Hechos 13 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Jesucristorö esetätömä Antioquíattö Bernabécu, Saulocu huettinö huȩnȩ

¹ Antioquía ötahuiyättö, iglesia ruhuättö yotöte Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö'inä, huo̧juȩcuä̧ ttö̧ja̧'i̧nä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do. Ka̧ra̧mä̧ Bernabé. Ka̧ra̧mä̧ Simón, koro i̧mi̧mä̧ I̧di̧cua̧. Ka̧ra̧mä̧ Lucio, Cirene ötahuiyä ttö̧ja̧ i̧sa̧. Ka̧ra̧mä̧ Manaén, Galilea ru̧hua̧ Herodescu yo̧mȩtȩnä̧ ttu'uttädinäcu'inä. Ka̧ra̧mä̧ Saulo.

² Ttu̧cuȩ a̧do̧chö̧ Diosrö ucuocuinätödo. Espíritu Santo jahuätörö pä'inödo: —'Quȩ'ȩpö̧ ȩmä̧tu̧cui̧ Bernabérö'inä, Saulorö'inä. Jahuätörö täcö pätetö hue'äjisä ttadita pä'ö.

³ Ttu̧cuȩ a̧do̧chö̧ Diosrö ucuocuäjä'cotö, Bernabérö, Saulorö ttu̧mö̧nä̧ mȩ'ö̧ hue'inätödo tti̧'cha̧ pä'ö.

Bernabécu, Saulocu Chiprettö Dios i̧huȩnȩ jittähuinö huȩnȩ

⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Bernabécu, Saulocu Espíritu Santo hueäjä̧u̧ Seleucia ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧do. Juhuorö huoi'canä pä̧mä̧di̧nä̧tö̧do Chipre kä'co i̧sä̧sa̧ra̧'a̧ tti̧'cha̧ pä'ö.

⁵ Huoi'ca huämicuome 'chä̧hui̧'ö̧, Salamina ötahuiyänä Dios i̧huȩnȩ ji'ähuinätödo judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodehuiyänä. Juan'inä jahuätöcu 'chi̧nö̧do ppäda pä'ö.

⁶ Kä'co i̧sä̧sa̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ ji'ähuäyotö 'cuä'opinätödo Pafos ötahuiyä jubö. Juhua'attö ya̧tȩ judíos ttö̧ja̧ i̧sa̧ Barjesús pä'ö mi̧cua̧rö̧ po̧cui̧pi̧nä̧tö̧do. Ja̧u̧mä̧ yuhuähuä märi pi̧nö̧do. Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧sä̧ päa'anä, yapareu ucuocuinödo.

⁷ Ja̧u̧ yuhuähuä märi Barjesúsmä Chipre kä'co i̧sä̧sa̧ ru̧hua̧ a̧hua̧ru̧hua̧ pi̧nö̧do. Ja̧u̧ ru̧hua̧mä̧, Sergio Paulo pä'ö mi̧cua̧mä̧, adiu huo̧juä̧huä̧ i̧sa̧ pi̧nö̧do. Chutä huopinödo Bernabérö, Saulorö Dios i̧huȩnȩ ä̧ju̧cua̧ pä'ö.

⁸ Ja̧u̧ yuhuähuä märi Barjesús, koro i̧mi̧mä̧ Elimas, suronä ucuocuinödo Bernabérö, Saulorö, ru̧hua̧mä̧ Jesucristorö esetö juiya pä'ö.

⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Saulo, koro i̧mi̧mä̧ Pablo, Espíritu Santo ujuru rö̧ȩnä̧ u̧ju̧nä̧ra̧'a̧ttö̧, Elimasrö adiu topinödo.

¹⁰ Pä'inödo: —¡Yapareu jȩä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧jä̧! Suronä jȩpö̧jä̧. Ähuettä i̧tti̧jä̧. Adiu jȩpä̧tö̧ tta̧bo̧i̧ya̧jä̧. 'Cuäopönä Dios iso päi'önä huȩnȩ pärotö icu, yapareu jicuhuähua pä'öjä.

¹¹ Jitämä Tu̧ru̧hua̧ ucuru ro̧'ȩpö̧ u̧huo̧juȩtä̧cua̧jä̧. Ucu cuä̧to̧cä̧chä̧cua̧jä̧. Recuonänö kä̧hua̧rö̧ tocu'u juiyönä pä̧cu̧'i̧'ä̧cua̧jä̧ Tu̧ru̧hua̧rö̧ pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩ jubö päi'önä, —päinäcudo Pablo. Yotäcu isoppa idicuoppa jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ joppa ö'ärenä ma̧ä̧cu̧, yo̧ö̧nä̧ ki̧nö̧do. Ya̧tȩ ja̧u̧ru̧ u̧mö̧nä̧ 'chu̧'ä̧rö̧ ȩpa̧rö̧ pä'ö usu huecähuinödo.

