San Lucas 12 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Jesús yapareu jȩttö̧ u̧huo̧juȩti̧nö̧ huȩnȩ

¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttö̧ja̧ juiyo rö̧ȩnä̧ recuätö ca̧ca̧cui̧nä̧tö̧do, juiyo ka̧ra̧ ka̧ra̧nö̧ tti̧'cuȩ'cuä̧cuä̧u̧nä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jesús u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ äcuomenä pä'inödo: —Fariseos huotö ttu̧cuȩ pan ppö̧ä̧mö̧ juäi ttu̧ȩcuä̧nä̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧. Ja̧'hua̧nö̧ pädomenä, jahuätö yapareu jȩä̧cuä̧huä̧ttö̧mä̧ adiu tta̧'ä̧rä̧cuä̧huä̧tu̧cui̧.

² Yoröiso juiya'a yä̧huä̧i̧nä̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧mä̧. O'ca juiyönä ttu̧huo̧juä̧cuo̧tö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ yoröiso juiya'a pi̧jä̧nä̧ dajicuämä. O'ca juiyönä tottäcuotö.

³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ o'ca juiyönä ucutu yo̧ö̧nä̧ jicuhuähuinätucumä, mo̧ro̧ tȩa̧u̧nä̧ ttä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ yä̧huä̧i̧nä̧ äpate ppe'tädäcuähui'ö jicuhuähuinätucumä, isode u'cuarä kä̧mä̧dö̧ huottäcuotö.

Pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ yettecu juiya pä'inödo

⁴ “Ucutu chahuaruhuä, ttö pädä̧u̧jä̧, yecuhuecuätucuä' ucutu cuidepämä cuä'ö icuätörömä, juhua'a yabonö jȩä̧cuä̧huä̧ jui'ätörömä.

⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ yȩ'ȩcuä̧cuä̧hua̧rö̧ jidähuä̧u̧jä̧. Ye'ecuätucui ttö̧jö̧ to'ädö icuipö'ca̧, ocurära̧'a̧ hueähuänä ujuru ku̧nä̧rö̧rö̧. A̧, ye'ecuätucui ja̧u̧ru̧tä̧.

⁶ “¿Iso päi'önä ppi̧yu̧ru̧mä̧ ji̧mö̧tȩ ruhuärö pärätä o̧bi̧ to̧bi̧rȩnä̧ iyähuoca'a tä̧ji̧? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Diosmä unichi'ocö jahuätöttö ya̧tȩrö̧'i̧nä̧.

⁷ Ucutu cuhuo'chetucumä o'ca juiyönä pa̧ja̧cua̧'a̧ ka̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ yecuhuecuätucuä'. Ucutumä ppi̧yu̧ recuätöttö'inä abonänö rö̧ȩnä̧ micuähuotöjä.

Jesúcristorö korotö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttucuocuinö huȩnȩ

⁸ “Ttö pä'ösä ucuturu, o'ca toi'önä korotö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttörö adiu ucuocuätömä, jahuätörö adiu u̧cuo̧cuä̧cua̧ Ubo I̧tti̧ Dios umöhuäyotö ángeles ttä'ca jo̧mȩttö̧.

⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ korotö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ttörö ä̧ppö̧tä̧rä̧tö̧mä̧, jahuätörö ä̧ppö̧tä̧rä̧cua̧ Dios umöhuäyotö ángeles ttä'ca jo̧mȩttö̧.

¹⁰ “Ya̧tȩ Ubo I̧tti̧rö̧ suronä ucuocuttumä, ja̧u̧mä̧ suronä ucuocumä, jȩpö̧ icudo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ Espíritu Santorö suronä ucuocuttumä, ja̧u̧mä̧, suronä ucuocumä, yoröiso jȩpö̧ icuocödo.

¹¹ “Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodehuiyära̧'a̧ ucuturu ttȩpö̧ttö̧'i̧nä̧ ruhuotö ttä'ca jo̧mȩ ttȩpö̧ttö̧'i̧nä̧, cuädätätucuä̧cuȩmä̧ cuamöcuädätucuä'.

¹² Ja̧u̧nu̧ cucuocuätucuomenä, Espíritu Santotä u̧huo̧juȩtä̧cuo̧tö̧jä̧ cuädätucuä̧cuȩmä̧.

