Hechos 7 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Esteban jiähuinö huȩnȩ

¹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ sacerdotes ttu̧ru̧hua̧ Estebanrö jä'epinödo: —Jittähuäjimä ¿iso päi'önä huȩnȩ ji'ähuäjätö?

² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Esteban pä'inödo: —Chahuaruhuä, adiu ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧. Dios, tȩa̧u̧nä̧ kö̧mä̧, tä̧do̧ mi̧nä̧ Abrahamrö i̧jȩcui̧nö̧do Mesopotamia rȩjȩnä̧ ö̧jo̧mȩnä̧, Harán ötahuiyänä ö̧ji̧nö̧ ä'canä.

³ Dios pä'inödo Abrahamrö: “Cui̧rȩjä̧'i̧nä̧, o'ca toi'önä cuahuaruhuärö'inä jaropi'ö täi ko̧ro̧jä̧ rȩjȩcu̧, ttö chi̧jȩpa̧cu̧ rȩjȩ.”

⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Abraham Caldea rȩjȩttö̧ rä'opächö i̧hui̧nö̧do. Harán ötahuiyänä ki̧nö̧do. Jä'o hua'ö icuinö o'ca'a, Dios Abrahamrö i'cächinödo pȩnȩ jitä ucutu cu̧ja̧cuä̧tu̧cuo̧mȩ.

⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios Abrahamrö rȩjȩ iyocö pi̧nö̧, ji̧'qui̧cha̧nö̧'i̧nä̧, chutä i̧rȩjä̧ päi'önä u̧ju̧nä̧ra̧ pä'ömä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ru̧ iya pä'inö pi̧jä̧, i̧rȩjä̧ päi'önä u̧ju̧nä̧ra̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ 'corupäi'ö o'ca'a i̧tti̧ttö̧ isotörö'inä, iya pä'inödo Dios. Ja̧'hua̧nö̧ iya päomenä, Abraham i̧tti̧mö̧ to'ö ki̧nö̧do.

⁶ Pa̧'a̧nö̧ ucuocuinö Diosmä Abrahamrö: “Ucuttu isotö korotö tti̧rȩjä̧nä̧ ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧. Ju̧huȩnȩ kä̧nö̧mä̧ korotö huettomenä rö̧ȩnä̧ ttaditäcuotö, ttaditähuä micuä'inä ttimitö juiyönä. Pä̧i̧cu̧nä̧ huettäcuotö cuatrocientos a̧'ȩ 'cuäoi'önä.

⁷ Ja̧'hua̧nö̧ jȩtta̧'a̧ttö̧ jahuätö ttö̧ja̧rö̧ chö̧tä̧bo̧tä̧cua̧sä̧. Ju̧huȩnȩ o'comenä, ucuttu isotö juhua'attö rättopächäcuotö. Porö ttörö eseunu ttucuocuäcuotö”, pä'inödo Dios.

⁸ Juhua'a yabonö ucuocuinödo Esteban: —Dios Abrahamrö ji'ähuinödo: “Ttö̧ja̧ circuncisión jȩttö̧ttö̧mä̧, ttö ppä̧dä̧dä̧cua̧sä̧ jahuätörö, chumöhuäyotö päi'önä ttö̧ja̧ pä'ö.” Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Abraham i̧tti̧ Isaac uhuäpächäji o'ca'a, Abraham ja̧u̧ru̧ circuncisión jȩpi̧nö̧, uhuäpächäja'attömä ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omenä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Isaac i̧tti̧ Jacobrö circuncisión jȩpi̧nö̧. Jacob'inä i̧tti̧mö̧rö̧ ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧ru̧ circuncisión jȩpi̧nö̧do. Jacob i̧tti̧mö̧ Israel ttö̧ja̧ ttä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do.

^9-10 “Jacob i̧tti̧mö̧ ttö̧jä̧hua̧ Josérö kö'cocotö pi̧nä̧tö̧do. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Josérö iyö icuinätödo korotörö, Egipto rȩjȩra̧'a̧ ttȩpa̧ pä'ö. Juhuorö Josérö suronä 'cuäopomenä, Diosmä ja̧u̧ru̧ ppä'ädinödo surojöttö ö̧ji̧pa̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios iyinödo Josérö huo̧ju̧nä̧ amöcuädö jȩa̧ pä'ö, José adihuä i̧sa̧ ja̧'a̧ toa pä'ö Egipto rȩjȩ ru̧hua̧ Faraón. Ru̧hua̧ Faraón Josérö hue'inödo Egipto rȩjȩ o'ca juiyönä ru̧hua̧ ö̧ja̧ pä'ö, ojusode'inä tta̧huä̧ra̧ pä'ö.

