Hechos 27 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Pablorö Roma ötahuiyära̧'a̧ huettinö huȩnȩ

¹ Italia rȩjȩra̧'a̧ ujuturu huetta pä'ö ttamöcuädomenä, Pablorö'inä, korotö cärenä pȩjä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ ya̧tȩ Julio pä'ö mi̧cua̧rö̧ hue'ipinätödo. Ja̧u̧ Julio su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ pi̧nö̧do. Jahuätö recuätö su̧ro̧da̧u̧mä̧ Augusto umöhuäyotö pi̧nä̧tö̧do.

² Huoi'ca Adramitio ötahuiyä huämicuomera̧'a̧ttö̧ ichinä'ca, Asia rȩjȩttö̧ korome huoi'ca huämicuome rä̧mä̧dö̧, korome huoi'ca huämicuome rä̧mä̧dö̧ ihuä'ca pättä'canä pä̧mä̧dö̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. Aristarco, Macedonia rȩjȩ ttö̧ja̧ i̧sa̧, Tesalónica ötahuiyättö ichinömä, ujutucu 'chi̧nö̧.

³ Rätopäji koro mo̧ro̧ Sidón ötahuiyä huoi'ca huämicuome 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧jä̧. Julio adiu amöcuädinö Pablorö. Ja̧'a̧tä̧ topinö ahuaruhuärö do'ächö i̧'cha̧'a̧nä̧ ahuaruhuä ppättädarö pä'ö.

⁴ Sidón ötahuiyättö rä'epö ti̧'cho̧mȩnä̧, kä̧ru̧'coppa pä̧i̧cu̧nä̧ döa'attö, Chipre kä'co i̧sä̧sa̧ttö̧mä̧ tö'ohuenä ja̧'a̧nä̧ 'cuä'opinätöjä, kä̧ru̧'coppa huirodomenä.

⁵ Cilicia rȩjȩ'i̧nä̧, Panfilia rȩjȩ'i̧nä̧ pätecuänö käu, Licia rȩjȩnä̧ Mira ötahuiyära̧'a̧ 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧jä̧.

⁶ Juhuorö koro'ca huoi'ca Alejandría ötahuiyättö ichinä'ca Italia rȩjȩra̧'a̧ ihuä'ca po̧cui̧pö̧, jahuä'canä tö̧'ä̧mä̧da̧ pä'ö hue'inö su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧.

⁷ Recuo mo̧ro̧ a̧'cuo̧po̧nä̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. Rö̧ȩnä̧ ttadita'attö, Gnido ötahuiyä pätecuänö rȩbȩhui̧nä̧tö̧jä̧. Kä̧ru̧'coppa ji̧nä̧ döa'attö, Creta kä'co i̧sä̧sa̧ ä̧'chu̧ päi'omenä Salmón ötahuiyä 'cuä'opö, kä'co i̧sä̧sa̧ tö'cönänö 'chi̧nä̧tö̧jä̧ kä̧ru̧'coppa huirodomenä.

⁸ Kä̧ru̧'coppa döa'acu rö̧ȩnä̧ juȩ'ȩpä̧rö̧ ttadita'attö, huoi'ca huämicuome adihuome pättome Lasea ötahuiyä tö'cö rȩbȩhui̧nä̧tö̧jä̧.

⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ recuo mo̧ro̧ o'ca'a, a̧'ȩ tö'cöhuächi'a'a, dubora rö̧ora 'chä̧cuä̧huä̧nä̧ ra̧huȩpi̧ji̧na̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Pablo jahuätörö ji'ähuinö.

¹⁰ Pä'inö: —Chahuaruhuä, ujutu ti̧huo̧mȩnä̧, juiyo ra̧huȩpi̧jä̧cua̧'a̧. Huoi'ca'inä, järe'inä toei'äcua'a. Ujutu'inä toteö'a̧nö̧ päi'önä ra̧huȩpi̧jä̧cua̧'a̧.

¹¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ Pablo jiähua'a ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, esetocö pi̧nö̧. Huoi'ca ruhuotö jittähua'a ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, esetinö.

