San Mateo 9 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Jesús 'cuä̧'a̧rö̧ aditö icuinö huȩnȩ

¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jesús huoi'canä pä̧mä̧dö̧ dubora ya̧nä̧ ji̧jȩcu̧ 'chi̧nö̧do. Chutä ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nö̧do.

² Juhua'a ö̧jo̧mȩnä̧, ya̧tȩ yoröiso 'cuä̧'a̧rö̧, ö̧rä̧sa̧nä̧ ö̧ra̧'a̧ ȩpi̧nä̧tö̧do Jesús ö̧ja̧'a̧cu̧. Ja̧u̧ru̧ i'cächäjätörö rö̧ȩnä̧ tteseta'a topö, Jesús pä'inödo ja̧u̧ 'cuä̧'a̧rö̧: —Chi̧tti̧, esehui. Suronä jȩcu̧'i̧nö̧mä̧ jȩpö̧ icusä.

³ Ja̧'hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧ korotömä hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧mä̧ amöcuädinätödo: “Pidemä ucuocuomenä, suronä pä'ö Diosrö.”

⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ttamöcuädomenä, Jesús huo̧jui̧nö̧do ttamöcuädömä. Jahuätörö pä'inödo: —¿Dä̧bö̧ suronä cuamöcuädätucuättö?

⁵ ¿Tta̧'a̧nö̧ pätta'ajä̧ttö̧ ja̧u̧ 'cuä̧'a̧rö̧mä̧? “Ucu suronä jȩcu̧'u̧mä̧ jȩpö̧ icuäjisä” ¿jö̧nä̧cö̧? “Ä̧rä̧mi̧'ö̧ täi” ¿pätta'acö̧?

⁶ Ye ja̧u̧ttu̧mä̧, ucutu cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ö, iso päi'önä Ubo I̧tti̧ ju̧ru̧hua̧ pi̧jä̧nä̧ ttö̧ja̧ suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icuähuänä, adiu chi̧jȩpä̧cua̧sä̧ ucuturu. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ 'cuä̧'a̧rö̧ pä'inödo: —Ä̧rä̧mi̧'i̧. Cu̧rä̧sa̧mä̧ ȩmi̧pö̧ cuojusodera̧'a̧ täi, —pä'inödo Jesús.

⁷ Ja̧u̧ 'cuä̧'a̧mä̧ Jesús päji ta'anö ä̧rä̧mi̧'ö̧ 'chi̧nö̧do ojusodera̧'a̧.

⁸ Ju̧huȩnȩ ka̧cuä̧tö̧mä̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩa̧'a̧ topö, ye'ecuinätödo. Jahuätö Diosrö eseunu ucuocuinätödo, pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ ujuru iya'attö.

Mateorö huopinödo Jesús

⁹ Jesús juhua'attö rä'opächinödo. Ju̧huȩnȩ yabonänö ya̧tȩ Mateo pä'ö mi̧cua̧rö̧ topinödo. Ja̧u̧ Mateomä, ru̧hua̧ öäre pärätä ttȩmä̧'i̧jo̧mȩ pi̧nö̧do. Ja̧u̧ru̧ pä'inödo: —Ttöcu ichi. Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, Mateo ä̧rä̧mi̧'ö̧ 'chi̧nö̧do Jesúscu.

¹⁰ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús u̧huo̧juȩtä̧u̧cu̧ ja̧u̧ Mateo ojusodenä ttu̧cuȩ cuinätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ttucuomenä, korotö recuätö ru̧hua̧ öäre pärätä ȩmä̧'i̧jä̧tö̧'i̧nä̧, korotö suronä jȩpä̧tö̧'i̧nä̧ cuä̧nö̧ pȩji̧nä̧tö̧do Jesús ippeyänä.

¹¹ Korotö fariseos huotö ja̧'hua̧nö̧ ttucua'a topö, u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ jä'epö ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do: —¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ucua'attö cu̧ru̧hua̧mä̧ suronä jȩpä̧tö̧cu̧, ru̧hua̧ öäre pärätä ȩmä̧'i̧jä̧tö̧cu̧? —jä'epinätödo.

¹² Ja̧'hua̧nö̧ pätta'a ä̧ju̧cu̧, Jesús pä'inödo: —Na̧'ä̧cho̧co̧tö̧mä̧ jahuapömä jä'epocotö jahuapö ru̧hua̧rö. Na̧'ä̧chä̧tö̧tä̧ jahuapö jä'epätö jahuapö ru̧hua̧rö̧.