¹² Ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopa'a topö, Chipre kä'co i̧sä̧sa̧ ru̧hua̧ Jesucristorö esetinödo, Tu̧ru̧hua̧ i̧huȩnȩ ä̧ju̧cuo̧cö̧ jä̧'i̧jö̧ ä̧ju̧cu̧'i̧nä̧, tocö jä̧'i̧jö̧ topö'inä.

Pablocu, Bernabécu Antioquía ötahuiyättö Pisidia rȩjȩnä̧ Jesucristo i̧huȩnȩ jittähuinö huȩnȩ

¹³ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Pablo, ahuaruhuäcu Pafos ötahuiyättö rä'opö, huoi'canä 'chi̧nä̧tö̧do Perge ötahuiyära̧'a̧ Panfilia rȩjȩnä̧. Juhua'attö Juan, jahuätörö jaropi'ö, Jerusalén ötahuiyära̧'a̧cu̧ ppa̧'ä̧chi̧nö̧do.

¹⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Pablocu, Bernabécu Perge ötahuiyättö rä'opö, Antioquía ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧do. Antioquía ötahuiyä Pisidia rȩjȩnä̧ ji̧na̧'a̧do. Juhua'attö ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ päi'omenä, judíos ttö̧ja̧ ttu̧huo̧jui̧'i̧nodenä do'ächi'ö pä̧mä̧di̧nä̧tö̧do.

¹⁵ Ya̧tȩ Dios i̧huȩnȩttö̧ hueähuä huȩnȩ'i̧nä̧, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö tti̧huȩyu̧ti̧nö̧'i̧nä̧ ucuocuinödo. Ucuocuäji o'ca'a judíos ttö̧ja̧ ttu̧huo̧jui̧'i̧node ruhuotö pättinä̧u̧do: —Chö̧jä̧hua̧tö̧, ttö̧ja̧rö̧ adiu ppädäcuähuä huȩnȩ cu̧ju̧nä̧rä̧tu̧cu̧ttu̧mä̧, ji'ähuätucui.

¹⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablo ä̧rä̧mi̧'ö̧, u̧mö̧ cä'epinödo ttö'coruchi'a pä'ö. Pä'inödo: —Israel ttö̧ja̧'i̧nä̧, korotö Diosrö ye'ecuätö'inä adiu ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧.

¹⁷ Diosmä, Israel ttö̧ja̧ ttesetinäcumä, ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧ ȩmi̧nö̧. Chutä ppädomenä recuächinätödo, ji̧nä̧ korotö tti̧rȩjä̧nä̧ Egipto rȩjȩttö̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩnä̧. Chutä ujurunä Egipto rȩjȩttö̧ rä'epö icuinä̧u̧.

¹⁸ Chutä Diosmä ami 'qui'ächi'ö topinö jahuätö jȩtti̧nö̧mä̧, ttö̧ja̧ ta̧ju̧ a̧'ȩ ttö̧ja̧ tome cuettächomenä.

¹⁹ Korotö isotöcu ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ todärenö, Canaán pä'ö micuome ka̧cuä̧tö̧rö̧, Dios hueina'attö be'epäjipö icuinätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Diosmä Canaán rȩjȩ iyinö ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧ tti̧rȩjä̧ päi'önä ttö̧ja̧cua̧ pä'ö.

²⁰ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a cuatrocientos cincuenta a̧'ȩ 'cuäoi'önä tturuhuotö päi'önä ttö̧ja̧cua̧ pä'ö hue'inö, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Samuel ö̧ji̧no̧mȩ jubö päi'önä.

²¹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Samuelrö jä'epinätödo ya̧tȩrö̧ pätetö huea pä'ö ttu̧ru̧hua̧ päi'önä. Diosmä jahuätörö hue'inö Cis i̧tti̧ Saúlru, Benjamín isotö i̧sa̧rö̧, ttö̧ja̧ ta̧ju̧ a̧'ȩ 'cuäoi'önä ttu̧ru̧hua̧ päi'önä hueatö pä'ö.

²² Diosmä Saúl hueäji 'cho'ipö, Davidrö hue'inö ttu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧ pä'ö. Dios pä'inödo: “Isaí i̧tti̧ Davidrö pä̧huä̧ rö̧jä̧cu̧sä̧. O'ca juiyönä ttörö pä̧huä̧ rö̧jö̧mä̧ jȩä̧cua̧ David.”

