San Lucas 5 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Po̧i̧ recuätörö 'chottinö huȩnȩ

¹ Koronö Jesús Genesaret dubora jäyora ki̧nö̧do. Ja̧'hua̧nö̧ ö̧ja̧'a̧ ichinätödo recuätö ttö̧ja̧. Juiyo 'co̧'ä̧dä̧cuä̧hui̧nä̧tö̧do Dios i̧huȩnȩ ttä̧ju̧cua̧ pä'ö.

² Jesús topinödo huoi'quiyu to'care jäyotonä do'opö rötähua'a, po̧i̧ 'choähuä ruhuä ttu̧huä̧jä̧mä̧chä̧ji̧ o'ca'a. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttöäre ma'ayä tö̧cä̧ri̧nä̧tö̧do.

³ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús koro'ca huoi'canä pä̧mä̧di̧nö̧do. Simón uhuoi'ca ji̧nä'cado jahuä'camä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ kä'coracunänö kittopa pä'ö hue'inödo. Ju̧huȩnȩ o'comenä, Jesús jahuä'canä pä̧mä̧dö̧ huo̧juȩtö̧ ji'ähuinödo ttö̧ja̧rö̧.

⁴ Täcö ucuocuäji'ca̧, cä'ädö pä'inödo Simónrö: —Huoi'ca dubora täcuonänö jo̧mȩcu̧ ȩpi̧. Ju̧huȩnȩ kä'ö icu huo'opätucui cuhuäretucu ma'ayänä po̧i̧rö̧.

⁵ Simón ädätinödo: —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, yodo 'cuäoi'önä huo'äjätöjä. Huota'anä ya̧tȩrö̧'i̧nä̧ huo'opocotö päjätöjä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ täcö ucu huecuhua'attö, chöäre ma'ayä kä'ö icu huo'opösä.

⁶ Ja̧'hua̧nö̧ huottopomenä, recuätö po̧i̧ huo'ocuächinätödo, yoröiso ma'ayä'inä 'toruipönä.

⁷ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ huecähuinätödo ttahuaruhuärö, koro'canä rö̧jä̧tö̧rö̧, ppä'ädö ttichatö pä'ö. Jahuätö ichi'ö to'care cue'ö suhuädi'önä ma̧ä̧cho̧mȩtä̧ jö̧nä̧ ji̧na̧'a̧do.

⁸ Ja̧u̧ topö, Simón Pedro Jesús ä'ca jo̧mȩ ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ pä'inödo: —'Quȩ'i̧pä̧chi̧ttö̧, Chu̧ru̧hua̧. Ttömä iso päi'önä suronä jȩpä̧'i̧jö̧sä̧.

⁹ Simón ye'inödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ chutäcu ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ po̧i̧ recuätö huottopäji topö ye'inätödo.

¹⁰ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Simón ahuaruhuä Jacobocu, Juancu Zebedeo i̧tti̧mö̧ pi̧nä̧tö̧mä̧ ye'i'inätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesús pä'inödo Simónrö: —Yecuhuecuä'. Jitämä ttö̧ja̧rö̧ 'cho̧cu̧hui̧'ä̧cua̧jä̧.

¹¹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ huoi'quiyu jäyoracu ttȩpä̧ja̧'a̧, o'ca juiyönä jaropi'ö, Jesúscu 'chi̧nä̧tö̧do.

Lepra märichei na̧'ä̧chö̧rö̧ aditö icuinö huȩnȩ

¹² Ja̧'hua̧nö̧ Jesús koro ötahuiyänä ö̧ja̧'a̧, ya̧tȩ öttahuiyä märichei lepra pättö juäi na̧'ä̧chö̧ ichi'inödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesúsru topö, ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧, ö'ä rȩjȩcu̧ ja̧rȩyu̧ pä'i'ö, jä'epinödo: —Chu̧ru̧hua̧, ucuru pä̧huä̧ rö̧jö̧ttö̧mä̧, ttörö aditö cuicu'a̧nö̧ ja̧'a̧.

¹³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús u̧mö̧nä̧ mȩ'ö̧ pä'inödo: —Ttö pä̧huä̧ rö̧jä̧cu̧sä̧. Hua'ächö icucui. Jesús ja̧'hua̧nö̧ päomenä, päö ta'anö juiyönä huahuächipina'ado öttahuiyä märichei.

¹⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jesús hue'inödo yoröiso korotörö jiäu juiya pä'ö. Pä'inödo: —Ya̧tȩrö̧tä̧ sacerdoterötä i̧jȩcuä̧ji̧. Juhua'atä 'chä̧nö̧ Moisés hueinömä iyi, ttö̧ja̧ tottacu cuttahuiyä märichei juiya'a.

