Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -

Apostel 19 - Sengseng


A Pol li e Epesus

1 Ma aminan a Apolos iso in pi taun Korin ma a Pol li hita seput ton nuk emin men ma wi li pol e Epesus. Ma wi li sita po disaipel kon imen ma wi kileng ta po tite,

2 “Ma aminan om ning ho tentenngin epon kohoi ma om wa a Hamung Enun Tunus kut aho?” Ma po sakal het wi tite, “Awu pima kihung epo a Hamung Enun Tunus kohoi ewin som.”

3 Tite ma a Pol kileng kiyok tite, “Ma om wa baptais tehe?” Ma po sakal het wi tite, “Pima wa baptais ta a Yon.”

4 Ma a Pol poh po tite, “Kohoi ma a Yon baptaisim po epo po ku mi hi pakeh wal epo a Hamung pum imena a Yon poh po epo po ku weh si ning ho tentenngin epo wi ton ku me mi kiwi sun men. Ma a Yon sakal epo a Yisas.”

5 Ma po ton a Pol li sita hi men kihung tone ma po wa baptais epo a Yisas yan ton Mihitan men.

6 Ma a Pol wilin li nuk ho po ani a Hamung Enun Tunus me ko ho po lima po mon o sakal epo tok ples mata ketingketing kuta po poh put pohngin ta a Hamung ekin sun propet kut.

7 Ma po masang kahut 12 aho titmen mon.

8 Kut ma a Pol li sup mi haus lotu ta po Yunta imen ewin ewin ma wi sakal ampip kikiyok o li to namih kahut miyuk ekin wi lem som men. Ma wi taklu po ampip epo pi ton a Hamung langin ho po min ekin king men ma wi wa mi po weh.

9 Wataka po kon paha mi kilinga hi ma po ning ho tentenngin epon som ma po ses mi wungin epo Seput pi mla to mata sun ampip. Tite ma a Pol li awil po ma wi wa po ton disaipel men li to wi. Ma wi hi po khung wal to kikan kikiyok o li mi rum nuhum ton epo wi ta yan a Tiranus nungnung po min men.

10 Ma wi ning i titmen to krismas kahut ponwal. Tite ma po Yunta kuta po Grik ampip lik ton mon mi prowins Esiya men kihung sakalngin ta Mihitan.


A Skiwa usanin ton masang men mi hi epo po ku itit tamaha

11 Ma a Hamung ning eleta mata ketingketing ta weh ta weh epo wili a Pol ma i tang enu po takut.

12 Ma po wa laplap khasmingin kuta laplap apum ta weh ton kah ta a Pol men ma po wa i li si si ta sun o in ton sasahih men. Po wa i li si si ta sun o in ma sahihngin ta po piyapum kuta tamaha ton nuk mi po o in men kohoi li awil po kut.

13 Ma po Yunta kon mon o itit tamaha mi sun o in ma po sakal ta sun ton tamaha nuk mi hi men epo Mihitan a Yisas yan tite, “Nga sakal epo a Yisas yan ton a Pol sakal epon men kuli ma nga sakal tang ngon epo ngon ku weh moi mahan hetak mi wi.”

14 Ma wi pris nuhum ta yan a Skiwa usanin kahut 7 ton masang men ning i titmen kut.

15 To kikan ta ma tamaha sakal het a Skiwa usanin tite, “Nga hop a Yisas ma nga hop pit ho a Pol imena om men ano hi?”

16 Kut ma wi ton tamaha nuk min men lup o si ho po ma wi puk mata po lik weh. Ma wi lek po ampip takut kuli ma po wilwil ma po muhup o li mahan hetak epo masang ma enghik ko ho po kut.

17 Kut ma aminan po Yunta hi sun Grik ton mon e Epesus men kihung epon tone ma po lem takut. Po lem ma po wa Mihitan a Yisas yan si pit ahon weh.

18 Tite ma po ampip ton ning ho tentenngin epo Mihitan men me ma po poh put hi si pi mla to mata sun epo eleta lengwal ton po ning i kohoi men.

19 Ma po kamhatngin kon me to panngin ta hi ton nuk yanga kisang men ma po sut i pi mla to mata sun ampip. Ma po tik mani epo kisang ton po sut i men ma i me si ekin 50 tausen koinis silwa. Ma i men kos takut.

20 Tite ma sakalngin ta Mihitan li yanga pi o in ma i ung o si nhing takut.


Po lek wal pi taun Epesus

21 Ewi eleta ampip lik tone ma a Hamung Enun Tunus wes mi a Pol epo wi ku li e Yerusalem. Wataka wi ku mili prowins Masedoniya kuta e Akaiya muh wat ani wi ku li e Yerusalem. Ma wi sakal tite, “Nga ka li in e Yerusalem kiyak kon ani nga ka weh li e Rom kut.”

