San Lucas 6 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

U̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧ ttu̧cuȩ se'oi'inätödo ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧

¹ Ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ ya̧mö̧ pätta kä'conä 'cuä'opinödo Jesús. U̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧ 'cuättopomenä, ya̧mö̧ se'oi'inätödo. Ju̧huȩnȩ o'comenä, ttu̧mö̧nä̧ bi'copä̧rö̧ cuinätödo ya̧mö̧.

² Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ yotöte fariseos huotö jä'epinätödo: —Cu̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧, ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧, adicuocö mo̧ro̧mä̧, ¿dä̧bö̧ settoi'äjättö?

³ Jesús ädätinä̧u̧do: —¿Ucutu yoröiso ucuocuocotö pä'ijätöjä David jȩi̧nö̧mä̧, ahuaruhuäcu ttucua ppäi rö̧jä̧chi̧'o̧mȩnä̧?

⁴ Diosrö ucuocuäcuähuodenä, do'ächächö cuinö ucuotäcuähuä i̧ri̧si̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ iyinö ahuaruhuärö. Juhuode ruhuotötä ja̧u̧ juäi i̧ri̧si̧mä̧ ttu̧cuȩ ji̧nö̧.

⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ päinä̧u̧do: —Iso päi'önä Ubo I̧tti̧mä̧ ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧'i̧nä̧ ru̧hua̧do.

Ya̧tȩ u̧mö̧ joi'inäcuru aditö icuinödo

⁶ Koro mo̧ro̧, ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodenä do'ächö huo̧juȩti̧nö̧do Jesúsmä. Juhuodenä ya̧tȩ u̧huo̧jua̧'a̧nä̧ u̧mö̧ joi'inäcu ki̧nö̧do.

⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧'i̧nä̧, fariseos huotö'inä yähuäinä to̧pä̧ri̧nä̧tö̧do ja̧u̧ru̧ aditö icuaja pä'ö, ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ ja̧'a̧ttö̧. Jahuätömä suronä ttucuocua pä'inätödo Jesúsru.

⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesús huo̧jui̧nö̧do ttamöcuädömä. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús pä'inödo u̧mö̧ joi'inäcuru: —Ä̧rä̧mi̧'i̧. Pȩnȩ tö̧'quȩtȩnä̧ kä̧hui̧. Ja̧u̧ ä̧rä̧mi̧'ö̧ kä̧mä̧di̧nö̧do ju̧huȩnȩ.

⁹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús pä'inödo korotörö: —Ji̧yȩtȩ jädepa pä'ösä. Ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧, ¿ya̧tȩrö̧ adiu jȩttö̧'a̧nö̧ tä̧ji̧? ¿Suronä jȩttö̧'a̧nö̧ tä̧ji̧? ¿Ya̧tȩrö̧ aditö tticu'a̧nö̧ tä̧ji̧? ¿Ya̧tȩrö̧ cuä'ö tticu'a̧nö̧ tä̧ji̧?

¹⁰ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús topinödo o'ca toi'önärö ju̧huȩnȩ pȩjä̧tö̧rö̧. Ja̧u̧ u̧mö̧ joi'inäcuru pä'inödo: —Cu̧mö̧ te'ädi. U̧mö̧ te'ädinödo. Ja̧'hua̧nö̧ teädomenä, adiu päi'inäcudo.

¹¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ korotö rö̧ȩnä̧ ra̧huä̧ri̧pö̧ jä'ecuinätödo jitötä ttamönä däjetä jȩtä̧cu̧ Jesúsmä.

Ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ hue'ähuotörö huopinödo Jesús

¹² Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús 'chi̧nö̧do möä'cara̧'a Diosrö ucuocua pä'ö. Yodo 'cuäoi'önä ucuocuinödo Diosrö.

¹³ Täcö mo̧ro̧ juomenä, huopinödo u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ jahuätöttö hue'inödo ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧nu̧ru̧, hue'ähuotö päi'önä.