¹⁵ Jesús jȩö̧ huȩnȩmä̧ yabocutä rä̧mi̧pi̧na̧'a̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ recuätö ttö̧ja̧ ca̧ca̧cui̧nä̧tö̧do ttä̧ju̧cua̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttumärichei aditö icuatö pä'ö ichinätödo.

¹⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesús otomenänö 'quȩ'i̧pä̧chä̧ri̧nö̧do ttö̧ja̧ tometä. Juhuorötä Diosrö ucuocuinödo.

Jesús 'cuä̧'a̧rö̧ aditö icuinö huȩnȩ

¹⁷ Koro mo̧ro̧ Jesús huo̧juȩtö̧ ki̧nö̧do. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ fariseos huotö'inä pȩji̧nä̧tö̧do Moisés hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧cu̧. Koro ötahuiyä Galilea rȩjȩttö̧'i̧nä̧, Judea rȩjȩttö̧'i̧nä̧, Jerusalén ötahuiyättö'inä ichäcuähuotö pi̧nä̧tö̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios ujuru i̧jȩpi̧na̧'a̧do, Jesús na̧nȩpä̧tö̧rö̧ aditä̧rö̧ icuomenä.

¹⁸ Juhua'a ö̧jo̧mȩnä̧, korotö u̧mä̧tö̧ i'cächinätödo ya̧tȩ 'cuä̧'a̧rö̧, ö̧rä̧sa̧nä̧ ö̧ra̧'a̧nä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ dottäda pä'inätödo isode jacuä, Jesús ä'ca jo̧mȩ ttötarö pä'ö.

¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesús ö̧jo̧mȩ jacuoju dottächö juiyönä ji̧nä̧u̧do, ttö̧ja̧ tä̧mö̧hua̧'a̧ttö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ isode huämodenä 'cha'ädö, 'tä̧'ȩpö̧ jui'ädinätödo 'cuä̧'a̧rö̧ ö̧rä̧sa̧nä̧ ö̧ra̧'a̧nä̧ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Jesús'inä ttä'ca jo̧mȩ.

²⁰ Ja̧u̧ru̧ i'cächäjätörö rö̧ȩnä̧ tteseta'a topö, Jesús pä'inödo ja̧u̧ 'cuä̧'a̧rö̧: —Cha̧hua̧ru̧hua̧, suronä jȩcu̧'i̧nö̧mä̧ jȩpö̧ icusä.

²¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisés hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧cu̧, fariseos huotöcu amöcuädinätödo: “¿Dijo chujuamä Diosrö suronä ucuocumä? Ka̧ra̧mä̧ toa'a ttö̧ja̧ suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icumä. Ya̧tȩtä̧ Diostä suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icumä.”

²² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧'hua̧nö̧ ttamöcuädomenä, Jesús huo̧jui̧nö̧do ttamöcuädömä. Jahuätörö pä'inödo: —¿Dä̧bö̧ cuamöcuädätucuättö ja̧'hua̧nö̧mä̧?

²³ ¿Tta̧'a̧nö̧ pätta'ajä̧tto̧ ja̧u̧ 'cuä̧'a̧rö̧mä̧? “Ucu suronä jȩcu̧'u̧mä̧ jȩpö̧ icuäjisä” ¿jö̧nä̧cö̧? “Ä̧rä̧mi̧'ö̧ täi” ¿pätta'acö̧?

²⁴ Ye ja̧u̧ttu̧mä̧, ucutu cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ö iso päi'önä Ubo I̧tti̧ ju̧ru̧hua̧ pi̧jä̧nä̧ ttö̧ja̧ suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icuähuänä, adiu chi̧jȩpä̧cua̧sä̧ ucuturu. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ 'cuä̧'a̧rö̧ pä'inödo: —Ucuru pä'ösä, ä̧rä̧mi̧'i̧. Cu̧rä̧sa̧mä̧ ȩmi̧pö̧ cuojusodera̧'a̧ täi, —pä'inödo Jesús.

²⁵ Ja̧u̧ 'cuä̧'a̧mä̧ jahuätö ttä'ca jo̧mȩttö̧ yotäcu ä̧rä̧mi̧'ö̧, ö̧rä̧sa̧ ȩmi̧pö̧, Diosrö adiu ucuocu i̧hui̧nö̧do ojusodera̧'a̧.

²⁶ O'ca toi'önä ye'önänö topinätödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Diosrö adiu ucuocuinätödo. Rö̧ȩnä̧ ye'ecu pä'inätödo: —Pi̧yȩ mo̧ro̧ topäjätöjä juiyo rö̧ȩnä̧ adihuä juäi, totocö juäi.

