Hechos 16 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Timoteo Pablocu, Silascu i̧'chi̧nö̧ huȩnȩ

¹ Pablocu, Silascu Derbe ötahuiyära̧'a̧ 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧do. Juhuorö kä̧nö̧ Listra ötahuiyära̧'a̧ 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧do. Ju̧huȩnȩ ki̧nö̧do ya̧tȩ Jesucristorö esetinö, Timoteo pä'ö mi̧cua̧. Judíos ttö̧ja̧ isaju, Jesucristorö esetäju, ki̧tti̧ pi̧nö̧do. Jä'omä griegos ttö̧ja̧ i̧sa̧ pi̧nö̧do.

² Jesucristorö esetätömä Listra ötahuiyänä'inä, Iconio ötahuiyänä'inä ka̧cuä̧tö̧mä̧: —Timoteotä adiu jȩpö̧ kö̧mä̧, —pä'inätödo.

³ Pablomä Timoteorö oipa pä'inödo. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ circuncisión jȩi̧nä̧cu̧, judíos ttö̧ja̧ recuätö ju̧huȩnȩ ttö̧ja̧cua̧'a̧ttö̧. Jahuätömä Timoteo jä'o griegos ttö̧ja̧ i̧sa̧ pi̧nö̧ pä'ö huo̧jui̧nä̧tö̧do.

⁴ Pablocu, ahuaruhuäcu koro ötahuiyättö koro ötahuiyära̧'a̧ 'cuä'opö 'chi̧nä̧tö̧do. Jesús hue'ähuotöcu, ancianos huotöcu Jerusalén ötahuiyänä ka̧cuä̧tö̧mä̧ cuyäru isojä huettinö ta'anö jȩtta̧ pä'ö ji'ähuinätödo.

⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ iglesia ruhuämä juhua'a yabonö rö̧ä̧chö̧nä̧ esetinätödo. Mo̧ro̧ji̧nö̧ a̧'u̧cuä̧ korotö'inä Tu̧ru̧hua̧rö̧ esetö recuächinätödo.

Pablo ttu̧'cuo̧ti̧cua̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ päi'omenä, ya̧tȩ Macedonia ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ toinö huȩnȩ

⁶ Espíritu Santo Asia rȩjȩttö̧ hue'ocö pi̧nö̧do adihuä huȩnȩ jittähua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Frigia rȩjȩcu̧, Galacia rȩjȩcu̧ 'cuä'opö 'chi̧nä̧tö̧do.

⁷ Misia rȩjȩ pätecuänö 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧do. Bitinia rȩjȩra̧'a̧ dottächa pätta'anä, Espíritu Santo ju̧huȩnȩmä̧ hue'ocö pi̧nö̧do.

⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Misia rȩjȩ 'cuä'opö, Troas ötahuiyära̧'a̧ rȩbȩhui̧nä̧tö̧do.

⁹ Ja̧u̧tä̧ yodo Pablo ttu̧'cuo̧ti̧cua̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ päi'omenä, ya̧tȩ Macedonia rȩjȩ ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ topinödo. Churutä Pablorö jä̧'ȩpä̧rö̧ kä̧nö̧ pä'inödo: “Macedonia rȩjȩra̧'a̧ ppä'ädächitö.”

¹⁰ Ttu̧'cuo̧ti̧cua̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ päi'omenä, Pablo toäji o'ca'a, ujutu jo̧mȩ päi'önä aditinätöjä Macedonia rȩjȩra̧'a̧ ti̧'cha̧ pä'ö. Ujutu amöcuädinätöjä: “Dios ujuturu i̧jȩpä̧ji̧ ja̧huä̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ adihuä huȩnȩ jitähua pä'ö.”

Pablocu, Silascu, Lucascu Filipos ötahuiyättö Tu̧ru̧hua̧ i̧huȩnȩ jittähuinö huȩnȩ

¹¹ Troas ötahuiyättö huoi'canä rä'opö, Samotracia kä'co i̧sä̧sa̧ra̧'a̧ jueönä 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧jä̧. Samotracia kä'co i̧sä̧sa̧ra̧'a̧ ti̧'chi̧'ä̧ji̧ koro mo̧ro̧ päi'omenä, Neápolis ötahuiyära̧'a̧ 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧jä̧.

¹² Juhua'attö Filipos ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧jä̧. Macedonia rȩjȩmä̧ koro ötahuiyättö'inä abonänö rö̧ȩi̧na̧'a̧do Filipos ötahuiyä. Ttö̧ja̧ Roma ötahuiyättö ichinätömä Filipos ötahuiyä aditinätö. Ju̧huȩnȩtä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧jä̧ recuo mo̧ro̧.

¹³ Ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ päi'omenä, ötahuiyättö rä'opö, aje jäyoto Diosrö ttucuocuä'ijome pä̧mä̧di̧nä̧tö̧jä̧. Nä̧tö̧ ju̧huȩnȩtä̧ ca̧ca̧cui̧pä̧jä̧tö̧rö̧ adihuä huȩnȩ ucuocuinätöjä.

