San Marcos 12 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Adicuä ttö̧ja̧ suronä jȩtti̧nö̧ huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

¹ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús koro juäi jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ huȩnȩ ucuocu pä'inödo: —Ya̧tȩ ubomä uva pätta rö̧ätta ku̧ni̧nö̧do. U̧ju̧nä̧ji̧ o'ca'a, jäyänä aditinödo i̧so̧ca̧. Isode'inä, uriyu'inä aditinödo, uva isoya ya̧tta̧ pä'ö. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a isode ju'toju isode aditinödo, ya̧tȩ juhuodenä kä̧nö̧ to̧ä̧ra̧ pä'ö o'ca juiyönä ö'ätta. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a adicuä ttö̧ja̧rö̧ hue'ipinödo. Chutä kara'atä cue'ächinödo.

² Uvamä täcö tädomenä, pätta ru̧hua̧ u̧mö̧huä̧ya̧ ya̧tȩrö̧ hue'inödo, chutä u̧cuȩ uva ȩma̧ja̧ pä'ö, adicuä ttö̧ja̧rö̧ jä'epö.

³ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ yotä i̧'chi̧'o̧mȩnä̧, adicuä ttö̧ja̧ ja̧u̧ru̧ 'chu'ädö cuäcuäpinätödo. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ yoröiso jui̧'a̧tä̧ ppa̧huä̧cha̧ pä'ö huettinäcudo.

⁴ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ji̧nä̧ isocu pätta ru̧hua̧ ka̧ra̧ u̧mö̧huä̧ya̧rö̧ hue'inödo. Ja̧u̧ru̧ ido'quinä icuähuinätödo. Unä'inä cuäcuäpinätödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ suronä ucuocuinätödo ja̧u̧ru̧.

⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ji̧nä̧ isocu pätta ru̧hua̧ ka̧ra̧ u̧mö̧huä̧ya̧rö̧'i̧nä̧ hue'inödo. Ja̧u̧mä̧ cuä'ö tticuinäcudo. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a recuätörö'inä hue'inödo. Korotörömä cuäcuäpinätödo. Korotörömä cuä'ö icuinätödo.

⁶ “Röjinämä täcö pätta ru̧hua̧ i̧tti̧tä̧ ki̧'i̧nö̧do. Ja̧u̧ru̧ rö̧ȩnä̧ pä̧huä̧ rö̧ji̧nä̧cu̧do. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ churutä hue'ö amöcuädinödo: Ttötä chi̧tti̧rö̧ ttucuotäcuotö a̧'cua̧ra̧'a̧ pä'ö.

⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ adicuä ttö̧ja̧ ru̧hua̧ i̧tti̧rö̧ topö ttamönä pä'ähuinätödo: “Pidetä o'ca juiyönä pätta ru̧hua̧ pä̧i̧'ä̧cua̧mä̧. Cuä'ö ticuarö, ujututä pätta ruhuotö päti'äcua'a̧nö̧.”

⁸ Ja̧'hua̧nö̧ amöcuädö, ja̧u̧ru̧ 'chu'ädö cuä'ö tticuinäcudo. Cuä'ö icuä'cotö, pätta jäyäcu do'inätödo, —pä'ö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

⁹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús jä'epinödo: —¿Tta̧'a̧nö̧ jȩä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧ pätta ru̧hua̧mä̧? Ichi'ö, cuä'ö i̧cuä̧cua̧ jahuätö adicuä ttö̧ja̧rö̧. Pättamä korotörötä huȩä̧cua̧.

¹⁰ “¿Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ ucuocuocotö pä'ijätöjä tä̧ji̧? Ja̧u̧ huȩnȩ päa'a: Jitötä adicuä ttö̧ja̧mä̧ ttöjö'cocohuä ji̧nähuä, jueö isä'ca jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ kähuä jitämä.

¹¹ Ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nö̧ Tu̧ru̧hua̧. Ujutu yoröiso adihuä juäi pä'ätöjä.

¹² Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesúsru cärenä ttöta pä'inätödo. Ja̧u̧ koro juäi jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ huȩnȩ ucuocuomenä, huo̧jui̧'i̧nä̧tö̧do jitörötä ucuocua'a pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttö̧ja̧rö̧ yettecua'attö, jȩpo̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧do Jesúsru. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ja̧u̧ru̧ jaropi'ö rä'opächö 'chi̧nä̧tö̧do.