¹¹ “Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Egipto rȩjȩttö̧'i̧nä̧, Canaán rȩjȩttö̧'i̧nä̧ ttö̧ja̧ ppäi ttu'inätödo. Ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ttu̧cuȩ cuähuä jui'inätödo.

¹² Egipto rȩjȩra̧'a̧ cuähuä rö̧a̧'a̧ jittähua'a ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, Jacob Egipto rȩjȩra̧'a̧ i̧tti̧mö̧rö̧, ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧, hue'inödo äcuomenä tti̧'cha̧ pä'ö.

¹³ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a pä'äji ta'anö Egiptora̧'a̧ tti̧'cho̧mȩnä̧, José jȩpi̧nö̧do u̧bö̧o̧tö̧rö̧ ttu̧huo̧jui̧pa̧rö̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Egipto ru̧hua̧ Faraón ja̧'hua̧nö̧ huo̧jui̧nö̧ José ahuaruhuärö.

¹⁴ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ José jä'orö ä̧tȩpi̧nö̧do jä'o Jacob, ahuaruhuäcu o'ca toi'önä José ö̧ja̧'a̧cu̧ tti̧'cha̧ pä'ö. Jahuätömä setenta y cinco ttö̧ja̧ ji̧na̧'a̧do.

¹⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jacob Egipto rȩjȩra̧'a̧ i̧hui̧nö̧do, juhua'atä ö̧ja̧ pä'ö. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a juhuorötä hua'ö icuinödo. Korotö tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧'i̧nä̧ juhuorötä hua'ö icuinätödo.

¹⁶ 'Corupätti'inö o'ca'a jahuätörö ȩpi̧nä̧tö̧do pä'äji ta'anö Siquem ötahuiyära̧'a̧, idoränä ttöta pä'ö. Abraham Siquem ötahuiyättö ȩmi̧nö̧do juhuorä idorä Hamor i̧tti̧mö̧ttö̧ pärätä mitö.

¹⁷ “Dios Abrahamrö iya päinömä jȩä̧cuȩ mo̧ro̧ tö'cöhuächomenä, Israel ttö̧ja̧ Egipto rȩjȩnä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ recuächinätödo.

¹⁸ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ recuo o'ca'a Egipto rȩjȩnä̧ ka̧ra̧tä̧ ru̧hua̧ päi'önä ki̧nö̧do. Ja̧u̧ ru̧hua̧mä̧ José ru̧hua̧ ö̧ji̧nö̧mä̧ yoröiso jerupinödo.

¹⁹ Ja̧u̧ ru̧hua̧ yapareu jȩpi̧nö̧do ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧. Suronä'inä jȩpi̧nö̧do tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧. Jahuätörö hue'inödo tti̧tti̧mö̧rö̧ jareönä uhuäpächätörö u̧mi̧ tticuipa pä'ö, hua'ö tticua pä'ö.

²⁰ Ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ uhuäpächinödo Moisés. Ja̧u̧ juiyo adihuinö Dios ä'ca jo̧mȩttö̧. Kä̧hua̧tö̧ huämetucuä jä'o ojusodenä ja̧u̧ru̧ pöttädinätödo.

²¹ Moisésrö u̧mi̧ jarotti'omenä, Egipto rȩjȩ ru̧hua̧ Faraón ittiju kȩmi̧nä̧cu̧do. Kamönä ki̧tti̧ a̧'cua̧rö̧nä̧ pöttädinäjudo Moisésrö.

²² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Egipto ttö̧ja̧ ttu̧huo̧jui̧'i̧nö̧ o'ca juiyönä huo̧juȩti̧nä̧tö̧do Moisésrö. Rö̧ȩnä̧ huo̧jui̧nö̧do ucuocu'inä, jȩö̧'i̧nä̧.

²³ “Moisés uhuäpächina'attömä ttö̧ja̧ ta̧ju̧ a̧'ȩ päi'omenä, chutä ahuaruhuä Israel ttö̧ja̧rö̧ topö i̧'cha̧ pä'ö amocuädinödo.