¹³ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päö ta'anö huo̧jui̧pö̧ tätucui. Ja̧u̧ huȩnȩ päa'a: “Koro juäi isotö ttucuoja sacrificios jȩcu̧'ä̧tu̧cua̧ pä'ocösä. Korotörötä re rö̧jö̧nä̧ tocu'ätucua pä'ösä.” Ttömä adiu jȩpä̧tö̧rö̧ huopö ichocö pi̧nö̧sä̧. Suronä jȩpä̧tö̧rö̧tä̧ huopö ichinösä, pärocuäcutä ttamöcuäda pä'ö, —pä'inödo Jesús.

Ttu̧cuȩ ttucuoca'a tta̧do̧chö̧ huȩnȩ jä'epinätödo Jesúsru

¹⁴ Juan el Bautistacu cue'ächinätömä Jesúsru ichö jä'epinätödo: —¿Ujutu'inä, fariseos huotö'inä rö̧ȩnä̧ a̧do̧chö̧ jȩta̧'a̧nä̧, ucu cu̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧, ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö a̧do̧chö̧ jȩtto̧ca̧'a̧jä̧ttö̧?

¹⁵ Jesús jahuätörö ädätinödo: —Ya̧tȩ irecuarö ȩmo̧mȩnä̧, ahuaruhuä chutäcu ttö̧jo̧mȩnä̧, ¿tta̧'cua̧ tta̧'ȩcu̧ ttö̧jö̧'a̧nö̧ tä̧ji̧? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ko̧ro̧nö̧ mo̧ro̧ irecuarö ȩmä̧ji̧mä̧ kara'a ttȩmi̧po̧mȩnä̧, ttu̧cuȩ ttucuoca'a tta̧do̧chä̧cuo̧tö̧.

¹⁶ “Ja̧'hua̧ta̧nö̧ pö̧jä̧ta̧mä̧ täbo i̧sä̧ta̧nä̧ ja̧rȩä̧ta̧mä̧ becuocö. Ja̧'hua̧nö̧ be'epö serächi'omenä, juhua'a yabocutä serächi'ö.

¹⁷ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ muri'quiba täbo isäbanämä 'carähuocö vino isoya jareoyamä. Ja̧'hua̧nö̧ ttö'caromenä, 'tä̧'ä̧u̧do muri'quiba. Vino isoya'inä, muri'quiba'inä toei'ödo pödiäcuähuä juiyönä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ vino isoya jareoyamä muri'quiba jareäbanätä 'carähuädo. Ja̧'hua̧nö̧ jȩtto̧mȩnä̧, yoröiso toei'ocö vino isoya'inä, muri'quiba'inä, —pä'inödo Jesús.

Jairo ittijuru ttoädinö huȩnȩ

¹⁸ Jesús ja̧u̧ huȩnȩ u̧huo̧juȩto̧mȩnä̧, ya̧tȩ judíos ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧mä̧ ichi'ö, Jesús ä'ca jo̧mȩ ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ pä'inödo: —Chittijumä jitä 'corujuo'ächäjäju. Ucutä chojusodera̧'a̧ ichö cu̧mö̧nä̧ mȩcu̧ttu̧mä̧, pä'äji ta'anö kö̧jä̧cua̧'a̧nö̧, —pä'inödo.

¹⁹ Jesús ä̧rä̧mi̧'ö̧ u̧huo̧juȩtä̧u̧cu̧ 'chi̧nö̧do ja̧u̧ ru̧hua̧cu̧.

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ tti̧'cho̧mȩnä̧, karaju isajumä, ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ todäre a̧'ȩ ppö'ottö na̧'ä̧chä̧jä̧ju̧, tto'ca'anä 'chä̧nö̧ Jesús abo ja̧'a̧nä̧ 'chä̧hui̧'ö̧, mȩ'i̧nä̧ju̧do ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧nä̧.

²¹ Yajutä amöcuädinäjudo: Ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧nä̧tä̧ mȩdö̧ttö̧'i̧nä̧, adiu chö̧'i̧pä̧cua̧ju̧sä̧cö̧, pä'ö amöcuädinäjudo.

²² Ja̧'hua̧nö̧ mȩja̧'a̧, Jesús kärächi'ö jahuäjuru topö päinäcuado: —Esehui, chittiju. Ucu cueseta'attö, aditö chicuäjäcujä. Iso päi'önä Jesús päji ta'anö yotäcu pi̧'i̧nä̧ju̧do.

²³ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús ja̧u̧ ru̧hua̧ ojusodenä 'chä̧hui̧'ö̧, recuätö ttö̧ja̧rö̧ topinödo. Jahuätömä 'turu tticuäcua'a ä'canä rö̧ȩnä̧ huopönö ajuähuinätödo.

