San Marcos 9 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

¹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Jesús pä'inödo u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧'i̧nä̧, ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧: —Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, jitä mo̧ro̧ pȩnȩ ka̧cuä̧tö̧ttö̧mä̧, korotömä ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧ Dios Ttu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧ pä'ö ujurunä ichäcua'a tottome jubö päi'önä, —pä'inödo Jesús.

Jesús ö'ärohuächinö huȩnȩ

² Ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ ya'ute mo̧ro̧ o'ca'a, Jesús o'ipinödo Pedrorö'inä, Jacoborö'inä, Juanrö'inä. Jahuätöcu inähuä, ju'toju isähuära̧'a̧ 'chi̧nö̧do. Juhua'attö Jesús pärohuächinödo jahuätö ttä'ca jo̧mȩttö̧.

³ Ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ nieve ta'anö, korottö'inä abonänö teina'ado. Iso päi'önä pi̧jä̧ ttö̧ja̧ ttö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ ttötöcomenä, ja̧'hua̧nö̧ teönämä töcocotö.

⁴ Ja̧u̧nu̧mä̧ Elías mi̧nä̧rö̧'i̧nä̧, Moisés mi̧nä̧rö̧'i̧nä̧ topinätödo Jesúscu ttucuocua'a.

⁵ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Pedro ye'önänö pä'inödo Jesúsru: —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, pȩnȩmä̧ eseunu ka̧cuä̧tö̧jä̧. Iso päi'önä odehuiyä huäbodecuä taditö'a̧nö̧ ja̧'a̧, korode ucutä cuojusode'inä, korode Moisés ojusode'inä, korode Elías ojusode'inä.

⁶ Ja̧'hua̧nö̧ tottomenä, Jesús u̧huo̧juȩtä̧u̧ ye'önö topinätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Pedro chutä päjimä yoröiso jerupinödo.

⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ajiya isoppa mȩyȩhui̧'i̧na̧'a̧do jahuätö ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧. Ajiya isoppattö ya̧tȩ i̧huȩnȩ ucuocua'a ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do: —Pidemä ttö Chi̧tti̧ rȩni̧'a̧. Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧ ja̧u̧ru̧tä̧, —ucuocua'a ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do.

⁸ Yotäcu tottomenä, korotörö topocotö pi̧nä̧tö̧do. Jesúsrutä katä ö̧ja̧'a̧ topinätödo.

⁹ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a inähuättö tti̧mȩjä̧huo̧mȩnä̧, Jesús jahuätörö pä'inödo: —Korotörö jicuhuähuätucuä' jitä tocu'äjätucumä Ubo I̧tti̧ 'corupä'i'ö'ca̧ ttoächome jubö päi'önä.

¹⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧ huȩnȩ yoröiso ji'ähuocotö pi̧nä̧tö̧do. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ 'corupä'i'ö'cotö ttoächäcuähuä huȩnȩ amöcuädäcuähuä jerupinätödo.

¹¹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesúsru jä'epinätödo: —¿Tta̧'a̧nö̧ pättättö hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧mä̧, Elíasmä ä'canä i̧chä̧cua̧ pä'ö?

¹² Jesús jahuätörö ädätinödo: —Iso pai'önä Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a Elías ä'canä i̧chä̧cua̧ pä'ö. Ja̧u̧ jo̧mȩ päi'önä o'ca juiyönä a̧di̧tä̧cua̧. Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ, ¿tta̧'a̧nö̧ päa'attö Ubo I̧tti̧rö̧? Ubo I̧tti̧mä̧ ubara ttu̧huä̧cua̧ päa'ado. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Ubo I̧tti̧rö̧ ttöjö'cococu jä̧cua̧ päa'ado.

¹³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucuturu pä'ösä, Elíasmä täcö ichinödo. Jitörötä pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧tä̧ jȩpi̧nä̧tö̧do ja̧u̧ru̧, Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ ja̧u̧ru̧ 'cuäopäcua'a päö ta'anö, —pä'inödo Jesús.

