epo wi hop epo wi ku wa minkehngin ampip angan. Wi hun ani wi si ung tikayung siya king ta a Hamung akap wi wilin ton apipsik men.


A Hamung wa mangikngin si ta it ekin i ku nomoh mi it to enyak

3 Ma om ku weh si mi om wai epo a Yisas ton wa masukngin kohoi men. Epo po ton mon to lasin men mut wi ampip takut imena wi pit nhing weh min. Om ku weh si mata om nuk po wili wi epon aka om ku mi om luk aho om ku mi om to om.

4 Ma om tungengin ma om mon o puk mata wungin lengwal ewin ewin ekin om lek wal ton. Wataka om hin pukeyan ekin om uhu ton som.

5 Ma om wil ta sakalngin ton a Hamung panhing mi om epon men hamen. Epo a Hamung tikya om men usani wi ma wi sakal tite, “Witwoh, aminan Mihitan ku nomoh mi ngon to enyak ma ngon ku hiyon i hutsung pum isin. Aho aminan wi ku piyo ngon ma ngon ku mi ngon to ngon isin.

6 “Epo Mihitan nomoh mi po ton wi min epo hi men to enyak ewin ewin. Kuta wi kakwai po ampip lik ton wi tikya hi usanin men.” Gutpela Sindaun 3.11-12

7 Tite ma om ku weh si pit nhing weh mi tunghongin mata ketingketing ekin a Hamung nomoh mi om to enyak men. Ma a Hamung nomoh mi om to enyak ekin wi ta nomoh mi witun to enyak men. Epo wi ton witaman nomoh mi wi to enyak som men ani? Awu. Piyapum.

8 Ma a Hamung nomoh mi usanin ampip lik to enyak ewin ewin. Ma wi nomoh mi om to enyak som mena kuli? Mena om ku hop epo om usani wi hewin som. Awu. Imena om apuluso pum.

9 Ma po itama it ton mon ho epluk ine men ma po nomoh mi it to enyak kohoi minan ita ning wungin lengwal ewin ewin men ma ita patet po epon. Tite ma it ka weh si mon ahet epo Witama it ton in pi tan ahon men menku it ka mi it tunusngin akumen wah? Wai.

10 Epo po ton mon ho epluk ine men nomoh mi it to enyak put monlo pum. Ma po nomoh mi it to enyak epo mi hi pum imena wi ton in pi tan ahon men ma wi nomoh mi it to enyak epo i ku su it weh. Wi nomoh mi it to enyak epo it ka ning i ekin wi men.

11 Ma aminan Witama it a Hamung wa mangikngin si ta it epo wi ku nomoh mi it to enyak men ma ita mi it keh epon som. Awu. Ma ita hop ho it ton ho it mangik men misan. Imena maksiwat ma ita mi it mlus pum. Epo kohoi aminan wi nomoh mi it to enyak ma i nung mata it kuma ita ning wungin tunus.


It ka weh si katutngin

12 Ma om mon o muhuh muhuh pum ma wili om ekin i wiyakwiyak kuta kiwi om ekin i hun to sun. Tite ma om ku weh si kum.

13 Om ku weh si nuk ma om ku muhmuh o lu seput ton tihit men. Kuli ma kiwi om ton hun to sun men ku hel hut wal som imena i ku si tunus kiyok.

14 Ma om ku weh si tungengin epo om ku ung tunus to po ampip lik. Kuta om ku weh si tungengin epo om ku ning i tunus ekin a Hamung men. Epo po ton ning i tunus ekin wi som men ku hiyon Mihitan som.

15 Ma om katutngin weh epon aka om ku moi yop kuli ma om ku yek ta a Hamung ton min tahen menku wi ku ning i tunus si ta om men. Om katutngin epon aka po ta ku si mi om ekin sa ton enun makalek weh men. Epo wi tone ku sakal makalek kuli ma po ku mon to mangikngin mata ketingketing kuma po ampip ku mi hi lengwal to mata a Hamung.

16 Om ku katutngin epon aka po ta ton in mi om men ku si ekin a Iso kohoi men. Epo a Iso ning wungin elwan ewin ewin ma wi minhu a Hamung som. Kohoi ma a Iso ton amuhngin men maka ku weh si wa eleta ampip lik ta witaman hisi wataka wi wa i som epo wi kul eleta aingin ta witwon epo eleta tone minan witaman iso in men.