¹⁴ Jahuätömä pitö ji̧na̧'a̧: Ka̧ra̧mä̧ Simón, Jesús koro i̧mi̧ Pedro pä'ö oinäcudo. Ka̧ra̧mä̧ Simón ö̧jä̧hua̧ Andrés pi̧nö̧do. Ka̧ra̧mä̧ Jacobo, ka̧ra̧mä̧ Juan, ka̧ra̧mä̧ Felipe, ka̧ra̧mä̧ Bartolomé pi̧nä̧tö̧do.

¹⁵ Ka̧ra̧mä̧ Mateo, ka̧ra̧mä̧ Tomás, ka̧ra̧mä̧ Alfeo i̧tti̧ Jacobo, ka̧ra̧mä̧ Simón cananista i̧sa̧ pi̧nä̧tö̧do.

¹⁶ Ka̧ra̧mä̧ Jacobo ö̧jä̧hua̧ Judas, ka̧ra̧mä̧ Judas Iscariote pi̧nä̧tö̧do. Ja̧u̧tä̧ iyö icuinödo Jesúsru.

Jesús recuätörö huo̧juȩti̧nö̧do

¹⁷ Jesús jahuätötäcu mȩyȩhuä̧chi̧nö̧do möä'cara̧'a̧ttö̧mä̧. Kä̧mä̧di̧nö̧do rȩjȩ pä̧mä̧ro̧mȩ u̧huo̧juȩtä̧u̧cu̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttö̧ja̧ recuätö o'ca juiyönä Judea rȩjȩttö̧'i̧nä̧, Jerusalén ötahuiyättö'inä, rö̧ora jäyora Tiro ötahuiyättö'inä, Sidón ötahuiyättö'inä ichäcuähuotö ka̧cui̧nä̧tö̧do. Jahuätö ichinätödo Jesúsru ttä̧ju̧cua̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttumärichei aditö icuatö pä'ö ichinätödo.

¹⁸ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ espíritus suropätörö ku̧nä̧rä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ aditö icuinödo.

¹⁹ O'ca toi'önä ttö̧ja̧ mȩtta̧ pä'inätödo Jesúsru, aditö icuiyä̧u̧ ujurunä.

Eseäcuähuä'inä, eseäcuähuocö'inä u̧huo̧juȩti̧nö̧ huȩnȩ

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ topö päinä̧u̧do: —Ucutu usurä isotömä, eseunu cu̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧ Dios Cu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧'a̧ttö̧.

²¹ “Ucutu Diosrö adiunätä pä̧huä̧ rö̧jä̧chi̧'ö̧nä̧ amöcuädätömä, sucuhuädi'önä cu̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧. “Ucutu jitä cua̧'cua̧ tta̧'ȩcu̧nu̧ ajuähuätömä, eseunu ya̧cu̧huä̧huä̧cuo̧tö̧jä̧.

²² “Ucutumä ttö̧ja̧ ttöjö'cocomenä'inä, ucuturu 'quȩ'ȩcu̧ tticuomenä'inä, huottäcuähuomenä'inä, pä̧huä̧ juiyönä tottomenä'inä, ucutu Ubo I̧tti̧rö̧ cuesetätucua'attö, eseunu cu̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧.

²³ Eseunu ka̧cuä̧tu̧cui̧. Rö̧ȩnä̧ esehuätucui ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧. Dios mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ i̧yä̧cuȩmä̧ cuȩmä̧cuo̧tö̧jä̧. Jahuätö ttä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ suronä jȩpi̧nä̧tö̧do Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotörö.

²⁴ “Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucuturu suronä 'cuäopäcua'a, järe ruhuotö. Ucutumä täcö esehuinätöjä.

²⁵ “Ucuturu suronä 'cuäopäcua'a, jitä sucuhuädi'önä ka̧cuä̧tö̧mä̧. Ppäi rö̧jä̧cuo̧tö̧jä̧. “Ucuturu suronä 'cuäopäcua'a, jitä ya̧'ä̧huä̧tö̧mä̧. A̧'u̧ ttu'u cuajuähuäcuotöjä.

²⁶ “Ucuturu suronä 'cuäöpäcua'a, o'ca toi'önä ucuturu adiu ttucuocuomenä. Ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nä̧tö̧do jahuätö tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ Dios i̧huȩnȩ ji'ähuätöjä pä'ö yapareu pä'ätörömä, —pä'inödo Jesús.