Järe amöcuädäcuähuänä ra̧huȩpi̧jö̧ päinö huȩnȩ

¹³ Ya̧tȩ ttö̧ja̧ ttö̧'quȩtȩttö̧ pä'inödo Jesúsru: —Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, chuböorö ji'ähui tä'o mi̧nä̧ u̧ju̧ni̧'i̧nö̧ ju'to iyattö.

¹⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesús pä'inödo: —¿Dihuä u̧ju̧ni̧nä̧ttö̧ ttörö 'quȩ'ȩpö̧ iyähuä i̧sa̧ chö̧ja̧ pä'ömä?

¹⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ pä'inödo: —Adiu tta̧'ä̧rä̧cuä̧huä̧tu̧cui̧. Pi̧jä̧ jähuä rö̧ȩnä̧ pä̧huä̧ rö̧jö̧nä̧ cuamöcuädätucuä'. Rö̧ȩnä̧ cu̧ju̧nä̧ro̧mȩnä̧mä̧, tta̧'cua̧ adiunä kä̧cuä̧huä̧mä̧ i'cächocö.

¹⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ koro juäi jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ huȩnȩ ji'ähuinödo: —Ya̧tȩ järe ru̧hua̧ ki̧nö̧. Ö'ättiyunä u̧ju̧nä̧huä̧ u̧cuȩ ya̧mö̧ rö̧ȩnä̧ ku̧nä̧ri̧nö̧.

¹⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ chutä järe ru̧hua̧ amöcuädinö: “¿Tta̧'a̧nö̧ jȩchä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧ chu̧cuȩ ya̧mö̧nä̧mä̧? Chu̧cuȩ ya̧mö̧ hua'adö ku̧nä̧huo̧mȩ juiya'amä.”

¹⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ amöcuädi'inö: “Täcö huo̧juä̧chi̧'ö̧sä̧ jȩchä̧cuȩmä̧. Jȩpö̧ chi̧cuä̧cua̧sä̧ chu̧cuȩ ya̧mö̧du kä̧'i̧jode, koro ode ju̧huȩnȩ abonänö rö̧ode chadita pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ juhuodenä chu̧cuȩ ya̧mö̧'i̧nä̧ o'ca juiyönä chu̧ju̧nä̧rö̧'i̧nä̧ hua'adö chu̧ju̧nä̧cua̧sä̧.

¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttötä chamönä pä̧dä̧huä̧cua̧sä̧: Rö̧ȩnä̧ ka̧cua̧'a̧to, cuäcuähuämä. Rö̧ȩnä̧ a̧'ȩ cuäcuähuome hua'adö ku̧nä̧hua̧'a̧. 'Cuädächi'ö'a̧nö̧ ja̧'a̧. Cuä̧nö̧'i̧nä̧, au'inä cheseu'a̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧nu̧mä̧.”

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios päinäcudo: “Cuamöcuädö jui̧'a̧jä̧. Pi̧yȩtä̧ yodo 'co̧ru̧pä̧cu̧hui̧'ä̧cua̧jä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ hua'adö cu̧ju̧nä̧ji̧mä̧, ¿di öäre jä̧cuȩjä̧ttö̧?”

²¹ Ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopa'a ya̧tȩ pi̧jä̧ jähuä ca̧ca̧tö̧ ku̧nu̧ru̧mä̧, Diosrö amöcuädoca'a kö̧rö̧mä̧.

Dios i̧tti̧mö̧rö̧ tta̧huä̧rä̧cuä̧huä̧ huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

²² Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Jesús pä'inödo u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧: —Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucuturu pä'ösä, “¿Däje chucuäcua'ajo?” pä'ömä cua̧mö̧cuä̧rä̧tu̧cuä̧'. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cu̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧'i̧nä̧ cua̧mö̧cuä̧rä̧tu̧cuä̧'.

²³ Cu̧ja̧cuä̧tu̧cu̧mä̧ cu̧cuȩttö̧'i̧nä̧ abonänö micuäu. Ucutu cuidepämä cu̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧ttu̧'i̧nä̧ abonänö micuähuotöjä.

²⁴ Ppi̧yu̧ru̧ topätucui. Jahuätömä ku̧nu̧'i̧nä̧ ku̧no̧co̧tö̧, se'ö'inä se'ocotö, ttu̧cuȩ hua'adö ku̧nä̧huode'inä jui'ätö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios jahuätörö ttu̧cuȩ iyö. Ucutumä ppi̧yu̧ttu̧'i̧nä̧ abonänö micuähuotöjä.

²⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucututtu ya̧tȩ rö̧ȩnä̧ a̧mö̧cuä̧rö̧ttö̧mä̧, ¿ucututtu'inä abonänö böo pä'i'ö tä̧ji̧?

²⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧ juäi jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧nä̧, ¿dä̧bö̧ koro juäinä cua̧mö̧cuä̧rä̧tu̧cuä̧ttö̧?

²⁷ “Ȩ'u̧ bahua'a topö amöcuädätucui. Yoröiso aditö'inä aditocö, ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧'i̧nä̧ aditocö ja̧u̧ ȩ'u̧mä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧'i̧nä̧ pä'ösä ucuturu, ru̧hua̧ Salomón, järe ru̧hua̧ ö̧ja̧'a̧nä̧ ö̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧ adihuä juäi 'ca̧tä̧hui̧nö̧'i̧nä̧, ȩ'u̧ttu̧'i̧nä̧ abonänö adiumä 'ca̧tä̧huo̧cö̧ pi̧nö̧do.

²⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧ ȩ'u̧mä̧ jitä mo̧ro̧ de'a ka̧cu̧, yo̧ȩi̧ mo̧ro̧ ocuränä cuo'ö icuä̧cuȩ. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios adiu tta̧'ä̧rö̧ ja̧u̧ ȩ'u̧mä̧. ¡Ucutumä adiunämä esetocotöjä! Ucuturu ja̧u̧ ȩ'u̧ttu̧'i̧nä̧ abonänö adiunä tta̧'ä̧rö̧ Diosmä.

²⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ cua̧'cua̧ tta̧nö̧ cuamöcuädätucuä' cu̧cuȩtu̧cuä̧cuȩ'i̧nä̧, cuahuätucuä̧cuȩ'i̧nä̧.

³⁰ Pi̧jä̧ ttö̧ja̧ korotö Diosrö esetocotömä ja̧u̧ o'ca juiyönä a̧mö̧cuä̧rö̧ ka̧cuä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutu Cuä'orö ku̧nä̧rä̧tö̧jä̧. Ja̧u̧ täcö huo̧jua̧ ucuturu recuä rö̧jö̧mä̧.

³¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Dios Cu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧jä̧cuȩtä̧ usätucui. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, ja̧u̧ o'ca juiyönä cu̧ju̧nä̧rä̧cuo̧tö̧jä̧.

Tö̧ä̧nä̧hua̧'a̧tä̧ cua̧'cua̧ huȩnä̧rä̧tu̧cui̧

³² “Yecuhuecuätucuä' chu̧huo̧juȩtä̧u̧. Ucutumä a̧'u̧cu̧nä̧tä̧jä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Cuä'o chutäcu ruhuotö päcuhui'ätucua pä'ö pä̧huä̧ rö̧jä̧cu̧.

³³ Cu̧ju̧nä̧rä̧tu̧cu̧ iyö icuätucui. Ja̧u̧ iyö cuicuäji micuämä, usurä isotörö iyätucui. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cua̧'cua̧ huȩnä̧rä̧tu̧cui̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ adihuä juäi ku̧nä̧rä̧cuä̧huä̧ yoröiso beipächocö. Juhua'amä nä̧u̧cuä̧rö̧'i̧nä̧ doächäcuähuoca'a. Isotö'inä ttucui'oca'a juhua'amä.

³⁴ Cua̧'cua̧ cu̧huȩnä̧rä̧tu̧cuo̧mȩtä̧ cuamöcuädäcuotöjä.

Jo̧mȩ päi'önä jȩpi̧'ö̧ kä̧cuä̧huä̧ huȩnȩ

³⁵ “Jo̧mȩ päi'önä jȩpi̧'ö̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧ cuhuäre lámpara rȩdȩti̧'ö̧.

³⁶ Ya̧tȩ umöhuäyotö ttu̧ru̧hua̧rö̧, irecuarö ö'cäu i̧huä̧ji̧rö̧, ichomenä äpate battepa pä'ö tta̧ttä̧ri̧nö̧'a̧nö̧, tta̧'ä̧rä̧tu̧cui̧.

³⁷ Jahuätö umöhuäyotö ttu̧ru̧hua̧ tta̧ttä̧ra̧'a̧ ichi'ä̧u̧mä̧ eseunu ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧. Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, chutä ttu̧ru̧hua̧ mesa isodänä ttö̧'ö̧ja̧'a̧ hue'aji jahuätörö. Ttu̧cuȩ'i̧nä̧ chutä iyaji jahuätörö.

