San Mateo 10 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Ttöjä̧pö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ hue'ähuotörö huopinödo Jesús

¹ Jesús ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ huopö, ujuru iyinä̧u̧do espíritus suropätörö rä'epö tticua pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ o'ca juiyönä na̧'ä̧chä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, koro ubara ttu'ätörö'inä aditö tticua pä'ö iyinä̧u̧do.

² Pa̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ jahuätö hue'ähuotö tti̧mi̧mä̧: äcuomenä Simón, koro i̧mi̧ Pedro pä'ö mi̧cui̧nö̧do, ka̧ra̧mä̧ ö̧jä̧hua̧ Andrés pi̧nö̧do. Ka̧ra̧mä̧ Jacobo, ö̧jä̧hua̧ Juancu, Zebedeo pä'ö mi̧cua̧ i̧tti̧mö̧ pi̧nä̧tö̧do.

³ Ka̧ra̧mä̧ Felipe, ka̧ra̧mä̧ Bartolomé, ka̧ra̧mä̧ Tomás, ka̧ra̧mä̧ Mateo, ru̧hua̧ öäre pärätä ȩmä̧'i̧jö̧ pi̧nö̧. Ka̧ra̧mä̧ Jacobo, Alfeo i̧tti̧ pi̧nö̧do. Ka̧ra̧mä̧ Lebeo, koro i̧mi̧ Tadeo pi̧nö̧do.

⁴ Ka̧ra̧mä̧ Simón, cananista i̧sa̧ pi̧nö̧do. Ka̧ra̧mä̧ Judas Iscariote, Jesúsru i̧yä̧cua̧ pi̧nö̧do. Jahuätö Jesús hue'ähuotö pi̧nä̧tö̧do.

U̧huo̧juȩtä̧u̧ i̧huȩnȩ jittähua pä'ö hue'inödo

⁵ Jahuätörö, u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ hue'inödo Jesús. Pa̧'a̧nö̧ pä'inödo: —Judíos huocotö ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧ cui̧'chä̧tu̧cuä̧'. Samaria ttö̧ja̧ ttidepiyunä'inä cui̧'chä̧tu̧cuä̧'.

⁶ O̧vȩja̧stö̧ re'tehuächätö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotörö, Israel ttö̧ja̧rö̧, tätucui,

⁷ Dios Cu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧jä̧cua̧'a̧ tö'cöhuächa'a pä'ö ji'ähuäjätucui.

⁸ Lepra ttöttahuiyä märichei na̧'ä̧chä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, koro juäi na̧'ä̧chä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ aditö icuätucui. 'Corupä'i'ätörö'inä tto'ädätucui. Espíritus suropätörö'inä rä'epö icuätucui. Ucutu ja̧u̧ ujurumä micuä juiyönä cuȩmä̧jä̧tu̧cu̧ ta'anö, korotörö'inä ja̧u̧ ujurunä micuä juiyönä ppä'ädätucui.

⁹ “Oro'inä, pärätä'inä yoröiso cuȩpä̧tu̧cuä̧'.

¹⁰ Cusacuyu'inä cuȩpä̧tu̧cuä̧'. Cua̧mö̧ca̧ i̧sä̧ta̧mä̧ ji̧ta̧cu̧nä̧tä̧ ȩpä̧tu̧cui. Cu̧jä̧pö̧ isäya'inä, cuitta'ca'inä cuȩpä̧tu̧cuä̧'. Iso päi'önä ya̧tȩ adicuä i̧sa̧rö̧ u̧cuȩ ttiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧.

¹¹ “Ja̧'hua̧ta̧nö̧ koro ötahuiyära̧'a̧ 'chä̧hui̧'ö̧, ya̧tȩ adihuä i̧sa̧ o'ca toi'önä ttu̧huo̧juä̧cu̧ru̧ usätucui, ojusodenä cu̧ja̧cuä̧tu̧cua̧ pä'ö kara'a cui̧'chä̧tu̧cuo̧mȩ jubö päi'önä.

¹² Ttojusodenä docuhuächätucuomenä, adiu eseäcuäunu te'ähuätucui.

¹³ Juhuode ruhuä adiu jȩttö̧ttö̧mä̧, adiu eseäcuäunu cu̧jä̧tu̧cua̧ja̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ adiu jȩttö̧ juiyöttömä, adiu eseäcuäunu cu̧jä̧tu̧cuä̧'.

¹⁴ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ichi'ö eseunu jȩtto̧ca̧'a̧ jö̧ttö̧mä̧, ttä̧ju̧cuo̧ca̧'a̧ jö̧ttö̧mä̧, juhua'attö rä'ächätucui. Cu̧jä̧pö̧ isäyatucunä rȩjȩ i̧sa̧ppȩtä̧ te'ächö icuätucui.

¹⁵ Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, yodoji Dios ttö̧ja̧rö̧ pojocuä mo̧ro̧ päi'omenä, Sodoma ötahuiyä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧, Gomorra ötahuiyä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö rö̧ȩnä̧ suronä 'cuäopäcua'a juhua'a ötahuiyä ttö̧ja̧rö̧, —pä'ö hue'inödo Jesús.

