Hechos 28 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Pablo Malta kä'co i̧sä̧sa̧nä̧ ö̧ji̧nö̧ huȩnȩ

¹ O'ca toi'önä ja̧huä̧sa̧nä̧ tö̧ja̧cuo̧mȩnä̧, huo̧juä̧chi̧'i̧nä̧tö̧jä̧ ja̧huä̧sa̧ kä'co i̧sä̧sa̧ i̧mi̧mä̧ Malta pä'ö mi̧cui̧nä̧sa̧.

² Ju̧huȩnȩtä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ adiu ppä'ädinätö ujuturu. Ajiya icha'attö diyahuina'a. Ocurä kuhuinätö töta pä'ö.

³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablo mi ȩmo̧po̧'ö̧, ttatädinö ocuränä. Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧, ä̧ca̧ ocurä tejädi'äcu rä'opächö, Pablo u̧mö̧nä̧ yö̧'ä̧ri̧nö̧.

⁴ Ju̧huȩnȩtä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ Pablo u̧mö̧nä̧ ä̧ca̧ yö̧ä̧ra̧'a̧ topö, ka̧ra̧ ka̧ra̧nö̧ pä'inätö: —Chujuamä ttö̧ja̧rö̧ cuä'ähuätö i̧sa̧ a̧'cua̧ra̧'a̧. Aje jacuotottö'inä ö̧ji̧pä̧ja̧'a̧ttö̧ suronä jȩi̧nö̧ micuä päi'önä 'co̧ru̧pä̧i̧'ä̧cua̧.

⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablo ä̧ca̧rö̧ ri'äu icuomenä, ocurä jacuä ma̧'i̧nö̧. Pablorö suronä 'cuäopoca'a ji̧na̧'a̧.

⁶ O'ca toi'önä to̧pä̧ri̧nä̧tö̧ Pablo u̧mö̧ jö̧ä̧mi̧'a̧ pä'ö. Korotö to̧pä̧ri̧nä̧tö̧ jurunä 'corupäi'a pä'ö. Recuo tta̧ttä̧ro̧mȩnä̧, Pablo yoröiso na̧'ä̧cho̧cö̧ pi̧nö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttamöcuädömä pärocuätä amöcuädinätö. Pä'inätö: —Chujuamä korotö ttä̧do̧ ä̧cua̧ a̧'cua̧ra̧'a̧.

⁷ Kä'co i̧sä̧sa̧ ru̧hua̧ ti̧rȩbȩhui̧no̧mȩ tö'cönänö ö'ättiyu ku̧nä̧ri̧nö̧. Ja̧u̧mä̧ Publio pä'ö micuinö. Churutä dotächa pä'ö oipa'attö, do'ächinätöjä. Ja̧u̧cu̧ ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧ huäbodäcuä mo̧ro̧. Ja̧u̧ ujuturu ppä'ädinö.

⁸ Publio jä'o huä̧ri̧sa̧nä̧ ri̧nö̧, märicheicu, 'cha̧bi̧cu̧ na̧'ä̧chö̧. Pablo ja̧u̧ru̧ do'ächi'ö, Diosrö ucuocuinö. U̧mö̧nä̧ mȩ'ö̧, aditö icuinäcu.

⁹ Ja̧'hua̧nö̧ jȩä̧ji̧ o'ca'a korotö na̧'ä̧chä̧tö̧'i̧nä̧ ja̧huä̧sa̧ kä'co i̧sä̧sa̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ ichinätö. Pablo jahuätörö aditö icuinö.

¹⁰ Jahuätö ttö̧ja̧ rö̧ȩnä̧ ujuturu ucuotönö iyinätö. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a pä'äji ta'anö huoi'canä tö̧'ä̧mä̧do̧mȩnä̧, ujuturu recuä rö̧jö̧mä̧ iyinätö.

Pablo Roma ötahuiyära̧'a̧ i̧rȩbȩhui̧nö̧ huȩnȩ

¹¹ Huämetucuä kä̧hua̧tö̧ o'ca'a, Malta kä'co i̧sä̧sa̧ttö̧ koro'ca huoi'ca ju̧huȩnȩtä̧ a̧'ȩ 'cuäopäjä'canä pä̧mä̧di̧nä̧tö̧jä̧. Jahuä'ca Alejandría ötahuiyättö ichinä'ca ttä̧do̧ ä̧cua̧ Castorcu, ttä̧do̧ ä̧cua̧ Póluxcu tta̧'u̧cuä̧ adicua'a päjure'canä ri̧na̧'a̧.