³⁸ Yodo kä'co'inä, äcärä huoa'a'inä tta̧ttä̧ra̧'a̧ ichi'öttömä, jahuätö umöhuäyotömä eseunu ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧.

³⁹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧nä̧ pi̧yȩ huo̧juä̧tu̧cui̧, ya̧tȩ isode ru̧hua̧ nä̧u̧cuä̧rö̧ ichi'äcuome u̧huo̧ju̧ttu̧mä̧, to̧pä̧ra̧ji̧, nä̧u̧cuä̧rö̧ ojusodenä doächö juiya pä'ö.

⁴⁰ Ucutu'inä jo̧mȩtä̧ päi'önä tta̧'ä̧rä̧tu̧cui̧. Ubo I̧tti̧mä̧ i̧chä̧cua̧ ucutu cua̧mö̧cuä̧rä̧tu̧cuo̧cö̧ pä̧nä̧, —pä'inödo Jesús.

Adicuä i̧sa̧ adiu aditinö huȩnȩ

⁴¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pedro jä'epinödo: —Chu̧ru̧hua̧, pi̧yȩ koro juäi jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ huȩnȩ, ¿päcuotö ujuturutä huȩnȩtö̧ ji'ähuäjijä tä̧ji̧? ¿O'ca toi'önärö ji'ähuäjijä tä̧ji̧?

⁴² Tu̧ru̧hua̧ pä'inödo: —¿Dijä̧ttö̧ adiu huo̧ju̧nä̧ adicuä i̧sa̧mä̧? Ja̧u̧mä̧ isode ru̧hua̧ hueipäcu, ojusode ruhuärö ttu̧cuȩ iya pä'ö.

⁴³ Eseunu ö̧jä̧cua̧ ja̧u̧ adicuä i̧sa̧, u̧ru̧hua̧ ichomenä hueinö jȩa̧'a̧ tomenä.

⁴⁴ Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧rö̧ ru̧hua̧mä̧ huȩä̧cua̧ ippeyä ru̧hua̧ päi'önä o'ca juiyönä u̧ju̧nä̧rö̧ tta̧huä̧ra̧ pä'ö.

⁴⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ adicuä i̧sa̧, chu̧ru̧hua̧ jitä ichocö pä'ö amöcuädöttömä, korotö umöhuäyotörö'inä, nä̧tö̧ umöhuäyotörö'inä, suronä jȩpö̧ u̧cuȩtä̧ cuä̧nö̧ kä̧nö̧, au tä̧'ä̧mȩ'ä̧'chö̧ ö̧jä̧cua̧.

⁴⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ adicuä i̧sa̧ tta̧huä̧ro̧ca̧'a̧nä̧, ieruhuome i̧chä̧cua̧ u̧ru̧hua̧mä̧. Ja̧u̧ru̧, ippeyä ru̧hua̧ u̧mö̧huä̧ya̧rö̧, pä̧i̧cu̧nä̧ ro̧'ȩpö̧ ö̧tä̧bo̧tä̧cua̧. Esetocotö ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧ huȩä̧cua̧ ja̧u̧ru̧.

⁴⁷ “Adicuä i̧sa̧ u̧ru̧hua̧rö̧ pä̧huä̧ rö̧jö̧ u̧huo̧jua̧'a̧nä̧, jo̧mȩ päi'önä jȩä̧cuä̧huä̧nä̧ jȩpo̧cö̧mä̧, pä̧i̧cu̧nä̧tä̧ cuäcuäpäcuähua̧ jä̧cua̧ ja̧u̧mä̧.

⁴⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ adicuä i̧sa̧ jȩru̧pa̧rö̧mä̧, tä̧bo̧cuä̧ ichäcurumä, ja̧u̧ru̧mä̧ a̧'u̧cu̧nä̧tä̧ cuäcuäpäcuähua̧ jä̧cua̧. Rö̧ȩnä̧ ttiyäcumä, rö̧ȩnä̧ jä̧'ȩcua̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ rö̧ȩnä̧ tta̧'cua̧ ttu̧huȩnä̧rä̧cu̧ru̧mä̧, rö̧ȩnä̧ yabonänö jä̧'ȩcua̧ jä̧cua̧, —pä'inödo Jesús.

