John 18 - Godim UkauhiitNAKATA 18 Jesus tiguyauyuk ( Mt. 26:47-56 ; Mk. 14:43-50 ; Lk. 22:47-53 ) 1 Taima Jesus ukaguegami, maligutini ilagivlugit Kidrom natinanga ikaaktaa. Talvani nauttivikaktuk, tamna Jesusim maligutaitalu tikittaat. 2 Judaslu, tunihinialektuk, tapfuminga ilihimavaktuk taikani Jesus, maligutaillu katimainakpagmata ilaani. 3 Talvunga Judasim aullautiyain anguyaktit ilait angayyuvikpagyuakut ataningita kivgaillu ilait, Pharisekunin. Kaiyun tapkua kullingmingnik havingmiglu natkakhutik. 4 Jesuslu, tapkua piniaktainik, ilihimagami ukaktuk tapkununga upakhugit. “Kimik kenilekkihi?” 5 Tapkua kiuyaat, “Jesus Nazarethmiutagmik”. Tapfuma ukallautiyait, “Tamnauyunga”. Judas, tapfuminga tunihinahualektuk, nangekataulektuk tapkunani. 6 Jesus ukangman, “Tamnauyunga”, utegahuaktun ulguvlutik nunamun. 7 Talva Jesusim apekhugmiyain “Kimik kenilekkihi?” Ukaktun, “Jesus Nazarethmiutagmik” 8 Jesus kiuyuk, “Tamnaugama ukautiyagaluapfi. Kenigupfinga uvanga hapkua aullalit” – 9 taimalivaktuk ukakhimayain ilumukvlugit “Tapkua tunivaktatin uvamnun tamangngitatka.” 10 Simon Peter havikpakagami amuktaa angayyuvikpagyuakut ataningata kivganga hiutaektitaa talikpianik kipivlugu. Tamna kivgak atikaktuk Malchusmik. 11 Jesusim Peter ukautiyaa, “Havikpautin pugiaguk. Angutima pitkumanga imekuvlunga kallumin nangianaktumik imektukhaungipik?” 12 Anguyaktillu, ataningatalu tapkua, Jewmiullu kivgaita tigugamitku Jesus kilekhukhugu 13 aullautivlugulu Annasmun, Caiaphasim hakianga tamna ataninguyuk angayyuvikpagyuakunun tapfumani. 14 Caiaphasim ilaa ukautivaktain Jewmiun imaatun hivungani, inukguk atauhek tukutaupan inuit pivlugit naamaktuk. Peterm Jesus ikutigiyaa, Jesuslu apegiyauyuk angayyuvikpagyuakut ataningaanin ( Mt. 26:59-75 ; Mk. 14:54-72 ; Lk. 22:55-71 ) 15 Simon Peter, maligutillu aipa Jesusmun malingnaktugaluak. Aipa ilaa angayyuvikpagyuakut ataningata ilihimangmani, atangum igluata avaluata iluanun itekatauyuk malikhugu Jesus. 16 Peterli ukuam hilataani nangektugaluak. Talva maliguti aipa, angayyuvikpagyuakut ataningata ilihimayaa, animigami apegiyaa angnak amekhiyi ukuangmun, itektikuvlugu Peter. 17 Angnam tapfuma apekhuktaa Peter, “Inum ikumaa maligutainun ilauvakpin?” Peter ukaktuk, “Imanak”. 18 Talva kivgait ikayuktullu keyungnik ikitun kaiyunangman, nangekhutik aukhektuktun. Peterlu nangekatigivlugit aukhektuktuk. 19 Angayyuvikpagyuakut ataningata Jesus apekhuktaa maligutaitigun ilihauyyutaitigullu. 20 Jesusim kiuyaa, “Naunaitumik ukauyyivaktunga nunaum inungingnun. Atugvingni, angayyuvikpagyuami Jewmiut katimagagata ilihauyyingnaktunga tuhaanaitumilu ukayuitpaktungalu. 