Ucuturu suronä jȩttä̧cuȩ huȩnȩ ji'ähuinödo

¹⁶ Juhua'a yabonö pä'inödo Jesús: —Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧, o̧vȩja̧stö̧, yä̧hui̧tö̧ ttö̧'quȩtȩ tti̧'cha̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hue'ösä ucuturu. Ä̧ca̧tö̧ baraunä yö̧'ä̧tö̧ ttu̧'ȩpä̧rö̧ ttö̧'a̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ cu̧ja̧cuä̧tu̧cua̧'a̧nä̧, u̧nu̧cu̧tu̧ yoröiso baraunä jȩpo̧co̧tö̧ ttö̧jö̧'a̧nö̧ adiunä ka̧cuä̧tu̧cui̧, korotörö suronä jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧.

¹⁷ Ttu̧ȩcuä̧nä̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧. Korotömä ucuturu ruhuotörö ttiyäcuotö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodehuiyättö cuäcuättäcuotö ucuturu.

¹⁸ Ttörö cuesetätucua'attö, ji̧nä̧ isocu ruhuotö ttä'ca jo̧mȩ ttȩpä̧cuo̧tö̧ ucuturu. Ja̧'hua̧nö̧ jȩtto̧mȩnä̧, ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttö chi̧huȩnȩ cucuocuäcuotöjä. Korotö judíos huocotörö'inä ttö chi̧huȩnȩ cucuocuäcuotöjä.

¹⁹ Ruhuotörö ttiyomenä ucuturu, jicuhuähuätucuä̧cuȩmä̧ yoröiso cuamöcuädätucuä'. Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ päi'omenä, Dios ji̧ä̧huä̧cuä̧u̧jä̧ o'ca juiyönä jicuhuähuätucuä̧cuȩmä̧.

²⁰ Ja̧u̧nu̧mä̧ ucutu cuamönätucumä ucuocuocotöjä. Espíritu Santotä ucutu cui̧huȩnȩtu̧cu̧nä̧ u̧cuo̧cuä̧cua̧.

²¹ “Ja̧'hua̧ta̧nö̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧ ttamönä ttö̧jä̧hua̧tö̧rö̧ ttiyäcuotö korotörö, cuä'ö tticuiyatö pä'ö. Ttamönä ttä'o'inä tti̧tti̧mö̧rö̧ ttiyäcuotö. Ttamönä tti̧tti̧mö̧'i̧nä̧ ttä'orö ttiyäcuotö korotörö cuä'ö tticuiyatö pä'ö.

²² Ttörö cuesetätucua'attö, o'ca toi'önä ttö̧ja̧ kö'cocotö ttäcuotö ucuturu. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ röji mo̧ro̧ päi'önä adiu esetömä, kä̧cuä̧huä̧ i'co u̧ju̧nä̧rä̧cua̧.

²³ Koro ötahuiyänä ucuturu suronä jȩttö̧ttö̧mä̧, kara'a, koro ötahuiyära̧'a̧ tö'ipächätucui. Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, o'ca juiyönä Israel ttö̧ja̧ ttidepiyura̧'a̧ cui̧'chä̧tu̧cuä̧cua̧'a̧ ä'canä, Ubo I̧tti̧mä̧ i̧chä̧cua̧.

²⁴ “Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ u̧huo̧juȩtä̧u̧ i̧sa̧, huo̧juȩcuä̧ i̧sa̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö huo̧jui̧po̧cö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ adicuä i̧sa̧mä̧, u̧ru̧hua̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö juruhuocödo.

²⁵ Ya̧tȩ u̧huo̧juȩtä̧u̧ i̧sa̧mä̧ huo̧juȩcuä̧ i̧sa̧ ö̧jö̧'a̧nö̧ ö̧jö̧ttö̧mä̧ adihua'a. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ adicuä i̧sa̧mä̧, u̧ru̧hua̧ ö̧jö̧'a̧nö̧ ö̧jö̧ttö̧mä̧ adihua'a. Iso päi'önä ya̧tȩ ojusode ru̧hua̧rö̧ espíritus suropätö ttu̧ru̧hua̧ i̧mi̧ Beelzebú ottöttömä, ¿tta̧'a̧nö̧ pättäcua'ajä̧ttö̧ ahuaruhuärö? —pä'ö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

Pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ yettecu juiya pä'inödo

²⁶ Juhua'a yabonö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús: —Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ yecuhuecuätucuä'. Yoröiso juiya'a yä̧huä̧i̧nä̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧mä̧. O'ca juiyönä ttu̧huo̧juä̧cuo̧tö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ yoröiso juiya'a pi̧jä̧nä̧ dajicuämä. O'ca juiyönä tottäcuotö.

²⁷ Ucuturu yo̧ö̧nä̧ jidäumä, mo̧ro̧ tȩa̧u̧nä̧ ji'ähuätucui. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucuturu, korotö tomettö jidäumä, isode huämettö huopönänö ji'ähuätucui.