Jesúsru esetö jaroi'äcuähuä o'ca juiyönä eseunu kä̧cuä̧huä̧ huo̧juȩti̧nö̧do

⁴⁹ Juhua'a yabonö Jesús ji'ähuinödo: —Ttö ichinösä pi̧jä̧ra̧'a̧ ocurä i'cächö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttö juiyo pä̧huä̧ rö̧jä̧cu̧sä̧ täcö cuoiyattö pä'ö.

⁵⁰ Ttömä suronä 'cuä̧o̧pä̧cua̧sä̧. Ja̧u̧ juäi 'cuäopome jubö päi'önä ubara ttu̧dä̧cua̧sä̧.

⁵¹ Ja̧u̧mä̧ pi̧jä̧nä̧ ttahuaruhuärö eseunu kä̧cuä̧huä̧ i'cächa pä'ö ichinö a̧'cua̧ra̧'a̧ ¿pä'ätöjä tä̧ji̧ ttörö? Ttö pä'ösä ucuturu, ja̧'hua̧nö̧ i'cächö ichocö pi̧nö̧sä̧. Ttahuaruhuärö rohuäcuähuätä i'cächö ichinösä.

⁵² Jitä mo̧ro̧ kä̧mä̧da̧'a̧mä̧ ji̧mö̧tȩ ruhuä ahuaruhuä isotö, huämetucuä 'quȩ'i̧pä̧chä̧tö̧mä̧, ta̧ju̧ru̧ ttaboiyotö ttäcuotö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ta̧ju̧, huämetucuärö ttaboiyotö ttäcuotö.

⁵³ Ya̧tȩ jä'omä, i̧tti̧cu̧ ö̧ro̧huä̧huä̧cua̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ i̧tti̧mä̧, jä'ocu ö̧ro̧huä̧huä̧cua̧. Yajute ka̧ju̧mä̧, kittijucu körohuähuäcuaju. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ kittijumä, ka̧ju̧cu̧ körohuähuäcuaju. Kimiyajumä, kö̧jo̧ri̧ju̧cu̧ körohuähuäcuaju. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ kö̧jo̧ri̧ju̧mä̧, kimiyajucu körohuähuäcuaju, —pä'inödo Jesús.

Pi̧yȩ pä̧nä̧ huo̧juä̧chi̧'ä̧cuä̧huo̧cö̧ huȩnȩ

⁵⁴ Jesús ja̧'hua̧ta̧nö̧ pä'inödo o'ca toi'önä ttö̧ja̧rö̧: —Ucutu ajiya isoppa kä̧hua̧ ma̧ä̧cha̧'a̧cu̧ttu̧ icha'a tocu'ätucuomenä, “Ajiya ichäcua'a” pä'ätöjä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ icha'a.

⁵⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ kä̧ru̧'coppa kä̧hua̧ ieruhua'acuttu kä̧ru̧'co̧huo̧mȩnä̧, “Du'huäcua'a” pä'ätöjä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ du'hua'a.

⁵⁶ ¡Yapareu ttö̧ja̧jä̧! Ucutu huo̧juä̧tö̧jä̧ 'cuäopä̧cuȩmä̧ mo̧ro̧jä̧ttö̧'i̧nä̧, pi̧jä̧ttö̧'i̧nä̧ 'cuäopö topö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, ¿dä̧bö̧ huo̧juä̧chi̧'o̧co̧tö̧jä̧ ucutu cu̧jä̧tu̧cu̧ pä̧nä̧ 'cuäopömä?

Ttahuaruhuäcu adiu kä̧cuä̧huä̧ huȩnȩ

⁵⁷ “¿Dä̧bö̧ ucututä cuamönä cuamöcuädätucunä adiunä cuamöcuädätucuoca'ajä̧ttö̧?

⁵⁸ Ya̧tȩ ucuru suronä jȩpö̧ 'chu'ädi'ö, ru̧hua̧ ö̧ja̧'a̧cu̧ ȩpö̧ttö̧mä̧, ji̧nä̧ mä̧nä̧nä̧ cui̧'chä̧tu̧cuo̧mȩnä̧ adiu ucuocuirö, ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ ucuru ȩpö̧ juiyäcua'a̧nö̧. Ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ ȩpö̧ttö̧mä̧, ippeyä ruhuärö huȩä̧cua̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ippeyä ruhuä cärenä ttö̧tä̧cua̧jä̧.

⁵⁹ Ttö pä'ösä ucuru, ja̧'hua̧nö̧ cärenä cu'uttumä, rä'opocöjä o'ca juiyönä cuhuäre pärätä cuimitome jubö päi'önä, —pä'inödo Jesús.