Romanos 11 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Israel ttö̧ja̧ttö̧ a̧'u̧cu̧nä̧tä̧ Diosrö ttesetinö huȩnȩ

¹ Jitä jä'epösä: ¿Dios jaropi'inö tä̧ji̧ umöhuäyotö Israel ttö̧ja̧rö̧? ¡Yoröiso ja̧'hua̧nö̧ jaropi'ocö pi̧nö̧! Ttötäsä Israel ttö̧ja̧ i̧sa̧mä̧. Abraham isotö i̧sa̧sä̧. Benjamín isotö i̧sa̧sä̧.

² Dios jaropi'ocö pi̧nö̧ Israel ttö̧ja̧rö̧. Äcuomenä päi'önä jahuätörö ȩmi̧nö̧ umöhuäyotö jö̧nä̧. ¿Unichi'inätöjä tä̧ji̧, Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päömä, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Elíasmä Diosrö ucuocu Israel ttö̧ja̧ jȩtti̧nö̧ huȩnȩ jiähuinömä? Chutä pä'inö:

³ “Chu̧ru̧hua̧, cui̧huȩnȩ jiäcuähuä isotörö cuä'ö icuinätö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ sacrificio jȩä̧cuä̧huo̧mȩ to'ädö icuinätö. Ttötä ki̧'i̧nö̧sä̧. Ttörö'inä cuä'ö tticua pä'ätö.”

⁴ Elías ja̧'hua̧nö̧ päomenä, Dios ädätinödo: “Ttö quȩ'ȩpö̧ ȩmi̧nö̧sä̧ ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ todäre mil u̧mä̧tö̧ jo̧mȩnä̧ chumöhuäyotö jö̧nä̧. Jahuätömä ttu̧mö̧nä̧ adicuä juäi, Baal pättäcu, ä'ca jo̧mȩttö̧ ttihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ ucuocuocotö.”

⁵ Ja̧u̧nu̧ ji̧nö̧ ta'anö jitä'inä ka̧cuä̧tö̧ a̧'u̧cu̧nä̧tä̧, Dios adiu ppädäcuähuänä ȩmi̧nä̧u̧mä̧.

⁶ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Dios chutä ppädäcuähuänä ȩmö̧, ttö̧ja̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧mä̧cö̧. Ttö̧ja̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧tä̧ ȩmö̧ttö̧mä̧, Dios ppädäcuähuä jo̧cö̧ ja̧ji̧.

⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ¿tta̧'a̧nö̧ ja̧'a̧cuä̧? Israel ttö̧ja̧ ttamönä jähuänätä usätömä, po̧cui̧po̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧ ttusumä. Dios ȩmi̧nä̧u̧tä̧ po̧cui̧pi̧nä̧tö̧. Korotö järiyähuätö a̧'cua̧rö̧nä̧ hui̧nä̧tö̧.

⁸ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a: “Dios hueinä̧u̧ jueönä ttamöcuädö juiya pä'ö. Ttö'äre tottocore'inä, ttä̧ja̧ ttä̧ju̧cuo̧co̧ja̧'i̧nä̧ iyinä̧u̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitä mo̧ro̧ päi'önä.”

⁹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a David päinömä: Ttu̧cuȩmä̧ u ku̧tȩ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jä̧u̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ku̧to̧bö̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jä̧u̧. Ido'qui 'tö̧'ȩpö̧ ma̧ä̧huo'qui jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jä̧u̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ tä̧bo̧cuä̧ 'cuäopäcuä̧u̧.

¹⁰ Ttö'äre ttä̧to̧cä̧chö̧nä̧ jä̧cuä̧u̧ tottö juiyönä. Ttöcäcä ttu'tuhuacuächönä jä̧cuä̧u̧ 'cuäopönä.

Judíos huocotörö Dios ȩmö̧ huȩnȩ

¹¹ Jitä pä'ösä: ¿'Tö̧'ȩpö̧ ma̧tto̧mȩnä̧, Israel ttö̧ja̧ päcua'a päi'önä to'e'inätö tä̧ji̧? Tta̧'a̧huä̧jä̧. Päcua'a päi'önämäcö̧. Judíos ttö̧ja̧ ttöarodä'chomenä, judíos huocotörö Dios ȩmi̧nö̧, judíos ttö̧ja̧ topö tteseta pä'ö.