¹² Siracusa ötahuiyä huoi'ca huämicuome 'chä̧hui̧'ö̧, ju̧huȩnȩtä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧ huäbodäcuä mo̧ro̧.

¹³ Juhua'attö ja̧huä̧sa̧ kä'co i̧sä̧sa̧ tö'cönänö 'chi̧nä̧tö̧jä̧ Regio ötahuiyära̧'a̧. Koro mo̧ro̧ kä̧ru̧'coppa kä̧hua̧ ö'ohuenä ja̧'a̧nä̧ kä̧ru̧'co̧hua̧'a̧ttö̧ todäre mo̧ro̧ päi'omenä, Puteoli ötahuiyä huoi'ca huämicuome 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧jä̧.

¹⁴ Korotö tö̧jä̧hua̧tö̧ ju̧huȩnȩ ka̧cuä̧tö̧mä̧ ujuturu o'ipinätö jahuätörö dotächa pä'ö. Ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ todäre mo̧ro̧ ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧. Juhuorö 'chi̧nä̧tö̧jä̧ Roma ötahuiyära̧'a̧.

¹⁵ Tö̧jä̧hua̧tö̧ Roma ötahuiyänä ka̧cuä̧tö̧mä̧ ujutu ticha'a jittähua'a ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ujuturu topö ichinätö. Korotö Apio Cuäcuähuä Iyähuome pättome jubötä ichinätö. Korotö Cue'ächäcuähuotö 'Cuä'opö Ttä'ä'ijö Ode Huäbodecuä Ode pättome jubötä ichinätö. Jahuätörö topö, Pablo Diosrö ucuocuinö a̧'cua̧ eseunu kä̧nö̧.

¹⁶ Roma ötahuiyära̧'a̧ ti̧rȩbȩhuo̧mȩnä̧, su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ cärenä pȩjä̧tö̧rö̧ iyinö ka̧ra̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧. Pablomä ojusodenä katä ki̧nö̧ ya̧tȩ su̧ro̧da̧u̧ i̧sa̧cu̧ Pablorö tta̧'ärö̧.

Pablo Roma ötahuiyättö Dios i̧huȩnȩ jiähuinö huȩnȩ

¹⁷ Tti̧rȩbȩhuä̧ja̧'a̧ttö̧ huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omenä, Pablo judíos ttö̧ja̧ tturuhuotörö Roma ötahuiyänä ka̧cuä̧tö̧rö̧ huopinödo tticha pä'ö. Pablo ö̧jo̧mȩ ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ttö̧'ca̧ca̧cui̧'o̧mȩnä̧, Pablo pä'inödo jahuätörö: —Chahuaruhuä, judíos ttö̧ja̧rö̧ suronä jȩpo̧cö̧ pi̧nö̧sä̧. “Ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ttesetinömä suroja'a” pä'ocö pi̧nö̧sä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jerusalén ötahuiyättö judíos ttö̧ja̧ iyö tticuinäcusä, romanos ttö̧ja̧ cärenä ttötattö pä'ö.

¹⁸ Jahuätö romanos ttö̧ja̧ ttörö jä'epö ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, rä'epö tticuattö pä'inätö. Jahuätö huo̧juä̧chi̧'i̧nä̧tö̧ cuä'ö tticuattö pä'ömä suronä jȩchi̧nö̧ jui'inösä.

¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ romanos ttö̧ja̧ ttörö rättepa pättomenä, judíos ttö̧ja̧ kö'cocotö pi̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ romanos ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ jä'epö ä̧ju̧cua̧ttö̧ pä'ö jä'epinösä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ “Chahuaruhuä judíos ttö̧ja̧ ttörö suronä jȩttä̧cu̧sä̧”, ji'ähuocösä romanos ttö̧ja̧rö̧.

²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucuturu huopäjisä ucuturu topö chucuocua pä'ö. Ujutu Israel ttö̧ja̧ esetö tta̧tä̧rä̧cu̧ru̧ jidähua'attö, pisa cuoräusanä nö̧'cä̧hua̧sä̧, —pä'inödo Pablo.

²¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ judíos ttö̧ja̧ tturuhuotö pä'inätödo: —Judea rȩjȩnä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ ujuturu hue'ocotö pi̧nä̧tö̧ cuyäru isojä ucu jȩcu̧'i̧nö̧ jiähuojä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ tahuaruhuä judíos ttö̧ja̧ Judea rȩjȩttö̧ ichätömä ucu jȩcu̧'i̧nö̧mä̧ suronä ucuocuocotö pi̧nä̧tö̧.

²² Ucutä cuamöcuädö jicuhuähua'a tä̧ju̧cua̧ pä'ätöjä. Ujutu huo̧juä̧tö̧jä̧ pi̧jä̧ o'ca juiyönä ka̧cuä̧tö̧mä̧ suronä ucuocuätö pi̧yȩ jareö esetäcuähuä huȩnȩ, —pä'inätödo.

²³ Koro mo̧ro̧ judíos ttö̧ja̧ ttichä̧cuȩ mo̧ro̧ amöcuädinätödo Pablocu. Ttamöcuädäji mo̧ro̧ päi'omenä, recuätö ttö̧ja̧ ichinätödo Pablo ö̧jodera̧'a̧. Dios Ttu̧ru̧hua̧ päi'önä kö̧ pä'ö ji'ähuinödo Pablo. Moisés hueähuä huȩnȩ'i̧nä̧, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö tti̧huȩyu̧ti̧nö̧'i̧nä̧ ucuocu ji'ähuinödo, Jesúsru tteseta pä'ö yo̧ȩi̧ kä̧mä̧dö̧, ni̧pä̧ro̧mȩ cä'ädö.

²⁴ Korotö Pablo jiäumä esetinätödo. Korotö esetocotö pi̧nä̧tö̧do.

²⁵ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ttamöcuädoca'attö, rättopächa pä'inätödo. Rättopächäcua'a ä'canä Pablo jahuätörö pä'inödo: —Espíritu Santo ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧ adiu ucuocuinödo Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Isaías änä.

²⁶ Ja̧u̧ huȩnȩ päa'a: Ji'ähuäji jitöja ttö̧ja̧rö̧: Ucutu cuä̧ju̧cuä̧rä̧tu̧cua̧'a̧nä̧'i̧nä̧, 'cucuächi'oca'a cuä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧. To̧cu̧'ä̧rä̧tu̧cua̧'a̧nä̧'i̧nä̧, ttu̧cuȩpä̧rä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧ tocu'äcuotöjä.

²⁷ Jitöja ttö̧ja̧ ttami iso'quittö ttamöcuädö juiyönä päi'inä̧u̧. Ttä̧ja̧ mö̧ȩcuä̧chi̧nä̧u̧. Ttö'äre'inä mö̧ȩcuä̧chi̧nä̧u̧. Ttö'ärenä ttu̧'ȩpä̧rö̧ totta'acu, ttä̧ja̧nä̧ ttä̧ju̧cua̧'a̧cu̧, tta̧mi̧ iso'quittö ttamöcuäda'acu, jahuätörö aditö chicuatö pä'ö ttörö ppa̧'ä̧cho̧co̧tö̧.

²⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucutu cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ösä. Pi̧yȩ Dios suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icuähuä huȩnȩ judíos huocotörö jitähua pä'ö hue'ö Diosmä. Judíos huocotö ttä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧.

²⁹ Pablo ja̧'hua̧nö̧ päomenä, judíos ttö̧ja̧ jitötä ucuocuäyotö rä'opächinätödo.

^30-31 Pablo todäre a̧'ȩ 'cuäoi'önä ojusode päroutä öäre pärätä mitö ki̧nö̧do. O'ca toi'önä churutä do'ächö ichätörö eseunu ji'ähuinödo Dios Ttu̧ru̧hua̧ päi'önä kö̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Tu̧ru̧hua̧ Jesucristo jȩi̧nö̧ huȩnȩ yecuoca'a huo̧juȩti̧nö̧do. O'ca toi'önä ja̧'a̧tä̧ topinätödo Pablo jiähuomenä.