Ttaboiyotörö repeähuänä adihua'a huo̧juȩti̧nö̧do Jesús

²⁷ Juhua'a yabonö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús: —Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutu ttörö ä̧ju̧cuä̧tö̧rö̧ pä'ösä, cuaboiyotörö repe'ätucui. Ucuturu repe'ocotörö, adiu jȩpä̧tu̧cui̧.

²⁸ Ucuturu suronä jȩpä̧tö̧rö̧, adiunätä ppä'ädätucui. Ucuturu suronä jȩpö̧ ucuocuätörö, Diosrö jä'epö ucuocuätucui jahuätörö.

²⁹ Ya̧tȩ cu'änä 'tauttumä, kara'anä'inä 'tahua iyirö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ cua̧mö̧ca̧ i̧sä̧ta̧ 'choipöttömä, ja̧'a̧tä̧ topirö ȩmi̧pa̧'a̧nä̧ jacuä i̧sä̧ta̧'i̧nä̧.

³⁰ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ koro juäi jäepöttömä, iyirö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cuhuäre 'choipomenä, ppa̧huä̧da̧ pä'ö jäcuhue'ärö.

³¹ Korotö ucuturu jȩtta̧ päcuhuätucumä, jahuätörötä ä'canä adiu jȩpä̧tu̧cui̧.

³² “Iso päi'önä ucuturu repe'ätörötä repecuhuätucuttumä, ¿däje adihuä juäi jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧ttö̧? Suronä jȩpä̧tö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩpä̧tö̧.

³³ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucuturu adiu jȩpä̧tö̧rö̧tä̧ adiu jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ttu̧mä̧, ¿däje adihuä juäi jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧ttö̧? Suronä jȩpä̧tö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩpä̧tö̧.

³⁴ Ucutu cu'ärohuä̧cuȩ micuä päi'önä ttiyö'a̧nö̧ huotörötä, cuhuäre pärou cuiyätucuttumä, ¿däje adihuä juäi jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧ttö̧? Suronä jȩpä̧tö̧'i̧nä̧ korotö suronä jȩpä̧tö̧rö̧ pärou iyätö ttiyatö pä'ö.

³⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutu cuaboiyotörö repecuhuätucu'a̧nö̧ ja̧'a̧. Jahuätörö adiu jȩpä̧tu̧cui̧. Pärou iyätucui ucuturu pärocua'acu ttö'ärohua pä'ö tta̧cu̧huä̧rä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ micuä rö̧ȩnä̧ cu̧ju̧nä̧rä̧cuo̧tö̧jä̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucutu Dios Ju'toju Ru̧hua̧ i̧tti̧mö̧ cu'äcuotöjä. Ja̧u̧ churutä esehuocotörö'inä, suronä jȩpä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ adihuä i̧sa̧ ja̧'a̧.

³⁶ Ucutu re rö̧jö̧nä̧ topätucui korotörö, Cuä'o Dios re rö̧jö̧nä̧ toö'a̧nö̧ ucuturu, —huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

Korotörö suronä amöcuädäcuähuocö huȩnȩ

³⁷ Juhua'a yabonö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús: —Korotörö suronä päcuhuätucuä', Dios ucuturu'inä suronä päö juiyäcua'a̧nö̧. Ra̧huä̧rö̧ suronä cucuocuätucuä' korotörö, Dios'inä ra̧huä̧rö̧ ucuocu juiyäcua'a̧nö̧ ucuturu. Korotö suronä jȩtto̧mȩnä̧ unichi'ätucui, Dios'inä suronä jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ unichi'äcua'a̧nö̧.

³⁸ Iyätucui korotörö, Dios'inä iyäcua'a̧nö̧ ucuturu. Koro juäi isäbanä jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ adiu pa̧ja̧cuä̧cho̧mȩnä̧ i̧nȩpö̧nä̧nö̧, yȩ'ȩpö̧nä̧nö̧, yoröiso suhuädi'önä i̧yä̧cua̧ ucuturu. Iso päi'önä korotörö päcuhuätucu ta'anö, Dios pä̧cua̧ ucuturu'inä.