²⁴ I̧'cho̧mȩnä̧, Moisés topinödo Egipto ttö̧ja̧ i̧sa̧ suronä jȩa̧'a̧ Israel ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧. Moisés a̧hua̧ru̧hua̧rö̧ ppä'ädö, cuä'ö icuinödo Egipto ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧, Israel ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ suronä jȩä̧ji̧ micuä.

²⁵ Moisés amöcuädinödo: “Chahuaruhuä Israel ttö̧ja̧mä̧ huo̧juä̧tö̧ Dios ttörö hue'inö ppädädatö pä'ö, ubara ttuttomettö rä'epö chicuatö pä'ö.” Ja̧'hua̧nö̧ amöcuäda'anä, huo̧juo̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧do.

²⁶ Moisés Egipto ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ cuä'ö icuäji o'ca'a koro mo̧ro̧, Moisés Israel ttö̧ja̧ ta̧ju̧ru̧ ttörohuähua'a topinödo. Ttörohuähuoca'a eseunu ttö̧ja̧cua̧ pä'inödo: “Chahuaruhuä, ucutu ji̧nä̧ yotöte isotöjä. ¿Dä̧bö̧ curohuähuätucuä cua̧hua̧ru̧hua̧cu̧?” pä'inödo Moisés.

²⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ a̧hua̧ru̧hua̧rö̧ suronä jȩpö̧mä̧ Moisésrö ki'opö pä'inödo: “¿Di hueinäcu ujutu tu̧ru̧hua̧ päi'önä cu̧ja̧ pä'ö, ujuturu cu̧tä̧bo̧ta̧ pä'ömä?

²⁸ Ni̧po̧ mo̧ro̧ Egipto ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ cuä'ö cuicuäji ta'anö, ¿ttörö'inä cuä'ö cuicua pä'öjä?”

²⁹ Israel ttö̧ja̧ i̧sa̧ ja̧'hua̧nö̧ ädätomenä, Moisés tö'ipächö Madián rȩjȩra̧'a̧ i̧hui̧nö̧do. Juhuorö korotö tti̧rȩjä̧nä̧ kä̧nö̧, i̧tti̧mö̧ ta̧ju̧ru̧ ku̧nä̧ri̧nö̧do.

³⁰ “Ttö̧ja̧ ta̧ju̧ a̧'ȩ o'ca'a ttö̧ja̧ tome Sinaí inähuä tö'cönänö, ya̧tȩ ángel Moisésrö i̧jȩcui̧nö̧do isadenä ocurä cuoia'a.

³¹ Moisés tocö jä̧'i̧jö̧ topinödo. Adiu toa pä'ö ötö'cöhuächi'a'a, Tu̧ru̧hua̧ ucuocua'a ä̧ju̧cui̧nö̧do.

³² “Ttötäsä cuä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ Ttä̧do̧ ä̧cua̧ Diosmä. Abraham'inä, Isaac'inä, Jacob'inä Ttä̧do̧ ä̧cua̧sä̧ Dios”, pä'inödo. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Moisés ttö̧'ä̧u̧ yecua'attö, Diosrö topocö pi̧nö̧do.

³³ Moisésrö pä'inödo Tu̧ru̧hua̧: “Cu̧jä̧pö̧ isäya ko̧'ä̧dä̧cuä̧u̧ icui. Pȩnȩ ucu cu̧jä̧mä̧do̧mȩ ttötä chi̧rȩjä̧.

³⁴ Chumöhuäyotö Egipto rȩjȩnä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ ubara ttutta'a topinösä. Huotta'a ä̧ju̧cui̧nö̧sä̧. Jitämä täcö rädepatö pä'ö mȩyȩhuä̧ji̧sä̧. Ichi. Egipto rȩjȩra̧'a̧ ucuru huȩdä̧cua̧sä̧.”

³⁵ “Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Israel ttö̧ja̧ ja̧u̧tä̧ Moisésrö täbocö jarode'ö jä'epinätödo: “¿Di hueinäcu ujutu tu̧ru̧hua̧ päi'önä cu̧ja̧ pä'ö, ujuturu cu̧tä̧bo̧ta̧ pä'ömä?” jä'epinätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios ja̧u̧tä̧ Moisésrö hue'inödo ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧ pä'ö, rä'epö icuähuä i̧sa̧ ö̧ja̧ pä'ö, ángel isade cuoiadettö i̧jȩcu̧ ucuocuomenä.