22 Ma wi titih hilong ton su wi ewin ewin men li e Masedoniya ma wi ta yan a Timoti kuta wi ta yan a Erastus imena a Pol iso in mi prowins Esiya kiyak kon wat.

23 To pi minane ma mangikngin nuhum ta me si ma po hek wal ampip pit mi Seput ta Mihitan.

24 Epo wi ta ton ning eleta epo silwa ngin angan men yan a Demetriyas ma wi ning masang ta et wala hamungan ta yan e Artemis ewin ewin. Ma wi ning i epo silwa ma wi in to bisnis ampip takut.

25 Ma wi pulu po ton ning eleta ekin wi men ma wi sakal ta po tite, “Apo, om hop epo ita wa mani ampip epo bisnis tone.

26 Ma om hiyon kuta om kihung epo wi ta ton yan a Pol men wa mi po ampip ma po li kikin. Ma wi ning i ine e Epesus kuta wi ning i yanga prowins Esiya kut. Ma wi sakal epo eleta hamungan ton po tunus ning i epo wili hi men hamungan hewin som.

27 Tite ma it ka katutngin epon aka bisnis ta it ku piyapum angan kuta po ku mi hi ton ton masang ta et hamungan yan e Artemis ton apalukngin men kut. Ma i tonmen lengwal epo po ampip samsam et yanga pi mi prowins Esiya kuta yanga pi o in ho epluk kut. Tite ma it ka katutngin epon aka wi ku ning ma et yan ku li ko ahet weh kuli ma po ku hiyon et men hamungan maksi som.”

28 Kut ma aminan po kihung tone ma po mi hi kakhat sun ampip takut lima po si lik o yuk pit ahon tite, “E Artemis ta po Epesus men apalukngin.”

29 Tikayung ma po ampip lik api taun tone ma po yukyuk pit ahon ekin sun. Kut ma po sung ho a Kaiyas yong sun a Aristakus epo hilong me e Masedoniya to a Pol. Po sung ho hilong li sup pi ton po haphapngin epo po ku kihung het wal men. Ma po lik o muhup o li sup ekin wi tahen ta saha men epo po mi hi tahen.

30 Ma a Pol min epo wi ku pit to mata po ampip ton pulumpongin men epo maka wi ku sakal ta po wataka po disaipel ulu wi epon.

31 Ma po kapman kon ton tita hi a Pol men ma po men ta prowins tone ma po tih wungin si ta wi kut. Ma wungin tone hau si ho wi epo wi ku li sup pi tone isin.

32 Ma po ton haphapngin men mi hi wai lilil pum. Ma po yukyuk ulel wal hutsung pum. Ma po ampip hop epo sinsin ton epo po me pulungin men som.

33 Ma po Yunta os a Aleksander li to mata po ma po kon ton pulungin men ngenghek hut wi ma po kot wi. Ma wi tala po epo po ku sakal isin epo wi min epo wi ku sakal pleksup het sun ta po.

34 Imena aminan po hop epo wi men Yunta ma po tone lik o yukyuk to auwa kahut ponwal aho titmen tite, “E Artemis ton ta po api Epesus men apalukngin.”

35 Kut ma wi kuskus ta ton epo pi taun men tala po ma wi sakal tite, “Apo api Epesus. Ma po ampip yanga pi o in ho epluk men ma po hop epo pi taun Epesus akumen wah? Wai po ampip hop epo pi. Epo po api Epesus katut masang ta e Artemis ton apalukngin men kuta umat ta et kut epo umat tone long ko hetpi kohoi ta.

36 Tite ma tonene hewin mena om ku yukyuk isin ma om ku katutngin weh.

37 Ma om espo po tone moi ine wataka po tiptip eleta tunus ton pit mi masang ta e Artemis men som aho po wosemel epo e Artemis som.

38 Tite ma a Demetriyas hi po tita hi ton kum to wi men mon to mangikngin ta mena kot ung. Kot ung ma po ton langin ho kot men ung o haum epo po ku kihung mangikngin ta sun.

39 Ma om mon to sakalngin apum ta maksi mena po ton langin ho kot men misa hi ku weh si kihung i.

40 Epon aka po ku me ma po ku kotim it ton a lek wal ampip to pi homan men. Epo po ku me kotim it mena kuli? Mena it ka hek o panhing si lekwalngin nuhum ton po lek wal ine men som.”

41 Wi sakal titmen ani wi ning ma po yangyang.

© 2006 New Tribes Mission, Sanford, FL 32771-1487, USA.

Printed in the United States of America

Global Partners
Lean sinn:



Sanasan