Romanos 9 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Dios Israel ttö̧ja̧rö̧ ȩmi̧nö̧ huȩnȩ

¹ Cristorö chesetomettö, iso päi'önä huȩnȩ ji'äusä. Yapareu ji'ähuocösä. Espíritu Santo huo̧juȩtö̧ chami iso'quinä iso päi'önä huȩnȩ ji'äusä.

^2-3 Cha̧'cua̧ tta̧'ȩcu̧sä̧. 'Cuäopönä chami iso'quinä barau jö̧nä̧ jä̧cu̧sä̧ cheseu juiyönä, Cristorö ttieruhuomenä ttötä chahuaruhuä isotö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios ttörö ro̧ȩpo̧mȩnä̧, chahuaruhuä ttesetöttömä esehuajisä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Cristottö 'quȩ'ȩcu̧ chicuomenä, chahuaruhuä ttesetöttömä, Cristottö 'quȩ'ȩcu̧ icuajisä ttötä.

⁴ Jahuätömä Israel ttö̧ja̧. Dios ȩmi̧nä̧u̧ i̧tti̧mö̧ jö̧nä̧. Dios tȩa̧u̧nä̧ dä'änö ki̧nö̧ jahuätöcu. Amöcuädömä ucuocuinö jahuätörö. Moisés hueähuä huȩnȩ iyinä̧u̧. Diosrö ucuocuäcuähuodenä jȩä̧cuä̧huä̧ iyinä̧u̧. Adihuä juäi iya pä'inö jahuätörö.

⁵ Jahuätömä tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ttahuaruhuä isotö. Cristomä pi̧jä̧nä̧ ö̧jo̧mȩnä̧, jahuätö isotö i̧sa̧ pi̧nö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ chutä Diosrö, o'ca juiyönä Ru̧hua̧rö̧, 'cuäopönä tesehuaja. Amén.

⁶ Ttö pä'ocösä Dios päinömä jȩpo̧cö̧ pä'ömä. Ttö pä'ösä o'ca toi'önä Israel ttö̧ja̧, Dios huoinä̧u̧mä̧cö̧.

⁷ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Abrahamttö isotömä, o'ca toi'önä iso päi'önä Abraham i̧tti̧mö̧mä̧cö̧. Dios pä'inö Abrahamrö: “Isaac i̧tti̧mö̧ isotö, iso päi'önä cui̧tti̧mö̧ isotö ttäcuotö.”

⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttidepättötä uhuäpächätömä, Dios i̧tti̧mö̧ huocotö. Dios päinö jȩpä̧tö̧tä̧, iso päi'önä Dios i̧tti̧mö̧ huotö.

⁹ Dios pa̧'a̧nö̧ pä'inö Abrahamrö: “Koro a̧'ȩ jitätä juäisome päi'omenä chi̧chä̧cua̧sä̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Sara ki̧tti̧rö̧ ku̧ju̧nä̧rä̧cua̧ju̧.”

¹⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Rebeca ki̧tti̧mö̧mä̧ ta̧ju̧ ja̧'a̧nä̧, ttä'o ya̧tȩtä̧ ji̧na̧'a̧. Jahuätö ttä'o ujutu tä̧do̧ mi̧nä̧ Isaac pi̧nö̧.

^11-12 Ji̧nä̧ jahuätö ttuhuäpächö juiyäi, ji̧nä̧ jȩttö̧ juiyäi adiu'inä, surojö'inä, Dios pä'inö Rebecarö: “Äcuomenä ru̧hua̧, röji ru̧hua̧ hueö jȩä̧cua̧.” Ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nö̧ ttu̧huo̧jua̧ pä'ö Dios ttö̧ja̧rö̧ ȩmö̧ chutä a̧'cua̧ ko̧mȩnä̧, ttö̧ja̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧mä̧cö̧.

¹³ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a: “Jacoborö kö'quinösä. Esaúru kö'cocö pi̧nö̧sä̧.”

¹⁴ ¿Tta̧'a̧nö̧ pätäcua'ajä̧ttö̧ ja̧u̧ttu̧mä̧? ¿Diosmä yoräteunä jȩpo̧cö̧ pätäcua'a tä̧ji̧? Ja̧'hua̧nö̧mä̧cö̧.

¹⁵ Dios pä'inö Moisésrö: “Re rö̧jö̧nä̧ to̧chä̧cua̧sä̧, ttötä re rö̧jö̧nä̧ tocha pädä̧u̧ru̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cha̧'cua̧ eseunu to̧chä̧cua̧sä̧, ttötä cha̧'cua̧ eseunu tocha pädä̧uru̧.”

¹⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttö̧ja̧rö̧ pä̧huä̧ rö̧jö̧ jȩtto̧mȩnä̧, micuähuoca'a. Dios re rö̧jö̧nä̧ topö ȩmä̧cua̧ churutä pä̧huä̧ rö̧jä̧u̧ru̧.

¹⁷ Dios Egipto rȩjȩ ru̧hua̧rö̧ päinömä Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a: “Ucuru, ru̧hua̧ päi'önä cu̧ja̧ pä'ö hue'inösä, ucu jȩcu̧'u̧ to̧tto̧mȩnä̧, chujuru totta pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ chi̧mi̧ ttu̧huo̧jua̧ pä'ö pi̧jä̧ jättäja'a hue'inösä ucuru.”