Levírö huopinödo Jesús

²⁷ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús rä'opächö topinödo ya̧tȩ ru̧hua̧ öäre pärätä ȩmä̧'i̧jö̧ Leví pä'ö mi̧cua̧rö̧ pärätä ttȩmä̧'i̧jo̧mȩ ö̧'a̧'a̧. Päinäcudo: Ttöcu ichi.

²⁸ Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, Leví ä̧rä̧mi̧'ö̧, o'ca juiyönä jaropi'ö 'chi̧nö̧do Jesúscu.

²⁹ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Levímä hue'inödo cuäcuähuä rö̧ȩnä̧ ttadita pä'ö ojusodenä Jesúscu eseunu ucua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ttucuomenä, korotö recuätö ru̧hua̧ öäre pärätä ȩmä̧'i̧jä̧tö̧'i̧nä̧, korotö'inä cuä̧nö̧ pȩji̧nä̧tö̧do jahuätöcu.

³⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ fariseos huotöcu, hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧cu̧ pä'ä'chinätödo Jesús u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧. Pättinä̧u̧do: —¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö cu̧cuȩ'i̧nä̧ cucuätucua'attö, cuahua'inä cuahuätucua'attö ru̧hua̧ öäre pärätä ȩmä̧'i̧jä̧tö̧cu̧, suronä jȩpä̧tö̧cu̧mä̧? —pä'inätödo.

³¹ Jesús ädätinä̧u̧do: —Na̧'ä̧cho̧co̧tö̧mä̧ jahuapömä jä'epocotö jahuapö ru̧hua̧rö̧. Na̧'ä̧chä̧tö̧tä̧ jahuapö jä'epätö jahuapö ru̧hua̧rö̧.

³² Ttömä adiu jȩpä̧tö̧rö̧ huopö ichocö pi̧nö̧sä̧. Suronä jȩpä̧tö̧rö̧tä̧ huopö ichinösä pärocuäcutä ttamöcuäda pä'ö, —pä'inödo Jesús.

Ttu̧cuȩ ttucuoca'a tta̧do̧chö̧ huȩnȩ jä'epinätödo Jesúsru

³³ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ jahuätö pä'inätödo Jesúsru: —Juancu cue'ächätö'inä, fariseos huotöcu cue'ächätö'inä ttu̧cuȩ ttucuoca'a a̧do̧chö̧ jȩpö̧ rö̧ȩnä̧ Diosrö ttucuocua'anä, ucu cu̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧, ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö ttu̧cuȩ cuä̧nö̧'i̧nä̧ ttahua au'inä 'cuäopönä jȩtta̧'a̧jä̧ttö̧?

³⁴ Jesús jahuätörö ädätinödo: —Ya̧tȩ irecuarö ȩmo̧mȩnä̧, ahuaruhuä chutäcu ttö̧jo̧mȩnä̧, ¿a̧do̧chö̧ jȩttö̧'a̧nö̧ tä̧ji̧?

³⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ koronö mo̧ro̧ irecuarö ȩmä̧ji̧mä̧ kara'a ttȩmi̧po̧mȩnä̧, ttu̧cuȩ ttucuoca'a tta̧do̧chä̧cuo̧tö̧.

³⁶ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ koro juäi jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ huȩnȩnä̧ päinä̧u̧do: —Ya̧tȩ'i̧nä̧ ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ ja̧rȩä̧ta̧ttö̧ täbo i̧sä̧ta̧nä̧ bȩ'ȩpö̧ 'tö̧a̧ pä'ömä 'cui'opocö. Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧mä̧, ja̧rȩä̧ta̧ surojuoächa'a. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ adiu mȩcuä̧cho̧ca̧'a̧ ja̧rȩä̧ta̧ttö̧ täbo i̧sä̧ta̧nä̧mä̧.

³⁷ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ muri'quiba täbo isäbanämä 'carähuocö vino isoya jareoyamä. Ja̧'hua̧nö̧ ttö'caromenä, 'tä̧'ä̧u̧do muri'quiba. Vino isoya'inä, muri'quiba'inä toei'ödo pödiäcuähuä juiyönä.

³⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ vino isoya jareoyamä muri'quiba jareäbanätä 'carähuädo. Ja̧'hua̧nö̧ jȩtto̧mȩnä̧, yoröiso toei'ocö vino isoya'inä, muri'quiba'inä.

³⁹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ'i̧nä̧ vino isoyamä täbocönänö adicuoya aumä, juhuȩnȩ o'comenä jareoyamä ahua pä'ocö, täbocönänö adicuoya adihua'a pä'ö, —pä'inödo Jesús.