21 Hug apekhukkinga? Apegiyyavatin tapkua inuit nalauvigimangna, ukaktamnik ilihimangmata. Ukakhimayatka ilihimayain tapkua.” 22 Taimatumik ukangman Jesus, kivgaita ilangata patektaa akulianun akhun ukakhuni, “Angayyuvikpagyuakut ataningat kiuviuk taimatun?” 23 Jesusim kiuyaa, “Ihuitumik ukaguma naunaeguk, itkumayumigli ukaguma hug patekpinga?” 24 Annasim talva aullaktitaa Jesus kilekhimaktillugu Caiaphasmun angayyuvikpagyuakut ataningaanun. 25 Taikani Peter nangekhuni aukhektuktuk. Inuit ukallautiyaat, “Ilvillunin ikuma maligutait ilagingitpigit?” Talva imanakhuni ukallaktuk, 'Uvangaungituk ilaa” 26 Aahin angayyuvikpagyuakut ataningata kivgaita ilanga, ilaguhegigamiuk hiutaektuk Petermin, ukallaktuk, “Nauttivingmi Jesusmi tautugngipigin?” 27 Aahintauk Peter imanakpaktuk, tayyainaglu tingmiak nipyaaktuk. Jesus tuniyauyuk atanengmun Pilatemun Romanmiutagmun (Mt. 27:1-2, 11-14; Mk. 15:1-5 ; Lk. 23:1-5 ) 28 Tapkua agitiyaat Jesus Caiaphasmin atangum igluanun kaulgaktinagu. Igluanunli Jewmiut itegngitugaluit ihuigiyaukunatik pitkuhimigun ingmingnik Kangiutivigmun upalungayakuvlugit. 29 Talva hilataanun Pilate aniyuk ukautivlugit, “Kanugmik ihuigivihiuk una inuk?” 30 Tapkua kiuyaat, “Una ihuitumik pingitpan tuniyunaitakkut ilingnun.” 31 Pilatem ukallautiyain “Ilipfi pihiuk uktugiaktukuvlugu pitkuyapfigun.” Jewmiun kiuyaat, “Pitkuyauhimayugut kihimi tukuttikunata inugmik.” 32 Taimatun Jesusim tukuniagutata kanuitilakhanik naunaektuk hivungani ukautigimani. 33 Pilatem iglumi iluanun itegami Jesus kaitkuyaa inminun, ukautivlugu, “Jewmiunun ataniuvin?” 34 Jesus kiuyuk, “Ilingnik taimatumik ukakkin allat ukautigipangnga ilingnun?” 35 Pilate kiuyuk, “Jewmiutauvik uvanga? Angayyuvikpagyuakut ataningita nunakativillu uvamnun kagitiyaatin. Hulivakkin?” 36 Jesus kiuyuk, “Atanguviga kaitaungituk nunamin. Atanguviga kaitaupan nunamin talva kivgatka anguyangniaktun tiguyaukunanga Jewmiunun. Ilumun atanguviga uvanga hamanga kaitaungitpiaktuk.” 37 Pilatem ukallautiyaa, “Ataniuyutin ai?” Jesus kiuyuk, “Ataniugama ukakkutin. Ukagaluaktunga inuyunga tikittungalu nunamun ukautigikuvlugu ilumugnek kihimi. Inuit tamangmik ilumugnekakumi ilumingni nipiga tuhaayaat.” 38 Pilatem apegiyaa, “Ilumugnek huva?” Ukagami taimatun animiyuk Jewmiunun ukautivlugit, “Tapfumani ihuigiyauyukhamik ihumangngitkaluaktunga. 39 Kangiutivingugaganli pitkuhikaktuhi uvanga aullaktitkuvlugu itektauhimayuk atauhek. Itektauvigmin anipkaikuniakkihinga Jewmiun ataningaanik ilipfingnun?” 40 Tapkua tukhulauktun, “Tamnaungitukhak Barabbasmik kihimik.” Barabbas kukiyuktugaluak. |
©1972 Canadian Bible Society
Canadian Bible Society