¹⁴ Juhua'attö yajute Lidia pä'ö micuaju, Tiatira ötahuiyättö ichinäjumä, pö̧jä̧ta̧ adihuä̧ta̧ ja̧'tu̧nä̧nö̧ tu̧huä̧ta̧ iyä'ijäjumä ki̧nä̧ju̧. Yaju'inä Diosrö ucuocuä'ijäju ji̧na̧'a̧. Pablo ucuocuäjimä adiu ä̧ju̧cui̧nä̧ju̧. Dios 'cucuächi'önä kä̧ju̧cua̧ pä'ö jȩpi̧nö̧, Pablo jiähuäji keseta pä'ö.

¹⁵ Jahuäjuru'inä, kojusodenä ka̧cuä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ bautizando jȩpi̧nä̧tö̧jä̧. Jahuäju pä'inäju: —Tu̧ru̧hua̧rö̧ adiu chesetäja'a cuamöcuädätucuttumä, chojusodenä cuä'ecuätucua ichätucui. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ rö̧ȩnä̧ ucuocuinäju, juhuodenä tä'ecua pä'ö.

¹⁶ Koro mo̧ro̧ Diosrö ttucuocuä'ijomecu ti̧'cho̧mȩnä̧, yajute möäyaju espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ ku̧nä̧rä̧ju̧ru̧ topinätöjä. Jahuäju möäyaju espíritu su̧ro̧pa̧ hueäcua yodoji 'cuäopä̧cuȩmä̧ ji'ähuinäju. Kuruhuotö pärätä mitö ttȩmi̧nä̧cua̧. Möäyaju kuruhuotö ttöäre pärätä rö̧ȩnä̧ ȩmi̧nä̧ju̧, korotörö 'cuäopä̧cuȩ jijäu micuä.

¹⁷ Pablocu, ujutucu to'ca'anä ichö huo̧pä̧ri̧nä̧ju̧: —Pitö u̧mä̧tö̧mä̧, Dios Ju'toju Ru̧hua̧ jähuä adicuä ttö̧ja̧mä̧, ucuturu ji'ähuätö surojöttö ki̧'ä̧cuä̧huä̧ mä̧nä̧.

¹⁸ Recuo mo̧ro̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nä̧ju̧. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Pablo kö'cocö pi̧nö̧ juhua'a yabo huoja pä'ömä. Kärächi'ö topö pä'inö espíritu su̧ro̧pa̧ yajuru kö̧rö̧: —Jesucristo i̧mi̧nä̧ ucuru hue'ösä yajuttu räcuhuopächa pä'ö. Yotäcu jahuäjuttu rä'opächinö.

¹⁹ Espíritu su̧ro̧pa̧ räopächäji o'ca'a möäyaju kuruhuotö amöcuädinätö: “Korotörö 'cuäopä̧cuȩ jijäu micuä jitämä ujutu töäre pärätä ȩmo̧co̧tö̧jä̧”, pä'inätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablorö, Silasrö 'chu'ädö ttȩmi̧pi̧nä̧u̧ ötahuiyä kä'cocu, ruhuotö ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧.

²⁰ Romanos ttö̧ja̧ tturuhuotö ttä'ca jo̧mȩ 'chä̧hui̧'ö̧ pä'inätö: —Pitö judíos ttö̧ja̧ ujutu tötahuiyänä jittähuomenä, ttö̧ja̧ o'ca toi'önä rö̧ȩnä̧ huopäcuähuäjätö.

²¹ Ujutu romanos ttö̧ja̧ jȩto̧cö̧ juäi jȩpö̧ huo̧juȩtä̧tö̧ pitömä. Ujutu yoröiso jȩtö̧ juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧mä̧.

²² Möäyaju kuruhuotö jittähua'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, ttö̧ja̧ recuätö Pablorö, Silasrö ra̧huä̧rö̧ cuättinä̧u̧. Romanos ttö̧ja̧ tturuhuotö hue'inätö ttö̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧ ko̧'ä̧dö̧ icu cuäcuättatö pä'ö i̧so̧'quȩnä̧.

²³ Rö̧ȩnä̧ cuäcuäpäjä'cotö, cärenä ttötinä̧u̧. Cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧rö̧ hue'inätö adiu 'quiyönä ppe'tädö ku̧nu̧ tta̧huä̧ra̧ pä'ö rättopächö juiyönä.

²⁴ Huetta'a ä̧ju̧cu̧, cärenä päcuähuodenä tta̧'ä̧rö̧mä̧ röji i̧so̧ca̧nä̧ ötinä̧u̧do. Dau isodä korodäcu kä'conä ttö̧jä̧nä̧'chu̧ pa̧ja̧cuä̧chö̧nä̧ 'tä̧'ȩpö̧ adicuäjunä rä'ädö korodäcu 'quiyönä yö̧'ȩpö̧ ötinä̧u̧do.

²⁵ Yodo kä'co Pablocu, Silascu Diosrö ucuocuinätödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ra̧'i̧nä̧tö̧do. Korotö cärenä pȩjä̧tö̧mä̧ jahuätörö ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do.