Ru̧hua̧ öäre pärätä iyähuä huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

¹³ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a yotöte fariseos huotörö'inä, Herodes ahuaruhuärö'inä Jesús ö̧jo̧mȩ koro juäi jättepa pä'ö hue'inätödo suronä ttucuocua pä'ö Jesúsru.

¹⁴ Jahuätö ichi'ö jättepinäcudo: —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, ujutu huo̧juä̧tö̧jä̧ ucumä iso päi'önä ucuocujä, pi̧jä̧ ttö̧ja̧ pätta'a cuamöcuädoca'a. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios u̧mä̧nä̧ adihuä huȩnȩ huo̧juȩtö̧jä̧, pi̧jä̧ ttö̧ja̧ pättö cuä̧ju̧cuo̧ca̧'a̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttö̧ja̧ ttamöcuädö ye'ecuocöjä. Ujutumä romanos ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧ pärätä timitomenä, ¿adihua'a tä̧ji̧? ¿Timitö'a̧nö̧ ja̧'a̧ tä̧ji̧? ¿Timitö juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧ tä̧ji̧?

¹⁵ Ja̧'hua̧nö̧ pätta'a, Jesús huo̧jui̧nö̧do yapareu ttamöcuäda'a. Pä'inödo: —¿Dä̧bö̧ ttörö ka̧cuä̧mö̧ jäcuhue'ätucuättö? Pärätä̧bi̧ ji̧bi̧tȩtä̧ tocha iyätucuittö.

¹⁶ Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, ji̧bi̧tȩtä̧ i'cächö ttiyinäcudo. Ju̧huä̧bi̧ pärätä̧bi̧ topö, Jesús jä'epinödo: —¿Di a̧'cua̧juä̧ttö̧ pi̧yȩmä̧? ¿Di i̧mi̧ huȩyu̧cua̧'a̧jä̧ttö̧ pi̧bi̧ pärätä̧bi̧nä̧? Jahuätö ädätinätödo: —Romanos ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ a̧'cua̧juä̧'i̧nä̧, i̧mi̧'i̧nä̧ pa̧'a̧.

¹⁷ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús päinä̧u̧do: —Ja̧u̧ttu̧mä̧, chutä romanos ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ öäre päömä, iyätucuirö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ chutä Dios öäre päömä, Diosrötä iyätucui, —pä'inödo Jesús. Ja̧'hua̧nö̧ ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, to̧pä̧rö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do.

Ttö̧ja̧ ttoächäcuähuä huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

¹⁸ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a korotö saduceos huotö Jesúsru topö 'chi̧nä̧tö̧do. Jahuätö saduceos huotömä pä'ätö: “Yoröiso ttoächäcuähuocö 'corupätti'omettö.” Pa̧'a̧nö̧ pä'inätödo Jesúsru:

¹⁹ —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, Moisés huȩyu̧tu̧ hue'inödo, ya̧tȩ irecuarö ku̧nä̧rö̧mä̧, i̧tti̧mö̧ toa'anä hua'ö icuomenä, ö̧jä̧hua̧ o'ca'a ru̧hua̧ uböo mi̧nä̧ recua o'cajuru ȩmö̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ uböo mi̧nä̧ i̧tti̧mö̧ pajatörö u̧ju̧nä̧ra̧ pä'ö.

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ ya̧tȩnö̧ ö̧jä̧hua̧tö̧rö̧ ku̧nä̧rö̧ ki̧nö̧do. Äcuomenä ru̧hua̧ irecuarö ȩmi̧nö̧ o'ca'a, hua'ö icuinödo i̧tti̧mö̧ to̧'a̧.

²¹ Ja̧u̧ o'comenä ru̧hua̧ ȩmi̧nä̧cua̧do. Ja̧u̧'i̧nä̧ i̧tti̧mö̧ to̧'a̧ hua'ö icuinödo. Jahuätörö 'cuäopäji ta'anö 'cuäopina'ado ju̧huȩnȩ o'comenä ru̧hua̧rö̧'i̧nä̧.

²² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ o'ca toi'önä ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ jo̧mȩnä̧ jahuäjuru kä̧nö̧, tti̧tti̧mö̧ to'ätö hua'ö icuinätödo. Jahuätö tto'ca'anä yajutä isaju'inä hua'ö icuinäjudo.

²³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttö̧ja̧ ttottächö mo̧ro̧ päi'omenä, pä'äji ta'anö ttö̧ja̧cuo̧mȩnä̧, jahuäjumä, ¿tiderö kirecuo päji'äcua'ajä̧ttö̧? Jahuätö u̧mä̧tö̧ ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ jo̧mȩnä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do jahuäjuru, —pä'inätödo saduceos huotömä.

²⁴ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús jahuätörö ädätinödo: —Ucutumä Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ'i̧nä̧, Dios ujuru'inä cuieruhuätucua'attö, jerupö pä'ätöjä.

²⁵ Ttö̧ja̧ ttottächomenä, ttirecuarö jäecuocö. Tti̧tti̧mö̧ nä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ iyähuocö ttirecua päi'önä. Angeles mo̧ro̧jä̧nä̧ ttö̧ja̧cu̧ ta'anö ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧.

²⁶ Juhuorö'inä ttö̧ja̧ ttoächäcuähuä huȩnȩmä̧, Dios isade cuoadettö ucuocu Moisés i̧huȩyu̧ti̧nö̧mä̧ ¿ucuocuocotö pä'ijätöjä tä̧ji̧? Pa̧'a̧nö̧ pä'inö: “Ttötä Abraham Jä̧do̧ ä̧cua̧ Diossä. Ttötä Isaac Jä̧do̧ ä̧cua̧ Diossä. Ttötä Jacob Jä̧do̧ ä̧cua̧ Diossä.”

²⁷ Dios 'corupä'i'ätö Ttä̧do̧ ä̧cua̧ Diosmäcö̧. A'cua̧rä̧tö̧tä̧ Ttä̧do̧ ä̧cua̧ Dios päi'önä kö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jerupö pä'ätöjä, —pä'inödo Jesús.

Ji̧nä̧ isocu adihuä hueähuä huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

²⁸ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ya̧tȩ hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧ i̧sa̧, Jesús ucuocua'a ä̧ju̧cuä̧ji̧'ca̧ ichi'inödo. Ja̧u̧mä̧ Jesús adiu ädätäja'a huo̧jui̧nö̧do. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesúsru jä'epinödo: —¿Däjettö korottö'inä abonänö adihuä juäi hueähuä huȩnȩmä̧?

²⁹ Jesús ädätinäcudo: —Korottö'inä abonänö adihuä juäi hueähuä huȩnȩ pi̧yȩjä̧: “Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧ Israel ttö̧ja̧, Tu̧ru̧hua̧ Diostä, ya̧tȩtä̧ Tu̧ru̧hua̧mä̧.

³⁰ Cu̧ru̧hua̧ Diosrö cuami iso'quinä'inä, cua̧'cua̧ru̧hua̧nä̧'i̧nä̧, cuamöcuädönä'inä, cujurunä'inä o'ca juiyönä repe'i.” Pi̧yȩmä̧ korottö'inä abonänö adihuä juäi hueähuä huȩnȩ.

³¹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧ o'ca'a adihuä juäi hueähuä huȩnȩ yoräteunänö päa'a: “Cua̧hua̧ru̧hua̧rö̧ repe'i, ucutä cuamönä repecuhuäu ta'anö.” Hueähuä huȩnȩ pi̧yȩttö̧'i̧nä̧ abonänö adiumä juiya'a.

³² Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧ hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧ i̧sa̧ pä'inödo: —Adiu pä'öjä, Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧. Iso päi'önä pä'öjä, ya̧tȩtä̧ Dios kö̧. Ka̧ra̧mä̧ yoröiso toa'a.

³³ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Diosrö tami iso'quinä'inä, tamöcuädönä'inä, ta̧'cua̧ru̧hua̧nä̧'i̧nä̧, tujurunä'inä repetomenä, sacrificios'inä, ofrendas'inä ku icuähuättö'inä abonänö adihua'a. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ta̧hua̧ru̧hua̧rö̧ tamönä repetäu ta'anö repetomenä, sacrificios'inä, ofrendas'inä ku icuähuättö'inä abonänö adihua'a.