¹² Judíos ttö̧ja̧ ttöarodömä adiu ji̧na̧'a̧ korotö pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ judíos ttö̧ja̧ totte'i'ömä adiu ji̧na̧'a̧ korotö judíos huocotörö. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧ttu̧'i̧nä̧ abonänö adihuäcua'a, o'ca toi'önä judíos ttö̧ja̧ ttesetomenä.

¹³ Jitä koro juäi jidähua pä'ösä ucuturu, judíos huocotörö. Dios ttörö hue'inö judíos huocotörö jidähua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ adiu chadita pä̧huä̧ rö̧jä̧cu̧sä̧.

¹⁴ Ttö chahuaruhuä judíos ttö̧ja̧ttö̧ ya̧cu̧nä̧ ji̧yȩtä̧ a̧'u̧cuä̧ jȩtta̧ pä'ösä, ucutu jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ ta'anö. Ja̧'hua̧nö̧ topö ttesetomenä, Dios ȩmä̧cua̧'a̧nö̧ jahuätörö.

¹⁵ Judíos ttö̧ja̧rö̧ ra̧huä̧ri̧pö̧ jaropi'inö'ca̧, pärocuotörö, pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ ȩmi̧nö̧ Diosmä ahuaruhuä päi'önä. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ judíos ttö̧ja̧ pä'äji ta'anö ttesetomenä, ¿tta̧'a̧nö̧ jä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧? Ja̧u̧nu̧mä̧ 'corupä'i'o'cotö ttö̧ja̧ ja̧ji̧'a̧nö̧ ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧.

¹⁶ Äcuomenä i̧ri̧si̧ Dios jähuä jö̧ttö̧mä̧, o'ca juiyönä i̧sa̧ppȩ'i̧nä̧ Dios jähuä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ dau ujupo'tiyä Dios jähuä jö̧ttö̧mä̧, ä̧na̧jui̧yä̧'i̧nä̧ ja̧u̧tä̧ jähuä.

¹⁷ Judíos ttö̧ja̧ adihuä juäi isei olivo dau ä̧na̧jui̧yä̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotö. Jahuätöttö yotöcunä adihuä juäi dauttu 'cui'opö do'opö tticua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ de'a jähuä olivo dau jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotöjä ucutumä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ olivo de'a jähuättö ȩmö̧, adihuä ku̧nä̧huäinä be'epö ttu̧ju̧na̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotöjä. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ de'a jähuä olivocu, ku̧nä̧huä̧ olivocu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ idepä juoächa'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotöjä.

¹⁸ Cuamöcuädäcuähuä' “Judíos ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö adihuä i̧sa̧sä̧” pä'ömä. Ja̧'hua̧nö̧ cuamöcuädöttömä, amöcuädi ucuttu ko̧cö̧ dau ujupo'tämä. Dau ujupo'tä jähuänä kö̧jä̧ ucutä.

¹⁹ Ucu pä̧cu̧huä̧cua̧jä̧ a̧'cua̧ra̧'a̧: “Iso päi'önä korotörö ä̧na̧jui̧yä̧ 'cui'opö do'opö tticua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotörö 'quȩ'ȩpi̧nö̧, ttötä be'epö ttu̧ju̧na̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧mä̧ chö̧ja̧ pä'ö.”

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ päcuhuomenä, adihua'a. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jitötä ttesetö juiya'attö, 'quȩ'ȩpi̧nö̧ Dios. Ucu cueseta'attö, kö̧jä̧. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ “Adiunä hua̧sä̧” pä'ömä, cuamöcuädäcuähuä'. Ttu̧ȩcuä̧nä̧tä̧ kä̧hui̧.

²¹ Dios judíos ttö̧ja̧ suronä jȩttö̧ unichi'oca'a ji̧na̧'a̧ttö̧mä̧ ¿ucu suronä jȩcu̧'u̧ u̧ni̧chi̧'ä̧cua̧ tä̧ji̧?

²² Amöcuädi. Iso päi'önä Dios adihuä i̧sa̧ ja̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ pä̧i̧cu̧nä̧ pä'ö chutä hueö jȩpo̧co̧tö̧rö̧. Ma̧'ä̧chi̧nä̧tö̧rö̧ pä̧i̧cu̧nä̧ päa'anä, ucuru adiu jȩi̧nä̧cu̧jä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucu Dios ppädäcuähuänä cu̧ju̧'a̧nö̧ ja̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ cu̧ju̧ juiyöttömä, ucu'inä ä̧na̧juȩ 'cui'opö do'opö tticua̧juȩ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ cuä̧cua̧jä̧.