²⁶ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ rȩjȩ rö̧ȩnä̧ ttö̧ȩpi̧na̧'a̧do. Cärenä päcuähuode kada'ca ttö̧ȩpi̧na̧'a̧do. Yotäcu äpatiyä o'ca juiyönä bachächipina'ado. O'ca toi'önä cärenä pȩjä̧tö̧rö̧ cuoräusa ejächi'inä̧u̧do.

²⁷ Cärenä päcuähuode tta̧'ä̧rö̧mä̧ porächi'ö, äpatiyä bachächipäja'a topö, ucurodä ȩmä̧hua̧'i̧nö̧ cuä'äu icuähua pä'ö. Cärenä päcuähuode pȩjä̧tö̧mä̧ tö'ipächäjätöcö̧ pä'ö amöcuädinödo.

²⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablo pä̧i̧cu̧nä̧ huopinö: —Ucutä cuamönä suronä jȩcu̧'ä̧cuä̧huä̧'. O'ca toi'önä pȩnȩtä̧ ka̧cuä̧tö̧jä̧.

²⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧, cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧mä̧ lámpara tti'cächipa pä'ö huopönö jopö do'ächi'ö, ye'önänö ttö̧'ä̧u̧ Pablocu, Silascu ttä'ca jo̧mȩ ihue'quiyunä kä̧mä̧di̧nö̧do.

³⁰ Jahuätörö rä'epö icuäji'ca̧ pä'inö: —Chahuaruhuä, ¿tta̧'a̧nö̧ jȩchä̧cua̧'a̧ttö̧, suronä jȩchö̧ jȩpö̧ icuattö pä'ö Cuä̧do̧ ä̧cua̧tu̧cu̧mä̧?

³¹ Ja̧'hua̧nö̧ jäepomenä, ädätinätödo: —Tu̧ru̧hua̧ Jesucristorö eseti. Ja̧u̧ru̧ cuesetomenä, suronä jȩcu̧'u̧ jȩpö̧ i̧cuä̧cua̧ Diosmä, ucuru'inä, cuahuaruhuärö'inä.

³² Tu̧ru̧hua̧ i̧huȩnȩ ji'ähuinätödo cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧rö̧'i̧nä̧, o'ca toi'önä ojusodenä ka̧cuä̧tö̧rö̧'i̧nä̧.

³³ Ja̧u̧nu̧tä̧ yodo cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧mä̧ ttöttahuiyä ötöcäji o'ca'a, Pablocu, Silascu bautizando jȩpi̧nä̧tö̧do ja̧u̧ru̧'i̧nä̧, o'ca toi'önä ahuaruhuärö'inä.

³⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧mä̧ jahuätörö ojusode jacuoju o'ipö, ttu̧cuȩ ttucua pä'ö iyinödo. Chutä'inä, o'ca toi'önä ojusodenä ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ juiyo esehuinätödo Diosrö esetäjä'cotö.

³⁵ Mo̧ro̧ juomenä, romanos ttö̧ja̧ tturuhuotömä ttippeyä ruhuärö hue'inätödo, rä'epö icuitödo pä'ö, jittähua pä'ö cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧rö̧.

³⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧, cärenä ttö̧'a̧'a̧ tta̧'ä̧rö̧mä̧ Pablorö pä'inödo: —Ruhuotö hue'ätödo ucuturu rä'epö chicua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ adiu rä'opätucui.

³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧ Pablo ruhuotö ttippeyä ruhuärö pä'inödo: —O'ca toi'önä ttä'ca jo̧mȩttö̧ ujuturu cuäcuäpäjätö, suronä jȩto̧ca̧'a̧nä̧, ujutu'inä romanos ttö̧ja̧ ta'anä. Cärenä ttötäjä̧u̧jä̧. ¿Jitä yä̧huä̧i̧nä̧ rättepa pä'ätö ujuturu? ¡Ja̧'hua̧nö̧mä̧cö̧! Jitötä ttichö'a̧nö̧ ja̧'a̧ ujuturu rättepa pä'ö.

³⁸ Ttippeyä ruhuämä tturuhuotörö Pablo päa'a ttä̧ju̧cuä̧ji̧mä̧ ji'ähuinätödo. Tturuhuotö ye'ecuinätö, jahuätö'inä romanos ttö̧ja̧do pä'ö jittähua'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧.

³⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ romanos ttö̧ja̧ tturuhuotö cärenä ttö̧'o̧mȩ 'chä̧nö̧, Pablorö, Silasrö pä'inätödo: —Ucuturu suronä jȩtä̧ji̧mä̧ unichi'ätucui. Cärenä ttö̧'o̧mȩttö̧ rä'epö icuäjä'cotö, Pablorö, Silasrö jä'epinätödo ötahuiyättö rättopa pä'ö.

⁴⁰ Pablocu, Silascu cärenä ttö̧'ä̧jo̧mȩttö̧ rä'opäjä'cotö, Lidia kojusodera̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧. Ttö̧jä̧hua̧tö̧cu̧ ca̧ca̧cui̧pö̧, adiu ppä'ädö ucuocuinätö jahuätörö. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ ötahuiyättö rä'opö 'chi̧nä̧tö̧do.