³⁴ Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, adiu ädätäja'a ä̧ju̧cu̧, Jesús päinäcudo: —Dios Cu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧cua̧ cueseta pä'ö otohuocöjä. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a juhua'a yabo jä'epö ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧do Jesúsru.

Cristo, ¿di i̧tti̧jä̧ttö̧? pä'ö jäecuä huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

³⁵ Jesús Diosrö ucuocuäcuähuodettö huo̧juȩtö̧ pä'inödo: —Cristomä, David I̧tti̧ pä'ömä ¿dä̧bö̧ pätta'ajä̧ttö̧ hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧?

³⁶ Chutä Davidmä Espíritu Santo huo̧juȩcuä̧nä̧ pä'inödo: Dios pä'inö ttö Chu̧ru̧hua̧rö̧, “Chu̧huo̧jua̧'a̧nä̧ pä̧mä̧di̧, cuaboiyotörö cu̧jä̧pö̧ dȩa̧'a̧ chötome jubö päi'önä” pä'inödo.

³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Davidmä Cristorö pä'ö “Chu̧ru̧hua̧” päomenä, ¿tta̧'a̧nö̧ pättättö Cristomä David i̧tti̧ pä'ö? —jä'epinödo Jesús. Ttö̧ja̧ recuätö ja̧'hua̧nö̧ päomenä ä̧ju̧cu̧, rö̧ȩnä̧ esehuinätödo.

Jesús ra̧huä̧ri̧pi̧nö̧do hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧rö̧

³⁸ Jesús jahuätörö huo̧juȩti̧nö̧do: —Hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧rö̧ ttu̧ȩcuä̧nä̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧. Jahuätö ttö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ o̧to̧ä̧ta̧ ra̧'a̧nä̧ cuettächa pä̧huä̧ rö̧jä̧u̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ötahuiyänä cuettächomenä, o'ca toi'önä ucuotönö tettähuatö pä'ätödo.

³⁹ Jahuätömä judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodehuiyättö'inä, ttu̧cuȩ ttucuomettö'inä, korotöttö'inä abonänö adihuä̧cä̧nä̧ ttö̧'ä̧mä̧da̧ pä'ätödo.

⁴⁰ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ rȩcua̧mö̧ ttojusode 'cho'ipätödo. Ja̧'hua̧nö̧ jȩtta̧'a̧, korotö ttieruhua pä'ö rö̧ȩnä̧ ucuocuätödo Diosrö. Jahuätötä ji̧nä̧ isocu rö̧ȩnä̧ tä̧bo̧cuä̧mä̧ ttȩmä̧cuo̧tö̧do, —pä'inödo Jesús.

Usurä isaju kiyinö huȩnȩ

⁴¹ Koro mo̧ro̧ päi'omenä, Jesús Diosrö ucuocuäcuähuodenä ofrenda ȩnä̧huä̧ca̧nä̧ pätecuänö pä̧nö̧, topinödo pärätä ttȩna̧'a̧. Järe ruhuotö pärätä rö̧ȩnä̧ ttȩna̧'a̧ topinödo.

⁴² Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ yajute recua, usurä isaju, 'chä̧hui̧'ö̧ ja̧huä̧ca̧nä̧ pärätä̧bi̧ ji̧'qui̧cha̧jä̧bi̧ to̧bi̧rȩtä̧ kȩna̧'a̧ topinödo. Ja̧u̧ o̧bi̧ ji̧'qui̧cha̧nö̧tä̧ micuähuina'ado.

⁴³ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesús u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ huopö pä'inödo jahuätörö: —Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, paju recua, usurä isaju kö̧ja̧'a̧nä̧, o'ca toi'önä pärätä ȩnä̧tö̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö rö̧ȩnä̧ ȩnö̧ iyäjäju.

⁴⁴ Jahuätö o'ca toi'önä ttöäre o'ca'a ka̧cui̧pa̧'a̧nä̧ iyäjätö. Jahuäjumä usurä isaju ka̧'a̧nä̧, o'ca juiyönä köäre ȩmä̧huä̧ micuä iyäjäju, —pä'inödo Jesús.