¹² Huoi'ca huämicuome adihuome pättome a̧'ȩ 'cuäopa'anä tta̧huä̧rä̧cuä̧huo̧mȩ adihuoca'a ji̧na̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ recuätö rättopa pä'inätö Fenice ötahuiyära̧'a̧ tti̧'cha̧ pä'ö, juhuorö a̧'ȩ 'cuäopa'anä tta̧ttä̧ra̧ pä'ö. Fenice ötahuiyä huoi'ca huämicuomemä Creta kä'co i̧sä̧sa̧nä̧ ji̧na̧'a̧. Ju̧huȩnȩtä̧ kä̧nö̧ kä̧hua̧ räopa'acunä uhuäunä ji̧na̧'a̧.

Juruhuächi'ö kä̧ru̧'co̧hua̧'a̧ttö̧ aje ppahuinö huȩnȩ

¹³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ kä̧ru̧'coppa kä̧hua̧ ö'ohuenä ja̧'a̧nä̧ a̧'cuo̧po̧nä̧ kä̧ru̧'co̧huo̧mȩnä̧, juhua'a yabo tti̧'cha̧ pä'ö amöcuädinätö. Huoi'ca huämicuome adihuome pättomettö rä'opö, Creta kä'co i̧sä̧sa̧ tö'cönänö 'chi̧nä̧tö̧jä̧.

¹⁴ Rätopäja'attö a̧'u̧cuo̧mȩtä̧ ti̧'cho̧mȩnä̧, kä̧ru̧'coppa pä̧i̧cu̧nä̧ döina'a. Kä̧hua̧ u̧huo̧jua̧'a̧cu̧ pättomettö ichina'a kä̧ru̧'coppamä.

¹⁵ Ti̧'cha̧ pätäja'acumä kä̧ru̧'coppa döa'attö ti̧'chö̧ juiyönä ji̧na̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧'a̧tä̧ topinätöjä kä̧ru̧'coppa ȩpa̧'a̧nä̧.

¹⁶ Ko̧ro̧sa̧ ji̧'qui̧cha̧jä̧sa̧ Clauda pä'ö mi̧cuä̧sa̧ a̧bo̧sa̧nä̧ 'cuätopomenä, kä̧ru̧'coppa a̧'u̧cu̧nä̧tä̧ kä̧ru̧'co̧huo̧mȩnä̧, koro'ca a̧'u̧cuä'ca ppächönä tti'cächäjä'ca rö̧ȩnä̧ tadita'attö rö̧ä'ca jacuä do'opö rötinätöjä.

¹⁷ Do'opö tötäji o'ca'a ä̧nu̧chu̧ rö̧o̧chu̧nä̧ huoi'ca ppö'quepö nö'quinätö huoi'ca suro päi'a'acu. Ja̧'hua̧nö̧ jȩttä̧ji̧ o'ca'a Sirte rȩba̧nä̧ dötä' pä'ö yetta'attö, huoi'ca 'cha̧'a̧nä̧ ȩpö̧ o̧ta̧ pö̧jä̧ti̧yu̧ mȩyȩdö̧ icuinätö kä̧ru̧'coppa ȩpa̧'a̧nä̧ ttö̧'a̧ pä'ö.

¹⁸ Rätopäji koro mo̧ro̧ kä̧ru̧'coppa ji̧nä̧ ra̧huä̧ra̧'a̧ttö̧, ttȩpi̧nö̧ järe huoi'ca jacuättö jacuoto dochäu icuinätö.

¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ rätopäja'attö huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omenä, ujutu tamönä tu̧mö̧nä̧ huoi'ca jähuä jacuoto dochäu icuinätöjä.

²⁰ Recuo mo̧ro̧ yoröiso kä̧hua̧rö̧'i̧nä̧, si̧ri̧'cö̧rö̧'i̧nä̧ topocotö pi̧nä̧tö̧jä̧. Kä̧ru̧'coppa rö̧ȩnä̧ kä̧ru̧'co̧hua̧'a̧ttö̧ totei'äcuotöjä a̧'cua̧ra̧'a̧ amöcuädinätöjä.