³⁹ Jesús koro juäi jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ huȩnȩ jiähuinä̧u̧do: —¿Ya̧tȩ ä̧to̧ca̧mä̧ ka̧ra̧ ä̧to̧ca̧rö̧ o'ipaji tä̧ji̧? ¿Ta̧ju̧cuäyotömä ma̧'ä̧cho̧co̧tö̧ pajatö tä̧ji̧ reju jacuänämä?

⁴⁰ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ u̧huo̧juȩtä̧u̧ i̧sa̧, huo̧juȩcuä̧ i̧sa̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö huo̧jui̧po̧cö̧. Täcö huo̧jui̧pö̧ cädomenämä, u̧ru̧hua̧ huo̧juȩcuä̧ i̧sa̧ jö̧ ta'anötä jä̧cua̧.

⁴¹ “¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö tocu'ättö cu̧jä̧hua̧ ö'ärenä i̧so̧'quȩ ji̧'qui̧cha̧jo̧'quȩ ȩca̧'a̧nä̧, ucu'inä cu'ärenä isodä ȩcä̧cu̧jä̧?

⁴² Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö päcuhuättö cu̧jä̧hua̧rö̧: “Chö̧jä̧hua̧, cu'ärenä ȩcö̧ ȩmö̧ chicuacu”, ucutä cu'ärenä ȩcä̧i̧ cu̧huo̧juä̧chi̧'o̧ca̧'a̧mä̧? ¡Yapareu ttö̧ja̧ i̧sa̧jä̧! Äcuomenä ucutä cu'ärettö isodä ȩmä̧u̧ icui. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a adiu to̧cu̧'ä̧cua̧jä̧ cu̧jä̧hua̧ ö'ärettö i̧so̧'quȩ ji̧'qui̧cha̧jo̧'quȩ ȩmö̧ cuicua pä'ö.

Koro dau u̧huä̧ju̧ topö ttu̧huo̧ju̧'a̧nö̧

⁴³ “Iso päi'önä adihuä juäi dau u̧huä̧ju̧ suräjuäimä huȩjo̧cö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ suräjuäi dau, u̧huä̧ju̧ adihuä juäimä huȩjo̧cö̧.

⁴⁴ Dauhuiyä jicunämä huo̧juä̧huä̧ u̧huä̧ju̧mä̧. Higo pättö juäi huȩjo̧cö̧do so̧i̧nä̧mä̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ uva u̧huä̧ju̧mä̧ so̧adenämä huȩjo̧cö̧do.

⁴⁵ Ya̧tȩ adihuä i̧sa̧mä̧, i̧huȩnȩ adiunä ucuocu, ami iso'quinä adiu amöcuäda'attö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ su̧ro̧pa̧mä̧, i̧huȩnȩ surojötä ucuocu, ami iso'quinä suronä amöcuäda'attö. Iso päi'önä o'ca juiyönä cui̧huȩnȩ cuättö räopömä, cuami iso'quittö räopa'a.

Isode ttaditinö huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

⁴⁶ “¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö päcuhuätucuättö ucutumä ttörö, “Chu̧ru̧hua̧, Chu̧ru̧hua̧,” pädö ta'anö jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧nä̧?

⁴⁷ Ucuturu pä'ösä, ya̧tȩ ttö pädömä ä̧ju̧cu̧ jȩo̧mȩnä̧, pa̧'a̧nö̧ hua̧:

⁴⁸ Chu ro̧ȩnä̧ huo̧jua̧ ojusode täcunä sa'ö, inähuä huäme aditinö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧. Aje suhuädi'omenä'inä, aje purunä döa'anä'inä yoröiso ma̧ä̧cho̧ca̧'a̧ ji̧na̧'a̧do, inähuä huäme adicua'attö.

⁴⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ ttö pädömä ä̧ju̧cu̧ jȩpo̧cö̧mä̧, ojusode rȩba̧nä̧ aditinö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ aje suhuädi'omenä, pä̧i̧cu̧nä̧ dö'ö icuomenä, juhuode ma̧ä̧chi̧node. Ja̧'hua̧nö̧ yoröiso toei'inode, —huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.