²⁸ Cuidepämä cuä'ö icuätörö yecuhuecuätucuä'. Jahuätö cua̧'cua̧ru̧hua̧rö̧ be'epö icuocotö. Pärocua'acu, chu ä̧cua̧rö̧tä̧ cuidepä'inä, cua̧'cua̧ru̧hua̧rö̧'i̧nä̧ ocuränä beipocaränä be'epö icurutä ye'ecuätucui.

²⁹ “Iso päi'önä ¿ppi̧yu̧ru̧mä̧ ta̧ju̧ru̧ pärätä̧bi̧ ji̧bi̧tȩtä̧ iyähuoca'a tä̧ji̧? Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ppiyuhuä ya̧tȩtä̧'i̧nä̧, Cuä'o Diosrö pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧tä̧ ma̧'ö̧ rȩjȩcu̧.

³⁰ Ucutu cuhuo'chetucumä o'ca juiyönä pa̧ja̧cua̧'a̧ ka̧'a̧.

³¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ yecuhuecuätucuä'. Ucutumä ppi̧yu̧ recuätöttö'inä abonänö rö̧ȩnä̧ micuähuotöjä.

Jesucristorö korotö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttucuocuinö huȩnȩ

³² “O'ca toi'önä korotö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttörö adiu ucuocuätömä, jahuätörö adiu chu̧cuo̧cuä̧cua̧sä̧ Chä'o mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ kö̧ ä'ca jo̧mȩttö̧.

³³ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ korotö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttörö ä̧ppö̧tä̧rä̧tö̧mä̧, ttö'inä jahuätörö chä̧ppö̧tä̧rä̧cua̧sä̧ Chä'o mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ kö̧ ä'ca jo̧mȩttö̧, —pä'ö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

Jesúsru esetö jaroi'äcuähuä o'ca juiyönä huo̧juȩti̧nö̧do

³⁴ Juhua'a yabonö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús: —Ttömä adiunä eseäcuäu cu̧ja̧cuä̧tu̧cua̧ pä'ö ichinösä pä'ö cuamöcuädätucuä'. Isocö̧. Eseäcuäu cu̧ja̧cuä̧tu̧cua̧ pä'ö ichocö pi̧nö̧sä̧. Curohuähuätucua pä'ö ichinösä.

³⁵ Ya̧tȩ i̧tti̧mä̧, jä'ocu örohuähua pä'ö ichinösä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ yajute kittijumä, ka̧ju̧cu̧ körohuähua pä'ö ichinösä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ yajute kö̧jo̧ri̧ju̧mä̧, kimiyajucu körohuähua pä'ö ichinösä.

³⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ya̧tȩ ahuaruhuä isotö chutä aboiyotömä pätti'äcuotö.

³⁷ “Ya̧tȩ jä'orö'inä, ja̧ju̧ru̧'i̧nä̧, ttöttö'inä abonänö repeöttömä, ttö chi̧tti̧ päi'a pä'ö adihuä i̧sa̧cö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ i̧tti̧rö̧'i̧nä̧, ittijuru'inä, ttöttö'inä abonänö repeöttömä, ttö chi̧tti̧ päi'a pä'ö adihuä i̧sa̧cö̧.

³⁸ Ya̧tȩ o'ca juiyönä jaroi'a pä'ocömä ttöcu cueächa pä'ö, ttö chi̧tti̧ päi'a pä'ö adihuä i̧sa̧cö̧.

³⁹ Ya̧tȩ chutä a̧'cua̧rö̧ repe'ömä, o'ca juiyönä to̧ȩi̧'ä̧cua̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ ttörö esetö a̧'cua̧rö̧ toei'öttömä, iso päi'önä ja̧u̧tä̧ adiu ö̧jä̧cua̧.

Adihuä juäi ȩmä̧huä̧ huȩnȩ

⁴⁰ “Ya̧tȩ ucuturu adiu ppä'ädömä, ttörö'inä ppä'ädö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttörö adiu ppä'ädömä, ttörö hue'inörö'inä ppä'ädö.

⁴¹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧rö̧, Dios i̧huȩnȩ ä̧ju̧cu̧, eseunu ppädöttömä, ja̧u̧mä̧ Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ ȩmö̧'a̧nö̧ ȩmä̧cua̧ adihuä juäi. Ya̧tȩ adihuä i̧sa̧rö̧, adihuä juäi jȩo̧mȩnä̧ topö, adiu ppädöttömä, ja̧u̧ adihuä i̧sa̧ ȩmö̧'a̧nö̧ ȩmä̧cua̧ adihuä juäi.

⁴² Ja̧'hua̧ta̧nö̧ pä'ösä, ya̧tȩ, ttöcu cue'ächörö ajiya ji̧'qui̧cha̧nö̧tä̧ eseunu iyöttömä, ja̧u̧'i̧nä̧ adihuä juäi ȩmä̧cua̧, —pä'inödo Jesús.