¹⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Dios re rö̧jö̧nä̧ toa pä̧u̧ru̧, re rö̧jö̧nä̧ topö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ chutä ttöaroda pä̧u̧mä̧, ji̧nä̧ isocu jarodätö.

¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttörö jä̧cu̧huȩ'ä̧cua̧jä̧: “Iso päi'önä ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧, ¿Diosmä dä̧bö̧ pättö ttö̧ja̧rö̧? Diosrö pä̧huä̧ rö̧jö̧ jȩpo̧cö̧mä̧, ¿dijä̧ttö̧?

²⁰ Diosrö ja̧'hua̧nö̧ pä'ömä, ¿di cu'ättö ucumä? Redä'ca uriyumä aditörö: “¿Dä̧bö̧ ja̧'hua̧nö̧ cuaditäjättö?” ¿päa'a tä̧ji̧?

²¹ Redä'cattö adicuä i̧sa̧ aditö churutä pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧. Ja̧u̧tä̧ redä'cattö aditö adiu ȩnä̧huä̧yu̧'i̧nä̧, suröjö ȩnä̧huä̧yu̧'i̧nä̧.

²² Ja̧'hua̧ta̧nö̧ jȩpi̧nö̧ Dios churutä pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧. Ro̧ȩcuä̧'i̧nä̧ i̧jȩpa̧ pä'inö. Ujuru'inä i̧jȩpa̧ pä'inö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ami 'qui'ächi'ö topinö jitö ro̧ȩcuä̧nä̧ jo̧mȩ huotörö'inä, be'epö icuähuänä jo̧mȩ huotörö'inä.

²³ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧ adihuä i̧sa̧ pä'ö tu̧huo̧jua̧rö̧ pä'inö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ re rö̧jö̧nä̧ topinö ujuturu. Ä'canätä jȩpi̧nö̧ ujuturu, chutäcu tö̧ja̧cua̧ pä'ö.

²⁴ Dios ujuturu huopinö, korotö judíos ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧, korotö judíos huocotörö'inä.

²⁵ Pa̧'a̧nö̧ päa'a Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ Oseas cuyäru'tänä: Pä'äji chumöhuäyotö pocotörö, “Chumöhuäyotöjä” pä̧dä̧cua̧sä̧. Jitö ttö̧ja̧ pä'äji repedoco̧u̧ru̧'i̧nä̧, “Ucuturu repe'ösä” pä̧dä̧cua̧sä̧.

²⁶ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios “Ucutu ttö chumöhuäyotöcö̧jä̧” päinomettö, pättäcuotö: “Jahuätö Dios kö̧ i̧tti̧mö̧.”

²⁷ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Isaías pä'inö Israel ttö̧ja̧rö̧: “Israel ttö̧ja̧ rȩba̧ dubora rö̧ora jäyä pä̧ba̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ recuätö tta'anä, a̧'u̧cu̧nä̧tä̧ ȩmä̧cua̧ Dios jahuätöttö.

²⁸ Tu̧ru̧hua̧ päinö jurunä jȩä̧cua̧ pi̧jä̧ra̧'a̧, jo̧mȩ päi'önä cäda pä'ö.”

²⁹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧tä̧ Isaías ä'coji pä'inö: O'ca toi'önä Ttu̧ru̧hua̧ ujututtu isotöttö u̧ju̧ni̧'i̧nö̧ juiyinöttömä, ujutu'inä Sodoma ötahuiyä'inä, Gomorra ötahuiyä'inä ji̧nö̧'a̧nö̧ juo'ächinajatöjä.

Judíos ttö̧ja̧ Diosrö ttusocö huȩnȩ

³⁰ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ ¿tta̧'a̧nö̧ pätäcua'ajä̧ttö̧? Judíos huocotömä usocotö pi̧nä̧tö̧ Dios jȩa̧tö̧ pä'ö chutäcu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ huotö tta pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Diosrö tteseta'attö, Dios jȩpi̧nö̧ chutäcu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ huotö tta pä'ö.

³¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ hueähuä huȩnȩ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧ usinätö Dios jȩa̧tö̧ pä'ö chutäcu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ huotö tta pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ttusa'anä, yoröiso po̧cui̧po̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧.

³² ¿Dä̧bö̧ ttö̧'o̧cui̧'o̧ca̧'a̧ ji̧nä̧ttö̧? Jitötä ttamönä jȩttö̧nä̧tä̧ usinätö. Diosrö esetö usocotö pi̧nä̧tö̧ Dios jȩa̧tö̧ pä'ö chutäcu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ huotö tta pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ido'quinä 'tö̧ȩcuo'quinä 'tö̧'ȩpä̧'chi̧nä̧tö̧.

³³ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩnä̧ juhuo'quinä pä'ö huȩyu̧cua̧'a̧: Ttö rötösä Siónnä ido'qui 'tö̧'ȩpö̧ ma̧ä̧huo'qui jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧rö̧. Ja̧u̧ru̧ esetömä, dä'ä ttu'ocö, huȩyu̧cua̧'a̧.