²⁴ Jesús jahuätörö pä'inödo: —Rä'opächätucui. Jahuäju möäyajumä 'corupä'i'ocoju. Ä'ötä ä'äju, —pä'inödo. Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, jahuätö ttö̧ja̧ ya̧'ä̧hui̧nä̧tö̧do Jesúsru.

²⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ u̧mi̧cu̧ tti̧'cha̧ pä'ö hue'ö icuinä̧u̧do. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a möäyaju kö̧'o̧mȩ do'ächi'ö, ku̧mö̧nä̧ 'chu'ädinödo. Ku̧mö̧nä̧ 'chuhuädomenä, ä̧rä̧mi̧'i̧nä̧ju̧do.

²⁶ Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧, o'ca toi'önä ju̧huȩnȩ tö'cönänö ka̧cuä̧tö̧mä̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do ja̧u̧ jȩö̧mä̧.

Ta̧ju̧ ä̧to̧cä̧tö̧rö̧ aditö icuinödo

²⁷ Juhua'attötä rä'opö i̧'cho̧mȩnä̧, ta̧ju̧ ä̧to̧cä̧tö̧mä̧ o'ca'anä 'chi̧nä̧tö̧do. Pä'inätödo: —¡David I̧tti̧, ujuturu re rö̧jö̧nä̧ topitö!

²⁸ Jesús isodenä doächi'omenä, ja̧u̧ru̧ tö'cönänö ichinätödo. Ja̧u̧ jä'epinödo jahuätörö: —¿Ucuturu ppädädätucuacu esetätöjä tä̧ji̧? Jahuätö ädätinätödo: —A̧, esetätöjä, Tu̧ru̧hua̧.

²⁹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús ttö'ärenä mȩ'ö̧ pä'inödo: —Ucutu cuesetätucua'attö aditö icusä ucuturu.

³⁰ Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, ttö'äre adiu päi'inä̧u̧do. Jesús pä'inödo jahuätörö: —Yoröiso jicuhuähuätucuä' korotörö.

³¹ Jahuätö, Jesús ö̧jo̧mȩttö̧ rä'opö, o'ca toi'önä ju̧huȩnȩ tö'cönänö ka̧cuä̧tö̧rö̧ ji'ähuinätödo Jesús jȩä̧ji̧mä̧.

Ya̧tȩ yoröiso ucuocuocörö aditö icuinödo

³² Juhua'attö rä'opächö kara'a tti̧'cho̧mȩnä̧, Jesús i̧'cha̧'a̧cu̧ i'cächinätödo ya̧tȩ i̧huȩnȩ jui̧'a̧rö̧. Ja̧u̧ espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ ku̧nä̧ri̧nö̧do.

³³ Jesús ja̧u̧ espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ rä'epö icuomenä, ja̧u̧ ubomä i̧huȩnȩ ucuocuinödo. Jahuätö ttö̧ja̧ topäjätömä to̧pä̧rö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do. Jahuätö pä'inätödo: —Israel tti̧rȩjä̧nä̧ ja̧'hua̧nö̧ jö̧mä̧ yoröiso toäcuähuocödo pä'äjimä.

³⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ korotö fariseos huotömä pä'inätödo: —Ja̧u̧mä̧ espíritus suropätö ttu̧ru̧hua̧ ujurunä ja̧'hua̧nö̧ rä'epö icu espíritus suropätörö, —pä'inätödo.

Jesús re rö̧jö̧nä̧nö̧ topinödo ttö̧ja̧rö̧

³⁵ Jesús o'ca juiyönä ötahuiyänä cue'ächö huo̧juȩti̧nö̧do judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodehuiyänä. Dios Ru̧hua̧ päi'önä ö̧jä̧cuȩ huȩnȩ ji'ähuinödo. O'ca juiyönä märichei'inä, ubara'inä aditö icuinödo.

³⁶ Ttö̧ja̧rö̧ tomenä, re rö̧jö̧nä̧nö̧ toinä̧u̧do. Jahuätömä o̧vȩja̧stö̧ tta̧huä̧rä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧ to'ätö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ 'cuä'ächi'ö tta̧'cua̧ tta̧'ȩcu̧nu̧ cue'ächinätödo.

³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ pä'inödo: —Iso päi'önä täcö ttu̧ju̧ni̧na̧'a̧ jo̧mȩ päi'a'anä, adicuä ttö̧ja̧tä̧ toa'a.

³⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Adicuä Ru̧hua̧rö̧ jä'epätucui, korotö adicuä ttö̧ja̧rö̧ ttö̧ca̧ca̧ta̧ huea pä'ö, —pä'inödo Jesús.