Jesús ya̧tȩ mö̧ä̧ya̧rö̧, espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ ku̧nä̧rö̧rö̧, aditö icuinö huȩnȩ

¹⁴ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús korotö u̧huo̧juȩtä̧u̧ ttö̧ja̧cua̧'a̧cu̧ ppa̧'ä̧chi̧nä̧tö̧do. Recuätö ttö̧ja̧'i̧nä̧ ttö̧ja̧cua̧'a̧ topinätödo. Hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧'i̧nä̧ jahuätöcu ucuocuinätödo.

¹⁵ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesúsru tottomenä, to̧pä̧rö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ jopächö 'chä̧nö̧ tettähuinäcudo.

¹⁶ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesús jä'epinödo jahuätörö: —¿Däje cucuocuäjätucuättö jahuätöcumä?

¹⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ya̧tȩ ubo ttö̧ja̧ ttö̧'quȩtȩttö̧ ädätinödo: —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, pȩnȩ i'cächäjisä chi̧tti̧rö̧, espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ ku̧nä̧rö̧rö̧, i̧huȩnȩ juiyönä jȩi̧nä̧cu̧ru̧.

¹⁸ Korome i̧'cho̧mȩnä̧'i̧nä̧ espíritu su̧ro̧pa̧ ö̧jä̧mä̧dä̧rä̧'i̧jä̧cu̧. Rȩjȩ kiähui'önä jȩä̧'i̧jä̧cu̧. Na̧huä̧chi̧po̧mȩnä̧, änä tteyuhuoppa räopönä suronä jȩä̧'i̧jä̧cu̧. Acu ä̧chi̧ ä̧chi̧jö̧nä̧ jȩpä̧'i̧jö̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧ juiyupächi'ä'ijö. Täcö jä'epäjisä cu̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ rä'epö tticuiyattö pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ hueyecuäjätö.

¹⁹ Jesús ädätinödo: —¡Ucutu ttö̧ja̧ yoröiso esetocotöjä! ¿Tta̧'a̧nö̧ recuo chö̧jä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧ ucutucu? ¿Tta̧'a̧nö̧ recuo chami 'quidächi'äcua'ajä̧ttö̧ ucuturu? Ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧rö̧ i'cächätucui pocu.

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧rö̧ i'cächinätödo. Espíritu su̧ro̧pa̧ Jesúsru tomenä, mö̧ä̧ya̧ na̧huä̧chi̧pö̧nä̧ jȩi̧nä̧cu̧do. Ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧ rȩjȩ ma̧'ä̧mö̧ borepinödo. Änä tteyuhuoppa räopinäcudo.

²¹ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús jä'epinödo ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧ jä'orö: —¿Tta̧'a̧nö̧ recuo 'cuäopa'attö ja̧'hua̧nö̧mä̧ cui̧tti̧rö̧? Mö̧ä̧ya̧ jä'o pä'inödo: —Ji̧'qui̧cha̧jä̧i̧ kä̧mä̧dö̧ na̧'ä̧chi̧nö̧.

²² Ja̧'hua̧ta̧nö̧ espíritu su̧ro̧pa̧ cuä'ö icuarö pä'ö ocuränä'inä, ajiyanä'inä 'cuäopönä ma̧ä̧mö̧nä̧ jȩä̧'i̧jä̧cu̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucu aditö cuicu'a̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧ ujuturu re rö̧jö̧nä̧ topö ppä'äditö.

²³ Jesús päinäcudo: —Cuesetöttömä, o'ca juiyönä jȩä̧cuä̧huä̧ esetätörömä.

²⁴ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧ jä'o huopinödo: —Esetösä. Juhua'a yabonö cheseta ppä'ädittö.

²⁵ Recuätö ttö̧ja̧ ttö̧ca̧ca̧cui̧'a̧'a̧ tomenä, Jesús ro̧'ȩpö̧ pä'inödo espíritu su̧ro̧pa̧rö̧: —Espíritu su̧ro̧pa̧ ucuocuocö'inä, ä̧ju̧cuo̧cö̧'i̧nä̧, ucuru hue'ösä ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧ttö̧ räcuhuopa pä'ö. Pä'äji ta'anömä ja̧u̧ru̧ docuhuächä'.