²³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ judíos ttö̧ja̧ pä'äji ta'anö ttesetöttömä, pä'äji ta'anö ä̧na̧jui̧yä̧ be'epö ttu̧ju̧na̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ttäcuotö. Dios ja̧'hua̧nö̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧ ju̧ru̧hua̧.

²⁴ Ucutu judíos huocotömä de'a isei olivo dau ä̧na̧jui̧yä̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotörö, 'cui'opi'ö i'cächö, adihuä juäi isei olivo daunä be'epö u̧ju̧nu̧ttu̧mä̧, iso päi'önä judíos ttö̧ja̧rö̧, adihuä juäi isei ä̧na̧jui̧yä̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotörö, pä'äji ta'anö adihuä juäi iseinä be'epö u̧ju̧nu̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ Dios.

Israel ttö̧ja̧ Diosrö ttesetä̧cuȩ huȩnȩ

²⁵ Chö̧jä̧hua̧tö̧, Dios yä̧huä̧i̧nä̧ amöcuädinö huȩnȩ cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ösä, ucutu “huo̧jua̧sä̧” cuamöcuädätucu juiya pä'ö. Israel ttö̧ja̧mä̧ 'cuäopönä jarode'ocotö ttäcuotö. Judíos huocotöttö Dios oipinä̧u̧ ttesetome jubö päi'önä ttöarodäcuotö Israel ttö̧ja̧mä̧.

²⁶ Ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopomenä, Dios ȩmä̧cua̧ o'ca toi'önä Israel ttö̧ja̧rö̧. Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a: Suronä jȩttö̧ jȩpö̧ i̧cuä̧cua̧mä̧ Siónra̧'a̧ttö̧ i̧chä̧cua̧. Jacob isotöttö suronä jȩttö̧, jȩpö̧ i̧cuä̧cua̧.

²⁷ Pi̧yȩtä̧ jȩchä̧cuȩ jahuätörö, jitötä suronä jȩttö̧ jȩpö̧ chicuomenä.

²⁸ Adihuä huȩnȩ jarode'inätö judíos ttö̧ja̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Dios aboiyotö hui̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ji̧na̧'a̧ ucutu judíos huocotö cuesetätucua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios ji̧nä̧ repe'ö jahuätörö, ttä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧ ȩmi̧na̧'a̧ttö̧.

²⁹ Dios iyömä ppa̧'ä̧dö̧mä̧ icuocö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ huoä̧u̧ru̧ rä'epö icu'inä, rä'epö icuocö.

³⁰ Ucutumä täbocömä Diosrö cuhuarodä'chätucua'anä, Diosmä re rö̧jö̧nä̧ topinö ucuturu, judíos ttö̧ja̧ ttöarodä'cha'attö.

³¹ Jitä judíos ttö̧ja̧'i̧nä̧ jarode'ätö. Jahuätö ja̧'hua̧nö̧ jarode'ätö Dios jahuätörö re rö̧jö̧nä̧ toatö pä'ö, ucuturu toinö ta'anö.

³² O'ca toi'önärö yoräteunä iyinä̧u̧ jarode'äcuähuä, re rö̧jö̧nä̧ toa pä'ö o'ca toi'önärö yoräteunä.

³³ ¡Dios jähuä adihuä juäimä juiyo rö̧a̧'a̧! Ja̧'hua̧ta̧nö̧ u̧huo̧ju̧'i̧nä̧, ä̧ju̧cu̧'i̧nä̧ yoräteunä rö̧a̧'a̧. Chu amöcuädömä, yoröiso ji'ähuocotöjä. Yoröiso huo̧jui̧'o̧co̧tö̧jä̧ jȩö̧mä̧.

³⁴ “¿Dijä̧ttö̧ huo̧jua̧mä̧ Tu̧ru̧hua̧ amöcuädömä? ¿Di u̧huo̧juȩti̧nä̧rö̧ttö̧?

³⁵ ¿Dijä̧ttö̧ Tu̧ru̧hua̧ imitarö pä'o ä'canä iyömä?”

³⁶ O'ca juiyönä jähuä Diosttö icha'a. Chutä o'ca juiyönä aditinö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ o'ca juiyönä chutä öäre ja̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ eseunu tucuocuaja Diosrö 'cuäopönä. Amén.