²¹ Recuo tu̧cuȩ tucuoca'a tö̧ja̧cuo̧mȩnä̧, Pablo ttö̧ja̧ ttä'ca jo̧mȩ kä̧mä̧dö̧ pä'inö: —Chahuaruhuä, ttö pädinö esetö cuä̧ju̧cui̧nä̧tu̧cu̧ttu̧mä̧, Creta kä'co i̧sä̧sa̧ttö̧ rätopoca'a ji̧nö̧ttö̧mä̧, adihuaja'a. Juhuorö rätopäja'attö cui'cächinätucu huoi'ca jähuä'inä toei'a'a.

²² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jitämä cua̧'cua̧ eseunu ka̧cuä̧tu̧cui̧. Ucututtu ya̧tȩ'i̧nä̧ 'corupä'i'ocö jä̧cua̧. Huoi'catä toei'äcua'a.

²³ Mo̧ro̧ji̧ yodo ya̧tȩ ángel Dios huȩ'ä̧hua̧ ttörö i̧jȩcuä̧ji̧. Ttömä Dios u̧mö̧huä̧ya̧ päi'önä chutä hueömä jȩpö̧sä̧.

²⁴ Ja̧u̧ ángel ttörö pä'äji: “Yecuhuecuä' Pablo. Ucu romanos ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ cu̧jä̧cua̧jä̧. Dios ucuru amöcuädö, jȩä̧cua̧ o'ca toi'önä ucucu huoi'canä pȩjä̧tö̧'i̧nä̧ ttö̧ji̧pa̧ pä'ö.”

²⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, chahuaruhuä, cua̧'cua̧ eseunu ka̧cuä̧tu̧cui̧. Diosrö cha̧'cua̧ huȩnä̧rö̧ esetösä. Angel ttörö jiähuäji ta'anö 'cuäopäcua'a pä'ö esetösä ttömä.

²⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ kä'co i̧sä̧sa̧nä̧ dötäcuotöjä, —pä'inö Pablo.

²⁷ Creta kä'co i̧sä̧sa̧ttö̧ rätopinö ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ yodo päi'omenä, Adria duboranä kara'acu kara'acu'inä kä̧ru̧'coppa ȩpi̧na̧'a̧ huoi'ca. Yodo kä'co huoi'ca adicuä ttö̧ja̧ de'a tö'cöhuächi'a'a pä'ö amöcuädinätö.

²⁸ Ja̧'hua̧nö̧ amöcuädö, tta̧'a̧nö̧ täcua'a ja̧ pä'ö pa̧ja̧ti̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ttö̧'a̧to̧mȩnä̧: —Treinta y seis metros jo̧mȩnä̧ täcua'a, —pä'inätö. Ju̧huȩnȩ yabonänö pä'äji ta'anö ttö̧'a̧to̧mȩnä̧: —Veintisiete metros jo̧mȩnä̧ täcua'a, —pä'inätö.

²⁹ Inähuänä dötä pä'ö ye'ecu, pa̧ja̧cuä̧nö̧ cuo̧rä̧u̧jä̧ amäcö o̧juä̧ huoi'ca 'chu̧huä̧rö̧ o̧juä̧ kä'ö icuinätö huoi'ca ubö'cattö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ye'ecu tta̧'ä̧ri̧nä̧tö̧ mo̧ro̧ juoa'anä.

³⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ huoi'ca adicuä ttö̧ja̧ huoi'cattö töttipächa pä'ö amöcuädinätö. Huoi'ca a̧'u̧cuä'ca jacuoto mȩyȩdi̧nä̧tö̧. —Cuo̧rä̧u̧jä päjure'cattö huoi'ca 'chu̧huä̧rö̧ o̧juä̧ kä'ö ticua pä'ö, —yapareu ucuocuinätö.

³¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Pablo ji'ähuinö su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧, su̧ro̧da̧u̧ru̧'i̧nä̧. Pä'inö: —Jahuätö huoi'ca jacuä ttö̧'ö̧ juiyöttömä, ucutu o'ca toi'önä 'corujuocuhuächäcuotöjä, —pä'inödo Pablomä.

³² Ja̧'hua̧nö̧ päomenä, su̧ro̧da̧u̧ 'cui'opinätö huoi'ca a̧'u̧cuä'ca ä̧nu̧chu̧, jahuä'ca jacuoto ma̧ä̧cha̧ pä'ö.