17 Ma om hop i kut epo ewin tone ma a Iso min epo a Hamung ku ning i tunus si ta wi kiyok. Wataka a Hamung sakal awu te. Ma a Iso tinis ampip takut epo maka a Hamung ku ning i tunus si ta wi wataka powi wi pit ton epo wi ku min pakeh wal men som.

18 Ma om ekin po Isrel som epo om moi pol putpi ton ta po Isrel men som. Epo kohoi ma po Isrel li pol tikayung putpi Sainai ma po hiyon i weh. Ma po hiyon yau ton nuhum weh men kuta putpi mihi weh kuta pi puh ampip o in.

19 Kuta po kihung biyugel ta nihut kuta po kihung yukngin ta. Ma po ton kihung yukngin tone men ma po lem ampip ma po hau si ho a Moses epo yukngin tone ku piyapum. Ma po mi hi epo po ku kihung i maksi som.

20 Epo po mi hi epo sakaltangin ta a Hamung som. Epo wi sakal tang po tite, “Ma po ta ku kah ta putpi tone mena po ku weh si wokwok sun si hun epo umat o in. Aho kening ta ku kah tan mena i ku weh si hun epo umat ekin sun kut.” Wi sakal tang po titmen.

21 Ma po lem pit ho eleta ton po hiyon i men ampip takut ma a Moses sakal tite, “Nga lem takut ma nga ikik.”

22 Imena om men ta weh epo om moi pol ta putpi yan e Saiyon. Ma om moi pol pi taun ta a Hamung ton in kiyok kiyok o li men ma po tikyan e Yerusalem ton nuk pi ta a Hamung men. Ma om moi pol ta po ensel kahut tausen tausen ton pulungin to wal men. Ma po ensel ampip tone mi hi keh takut.

23 Ma om moi pol ta po amuhngin ton ta a Hamung men. Ma a Hamung pan ya po tone nuk mi buk tan pi ta wi ahon. Ma om moi pol ta a Hamung ton pele mi wungin ta po ampip lik ngin angan men. Ma om moi pol ta enu po ton mi hi kilil to mata a Hamung men. Epo kohoi aminan po iso mon ho epluk ma a Hamung ning ma po si tunus ton tunus weh men.

24 Ma om moi pol ta a Yisas ton in piput epo wi ku panhing kontrak ton ahoman men. Ma om moi pol ta a Yisas enghikan ton wukwuk o ko men ma enghik ta a Yisas puk mata sun ton a Ebel wa i si ta a Hamung ekin opa ewin ewin men. Epo enghik ta a Ebel in to pohngin tan imena enghik ta a Yisas in to pohngin tunus epo sun.

25 Tite ma om ku weh si katutngin epon aka om ku mut wi ton sakal ta it men. Imena om ku weh si kihung het wi. Epo kohoi weh ma po ton mon ho epluk ine men ma po mi hi luk ma po kihung het wi minan wi sakal nghen epo po men som. Tite ma po tone meleng piyongin ta wi som. Tite ma it ka mut a Hamung ton in pi tan ahon ma wi sakal nghen epo it homane men mena kuli? Mena it ka meleng piyongin ta wi som kut.

26 Kohoi aminan wi sakal ta po ma wo wi ning ma pi toh. Imena homan ma wi tungtung tite, “Mi pi ta maksi kiyok ma nga ka ning ma pi ku toh misan som. Imena nga ka ning ma hetpi ku toh to sun kut.”

27 Ma sakalngin ton “mi pi ta maksi kiyok,” te men ma i suk mata it po nes weh epo eleta ampip lik ton a Hamung matan elek i si nuk kohoi men ma wi ku itit i. Wi ku itit i ma eleta ton ku hek o toh som men ani ku iso nuk.

28 Ma ita wa pi ton a Hamung langin hon ekin king men ma pi tone ku hek o toh som. Tite ma it ka weh si sakal Tuwo a Hamung watwat te. Epo aminan ita sakal titmen ma ita samsam wi tunus weh ekin ita wa opa ton wi samsam epon men si ta wi. It ka weh si samsam wi ekin ita patet wi kuta ita lem pit ho wi weh.

29 Epo a Hamung ta it ekin yau nuhum ta ton i eleta ampip lik si hom men.

© 2006 New Tribes Mission, Sanford, FL 32771-1487, USA.

Printed in the United States of America

Global Partners
Lean sinn:



Sanasan