³⁶ Ja̧u̧tä̧ Moisés ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ rä'epö icuinödo Egipto rȩjȩttö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttö̧ja̧ ttieru juäi'inä i̧jȩpi̧nö̧do Egipto rȩjȩnä̧'i̧nä̧, Rojo duboranä'inä, ttö̧ja̧ tome'inä ttö̧ja̧ ta̧ju̧ a̧'ȩ 'cuäoi'önä.

³⁷ Ja̧u̧tä̧ Moisés Israel ttö̧ja̧rö̧ pä'inödo: “Dios ucuturu huȩä̧cua̧ i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧rö̧, ucututtu ya̧tȩrö̧, ttörö hueinö ta'anö. Ja̧u̧ jiäumä adiu esetö cuä̧ju̧cuä̧tu̧cu̧'a̧nö̧ ja̧'a̧.”

³⁸ Ja̧u̧tä̧ Moisés ttö̧ja̧ tome ki̧nö̧do Israel ttö̧ja̧cu̧. Ja̧u̧ru̧ Sinaí inähuättö ángelcu ucuocuinömä tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧cu̧ ki̧nö̧do. Ja̧u̧tä̧ Moisés ȩmi̧nö̧ kä̧cuä̧huä̧ huȩnȩ ujuturu iya pä'ö.

³⁹ “Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ Moisés hueinömä jȩpo̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧do. Ja̧u̧ru̧ jarode'inätödo. Egipto rȩjȩra̧'a̧ pä'äji ta'anö ppa̧ttä̧cha̧ pä'ö amöcuädinätödo.

⁴⁰ Aarónrö pä'inätödo: “Diostö̧rö̧ aditiyitö ujutu tä'canä tȩpa̧ pä'ö. Yoröiso jerupätöjä däje 'cuäopäja'a ja̧u̧ Moisésrö, ujuturu Egipto rȩjȩttö̧ rä'epö icuinörö.”

⁴¹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ päcäyä ji̧'qui̧cha̧hua̧ a̧'u̧cuä̧ aditö, ä'ca jo̧mȩ sacrificio aditö iyinätödo. Ttu̧mö̧nä̧ adicuätä esehuinätödo.

⁴² Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Dios jahuätöttö jaroi'inä̧u̧ si̧ri̧'cö̧rö̧tä̧ tteseta pä'ö, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö huȩyu̧cuä̧ huȩnȩ päö'a̧nö̧: Ttö̧ja̧ ta̧ju̧ a̧'ȩ 'cuäoi'önä ttö̧ja̧ tome cuecuhuächätucuomenä ucutu, Israel ttö̧ja̧, isotörö cuäcuhuätucuomenä, ucutu ttörö esehuocotö pi̧nä̧tö̧jä̧.

⁴³ Cuä̧do̧ ä̧cua̧ Moloc ojusode ȩpi̧nä̧tö̧jä̧, cuä̧do̧ ä̧cua̧ Renfán siri'co a̧'u̧cuä̧'i̧nä̧ ucututä cuaditinätucunätä cuesehuätucua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ cui̧rȩjä̧ttö̧ rä'epö chi̧cuä̧cua̧sä̧, Babilonia yabo huedätucuacu pä'ö.

⁴⁴ “Tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ttö̧ja̧ tome cuettächomenä, Diosrö ucuocuäcuähuode ku̧nä̧ri̧nä̧tö̧do. Juhuode jacuä i̧nä̧bi̧, hueähuä huȩnȩ huȩyu̧cuä̧bi̧, hua'adö ku̧ni̧nä̧tö̧do. Juhuode Dios Moisésrö hueinö ta'anö aditinätödo: “Ucuru chi̧jȩpo̧mȩnä̧, tocu'äji o'ca juiyönä aditi”, pä'inödo Diosmä Moisésrö.

⁴⁵ Juhua'a yabo Josuécu ttichomenä, Diosrö ucuocuäcuähuode i'cächinätödo. Dios korotö ttö̧ja̧rö̧ ya'opö icuinödo, tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ja̧huä̧jä̧ rȩjȩnä̧ ttö̧ja̧cua̧ pä'ö. Juhuode David ö̧ji̧nö̧ ji̧nä̧ ku̧nä̧ri̧nä̧tö̧do.