³³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ mo̧ro̧ tö'cöhuächi'omenä, Pablo o'ca toi'önä ttu̧cuȩ ttucua pä'ö ji'ähuinö. Pä'inö: —Jitä mo̧ro̧ ucutu ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ mo̧ro̧ ä'ö'inä cuä'ätucuoca'a, cu̧cuȩ'i̧nä̧ cuocotö päjätöjä.

³⁴ Cu̧cuȩ cucuätucua pä'ösä cu̧ji̧pä̧tu̧cuä̧cua̧'a̧nö̧. Ya̧tȩ'i̧nä̧ uhuoco'i yoite'inä toei'ö juiyäcua'a.

³⁵ Ja̧'hua̧nö̧ pä'ö, Pablo pan u̧mö̧nä̧ ȩmö̧ o'ca toi'önä ttä'ca jo̧mȩ Diosrö ucuocuinö. Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧, 'te'ädö cuinö.

³⁶ Pablo ja̧'hua̧nö̧ jiähua'a ä̧ju̧cu̧, o'ca toi'önä eseunu cuinätö.

³⁷ O'ca toi'önä huoi'canä pȩjä̧tö̧mä̧ doscientos setenta y seis jo̧mȩnä̧ ttö̧ja̧ ji̧na̧'a̧.

³⁸ Jahuätörö pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩtä̧ cuäjo'cotö, trigo ka̧cui̧pi̧nö̧mä̧ jacuoto dochäu icuinätö, huoi'ca jojeächi'a pä'ö.

Huoi'ca toei'inö huȩnȩ

³⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ mo̧ro̧ juomenä, huoi'ca adicuä ttö̧ja̧ de'a tottomenä yoröiso jerupinätö. Suacuächi'ome rȩba̧ pa̧'a̧ topinätö. Ju̧huȩnȩtä̧ ttö̧rä̧mä̧da̧ pä'ö amöcuädinätö.

⁴⁰ Cuo̧rä̧u̧jä̧ to̧dȩhuo̧chu̧ ä̧nu̧chu̧ 'cui'opö icuinätö cuo̧rä̧u̧jä̧ jacuoto jaropi'ö. Pȩä̧dä̧rä̧cuä̧huä̧ odä ejädinätö huoi'ca pȩttä̧dä̧ra̧ pä'ö. Päjure'ca i̧sä̧ta̧ pä'äji ta'anö 'cha'ädö nö'cö ku̧ni̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ kä̧ru̧'coppatä ȩpa̧'a̧nä̧ tö'cöpächi'inätöjä rȩba̧ra̧'a̧.

⁴¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ aje ca̧ca̧cuo̧mȩ kä'conä kä̧ru̧'coppa huoi'ca ȩmi̧pa̧'a̧ttö̧ dö'inätöjä rȩba̧nä̧. Ja̧'hua̧nö̧ dötomenä päjure'ca huä̧mä̧di̧na̧'a̧ rȩba̧nä̧, yoröiso pporächi'ö juiyönä. Aje ppahuomenä huoi'ca ubö'ca ja̧'a̧nä̧ dörächipina'a.

⁴² Ja̧'hua̧nö̧ päi'omenä, su̧ro̧da̧u̧ cuä'ö tticua pä'inätö cärenä pȩjä̧tö̧rö̧, ajenä cuo'ö döttecuächö juiya pä'ö.

⁴³ Su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ Pablorö cuä'ö tticu juiya pä'inö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ cuä'ö tticu juiya hue'inö cärenä pȩjä̧tö̧rö̧. Ja̧u̧ hue'inö: —O'ca toi'önä cuoähuänä huo̧juä̧tö̧mä̧ ä'coji tö'ächätucui, rȩba̧ra̧'a̧ cu̧huä̧mi̧'ä̧tu̧cua̧.

⁴⁴ O'ca'anä korotö huoi'ca isodänä, dau isodänä 'chu̧'ä̧rö̧ cuo'ätucui, —pä'inödo su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ o'ca toi'önä adiu 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧jä̧ rȩba̧ra̧'a̧.