²⁶ Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, espíritu su̧ro̧pa̧mä̧ huopinödo. Pä'äji ta'anö 'corupätti'a'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ na̧huä̧chi̧pö̧nä̧ jȩi̧nä̧cu̧do rä'opächö kä̧nö̧. Ju̧huȩnȩ ka̧cuä̧tö̧mä̧: —'Corupä'i'ö, —pä'inätödo.

²⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesús u̧mö̧nä̧ 'chu'ädö cä'epinödo ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧rö̧. Ja̧u̧ mö̧ä̧ya̧ jueönä ä̧rä̧mi̧'i̧nö̧do.

²⁸ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesús ttojusodera̧'a̧ do'ächinödo. Katä pätti'omettö u̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧ jä'epinätödo Jesúsru: —¿Dä̧bö̧ räopoca'ajä̧ttö̧ espíritu su̧ro̧pa̧ ujutu räopächa pä'ö huetomenä?

²⁹ Jahuätörö pä'inödo: —Ja̧u̧tä̧ juo'otö espíritus suropätö, Diosrö amöcuädö a̧do̧chö̧ ucuocuäcuähuänätä rä'opächätö, —pä'inödo Jesús.

Jesús 'corupäi'ä̧cuȩ pä'äji ta'anö jiähuinö huȩnȩ

³⁰ Juhua'attö rä'opö, Galilea rȩjȩra̧'a̧ 'cuä'opinätödo. Juhua'a 'cuättopa'a, korotö ttu̧huo̧jua̧ pä'ocö pi̧nö̧do Jesús.

³¹ Ubo I̧tti̧rö̧ ttö̧ja̧rö̧ iyö tticuä̧cuȩ huȩnȩ huo̧juȩtö̧ ji'ähuinödo u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧ru̧ cuä'ö tticu o'ca'a, huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omenä toächä̧cuȩ huȩnȩ'i̧nä̧ ji'ähuinödo.

³² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jahuätö huo̧juä̧chi̧'o̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧do ja̧u̧ jiäumä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ jättepa pätta'anä ye'ecuinätödo.

Korotöttö'inä abonänö adihuä isotö huȩnȩ

³³ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Capernaum ötahuiyära̧'a̧ 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧do. Isodenä ttö̧ja̧cuo̧mȩnä̧, Jesús jäepinä̧u̧do: —¿Däje cucuocuäjätucuättö, mä̧nä̧nä̧ ichö?

³⁴ Mä̧nä̧nä̧ ichö “¿dijä̧ttö̧ korotöttö'inä abonänö adihuä i̧sa̧ päi'önä ö̧jä̧cua̧mä̧ ujututtu?” ttucuocuäja'attö, 'coruchi'inätödo Jesús jäepomenä.

³⁵ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ pä̧mä̧dö̧, u̧huo̧juȩtä̧u̧ ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ru̧ huopinödo. Jahuätörö pä'inödo: —Ya̧tȩ ä'canä päi'a pä'ömä, röjinä pä̧i̧'ä̧cua̧. O'ca toi'önärö ppä̧da̧cua̧.

³⁶ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesús ya̧tȩ ji̧'qui̧cha̧hua̧rö̧ cä'epö rötinödo ttä'ca jo̧mȩ. Ja̧u̧ ji̧'qui̧cha̧hua̧rö̧ 'chu'ädö, päinä̧u̧do:

³⁷ —Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ pide ji̧'qui̧cha̧hua̧ ta'anö huotörö ttö chi̧mi̧nä̧ adiu eseunu ppä'ädö, ttörö'inä ppä'ädö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttörö ppä'ädömä, ttörötä ppä'ädocö. Ttörö'inä, ttörö hue'inörö'inä ppä'ädö, —pä'inödo Jesús.

Ujutu taboiyotöcö̧mä̧, jahuätömä ujututäcu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ huotö päinö huȩnȩ

³⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Juan pä'inödo: —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, ujutu topäjätöjä ya̧tȩrö̧ ucu cui̧mi̧nä̧ espíritus suropätörö rä'epö icua'a. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ “Jȩcu̧'ä̧'” pätäjäcu, ujutucu cue'ächocö ji̧yä̧u̧.

³⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jesús pä'inödo: —Jȩcu̧'ä̧' päcuhuätucuärö. Ya̧tȩ ttö chi̧mi̧nä̧ ttö̧ja̧ ttieru juäi jȩö̧ttö̧mä̧, koronömä suronä ucuocuocö ttörö.

⁴⁰ Ujutu taboiyotöcö̧mä̧, jahuätömä ujututäcu ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ huotö.

⁴¹ Iso päi'önä ucutu Cristorö cuesetätucua'attö, ya̧tȩ ttö chi̧mi̧nä̧ ucuturu ajiya ji̧'qui̧cha̧nö̧tä̧ eseunu iyöttömä, ja̧u̧mä̧ ȩmä̧cua̧ adihuä juäi.

Korotörö suronä jȩä̧cuä̧huä̧ huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

⁴² “Ya̧tȩ ubo pa̧'a̧nö̧ ji̧'qui̧cha̧hua̧ ta'anö huotörö ttörö esetätörö suronä jȩtta̧ pä'ö huȩ'ä̧rö̧, ja̧u̧ru̧ u̧ru̧pä̧'quȩnä̧ ido'qui ti̧'ä̧dö̧ aje täcuome päte'ö kä'ö tticu'a̧nö̧ hua̧.

⁴³ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cu̧mö̧ suronä jȩcu̧'a̧ pä'ö hueöttömä, 'cui'ocu icui. Iso päi'önä cu̧mö̧ to̧mö̧rȩ ka̧'a̧nä̧ ocurära̧'a̧, yoröiso beipocarära̧'a̧ cui̧'cha̧'a̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö adihua'ado cu̧huä̧nä̧hua̧'a̧ doächäcuähuänä cu̧mö̧ ji̧mö̧tȩtä̧ ka̧'a̧ 'chä̧cuä̧huä̧nä̧.

⁴⁴ Juhua'amä ocurära̧'a̧ mi̧yö̧'i̧nä̧ yoröiso 'corupätti'oca'ado. Ocurä'inä yoröiso na̧hui̧po̧ca̧'a̧do.

⁴⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cu̧jä̧pö̧ suronä jȩcu̧'a̧ pä'ö hueöttömä, 'cui'ocu icui. Iso päi'önä cu̧jä̧pö̧ to̧'u̧rȩ ka̧'a̧nä̧ ocurära̧'a̧, yoröiso beipocarära̧'a̧ cui̧'cha̧'a̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö adihua'ado cu̧huä̧nä̧hua̧'a̧ doächäcuähuänä cu̧jä̧pö̧ ji̧'u̧tȩtä̧ ka̧'a̧ 'chä̧cuä̧huä̧nä̧.

⁴⁶ Juhua'amä ocurära̧'a̧ mi̧yö̧'i̧nä̧ yoröiso 'corupätti'oca'ado. Ocurä'inä yoröiso na̧hui̧po̧ca̧'a̧do.

⁴⁷ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cu'äre suronä jȩcu̧'a̧ pä'ö hueöttömä, baropö icui. Iso päi'önä cu'äre torere ka̧'a̧nä̧, ocurära̧'a̧ cui̧'cha̧'a̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö adihua'ado Dios Ttu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧jo̧mȩ doächäcuähuänä cu'äre jiretetä ka̧'a̧ 'chä̧cuä̧huä̧nä̧.

⁴⁸ Juhua'amä ocurära̧'a̧ mi̧yö̧'i̧nä̧ yoröiso 'corupätti'oca'ado. Ocurä'inä yoröiso na̧hui̧po̧ca̧'a̧do.

⁴⁹ “O'ca toi'önärö ocuränä ka̧cuä̧mö̧ toäcuotödo. O'ca juiyönä sacrificios 'cäruäböcu adicuäcua'ado.

⁵⁰ 'Cäruäbö adiudo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ 'cäruäbö ö̧nö̧ä̧ juiyöttömä, ¿tta̧'a̧nö̧ jä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧? 'Cäruäbö ttu̧ju̧nä̧ra̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ku̧nä̧rä̧tu̧cui̧. Eseunu ka̧cuä̧tu̧cui̧ korotö korotönö, —pä'inödo Jesús.