⁴⁶ Dios ru̧hua̧ Davidrö adihuä i̧sa̧ ja̧'a̧ topinödo. Ja̧u̧tä̧ David Israel ttö̧ja̧ Ttä̧do̧ ä̧cua̧ Diosrö ucuocuäcuähuode adita pä'inödo.

⁴⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Salomóntä juhuode, Diosrö ucuocuäcuähuode, aditinödo.

⁴⁸ Diosrö ucuocuäcuähuode ttadita'anä, ttö̧ja̧ ttu̧mö̧nä̧ ttaditodenä ko̧cö̧ Ju'toju Ru̧hua̧mä̧, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ pa̧'a̧nö̧ pä'inö:

⁴⁹ Mo̧ro̧jä̧ ttö chö̧'ä̧mä̧do̧mȩ. Pi̧jä̧ chö̧jä̧pö̧ chö̧jä̧do̧mȩ. ¿Tta̧'a̧nö̧ jode cuaditätucuäcua'ajä̧ttö̧, ttö chojusode? pä'inödo Tu̧ru̧hua̧mä̧. ¿Tȩnȩjä̧ ttö 'cuädächi'äcuomemä?

⁵⁰ Ttötä chu̧mö̧nä̧ aditinösä o'ca juiyönä.

⁵¹ Juhua'a yabonö pä'inödo Esteban: —Juiyo jarode'ätöjä ucutumä. Diosrö esetocotö ttamöcuädö'a̧nö̧ amöcuädätöjä. Iso päi'önä huȩnȩ ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧jä̧. Espíritu Santorö 'cuäopönä jarode'ätöjä ucutumä. Cuä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ jȩtti̧nö̧'a̧nö̧, ucutu'inä ja̧'hua̧ta̧nö̧ jȩpä̧tö̧jä̧.

⁵² Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotörö o'ca toi'önä ucutu cuä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ suronä jȩpi̧nä̧tö̧. Dios hueinö ta'anö jȩpi̧nö̧mä̧ Jesús ichäcua'a ä'canä ji'ähuinätörö cuä'ö icuinätö ucutu cuä̧do̧tö̧ mi̧nä̧. Jitä Jesús ichäji o'ca'a ucutu churutä iyö icuinätöjä. Ja̧u̧ru̧'i̧nä̧ cuä'ö icuinätöjä.

⁵³ Ucutumä, Dios hueähuä huȩnȩ ángeles ttucuocuomenä ȩmi̧nä̧tö̧mä̧, ja̧u̧ hueähuä huȩnȩ päö'a̧nö̧ jȩpo̧co̧tö̧jä̧, —pä'inödo Esteban.

Estebanrö cuä'ö tticuinö huȩnȩ

⁵⁴ Judíos ttö̧ja̧ Esteban jiähua'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, ttacu yö̧'i̧pö̧ ra̧huä̧ri̧nä̧tö̧do.

⁵⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Estebanmä, Espíritu Santo hueinäcumä, mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ topö Dios i̧tȩa̧ topinödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Jesúsru topinö Dios u̧huo̧jua̧'a̧nä̧ ö̧ja̧'a̧.

⁵⁶ Esteban pä'inödo: —¡Topätucui! Mo̧ro̧jä̧ bahuecuächa'a topösä. Ubo I̧tti̧mä̧ Dios u̧huo̧jua̧'a̧nä̧ kö̧.

⁵⁷ Esteban ja̧'hua̧nö̧ päa'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, ttä̧ja̧ mö̧'ȩcui̧nä̧tö̧do. Pä̧i̧cu̧nä̧ huopö, Esteban ö̧ja̧'a̧cu̧ jopinätödo.

⁵⁸ Ötahuiyättö rä'epö icuinätödo. Inädu icuähuinätödo cuä'ö tticuarö pä'ö. Estebanrö yapareu ji'ähuäjätömä ttö̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧ rötinätödo ya̧tȩ mö̧ä̧ya̧, Saulo pä'ö mi̧cua̧, ä'ca jo̧mȩ.

⁵⁹ Inädu tticuähua'anä, Esteban Diosrö ucuocu pä'inödo: —Chu̧ru̧hua̧ Jesús, cha̧'cua̧ru̧hua̧rö̧ ȩmi̧ttö̧.

⁶⁰ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧, pä̧i̧cu̧nä̧ huopinödo: —Chu̧ru̧hua̧, unichi'i pitö suronä jȩttö̧mä̧. Ja̧'hua̧nö̧ huopö, 'corupä'i'inödo Estebanmä.