²³ Dios ä'canä päinö ta'anö David isotö i̧sa̧ttö̧ hue'inö Jesúsru, Israel ttö̧ja̧ suronä jȩttö̧ttö̧ ttö̧ji̧pö̧nä̧ jȩa̧ pä'ö.

²⁴ Jesúsmä Jä'o i̧huȩnȩ jiähuäcua'a ä'canä, Juan o'ca toi'önä Israel ttö̧ja̧rö̧ ji'ähuinö: “Suronä jȩcu̧'i̧nä̧tu̧cu̧ parocuäcutä amöcuädö, bautizado päcu'i'ätucu'a̧nö̧ ja̧'a̧”, pä'inödo Juan, —pä'ö ji'ähuinödo Pablo.

²⁵ Juhua'a yabonö pä'inödo Pablo: —Juan aditähuä cädäcua'a tö'cöhuächi'omenä, pä'inödo: “¿Tta̧'a̧nö̧ cuamöcuädätucuättö ttörömä? Ucutu cuamöcuädätucuäcumä̧cö̧sä̧. Ttö cho'ca'anä ichömä, ö̧jä̧pö̧ isäya'inä ko̧'ä̧dö̧ chicu juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧, pä'inödo Juan, —pä'ö ji'ähuinödo Pablo.

²⁶ Juhua'a yabonö pä'inödo Pablo: —Chahuaruhuä Abraham mi̧nä̧ isotö'inä, ucututtu korotö Diosrö ye'ecuätömä, Dios ucuturu hue'inö pi̧yȩ suronä jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ttu̧ cu̧ja̧cui̧'ä̧tu̧cuä̧cuȩ huȩnȩ.

²⁷ Jerusalén ötahuiyänä ka̧cui̧nä̧tö̧'i̧nä̧, tturuhuotö'inä Jesúsmä ttö̧ja̧ surojöttö ttö̧ji̧pö̧nä̧ jȩä̧cua̧ pä'ö jerupinätödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö tti̧huȩyu̧ti̧nö̧mä̧, o'ca juiyönä ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ ttucuocua'a ttä̧ju̧cua̧'a̧nä̧, 'cucuächi'oca'a ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ jahuätötä, Jesús 'corupäi'a pä'ö jȩtto̧mȩnä̧, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ ta'anö 'cuäopa pä'ö jȩpi̧nä̧tö̧do.

²⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jesús suronä jȩo̧ca̧'a̧ ji̧na̧'a̧nä̧, jä'epinätödo Pilatorö huea pä'ö Jesúsru cuä'ö tticua pä'ö.

²⁹ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ ja̧u̧ru̧ päö'a̧nö̧ o'ca juiyönä jȩpä̧jo̧'co̧tö̧, dauttu mȩyȩdö̧ idoränä ttöttinäcudo.

³⁰ Ja̧'hua̧nö̧ jȩttä̧ja̧'a̧nä̧'i̧nä̧ hua'arettö ttoädinäcudo Dios.

³¹ Chutäcu Galilea rȩjȩttö̧ Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧mä̧, recuo mo̧ro̧ tottinäcudo. Jitämä jahuätö o'ca juiyönä jȩi̧nö̧mä̧ ttö̧ja̧rö̧ ji'ähuätö.

^32-33 “Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ujutu pocu ichäjätöjä adihuä huȩnȩ ji'äu ucuturu. Diosmä ujutu tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧ päinömä, ujutu, jahuätöttö isotörö, päinö ta'anö jȩpi̧nö̧, Jesúsru ttoädomenä. Dios i̧huȩnȩ Salmos cuyäru'tänä capítulo dos päa'a: Ucutä ttö Chi̧tti̧jä̧. Jitämä Cuä'o pä'i'äjisä.

³⁴ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päö ta'anö, Dios hua'arettö tto'ädinö Jesúsru, pä'äji ta'anö 'corupäi'ö juiya pä'ö. Ja̧u̧ pä'inödo: Adiu ppädäcuähuä, Davidrö chiya pädinö ta'anö, ucuturu'inä chi̧yä̧cua̧sä̧.

³⁵ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a Salmos cuyäru'tänä: Chidepä'inä 'cuäipächoca'a jä̧cua̧'a̧, ttömä ucutä adiunä cu̧mö̧huä̧ya̧ cha'attö.

³⁶ David pi̧jä̧nä̧ ö̧jo̧mȩnä̧, Diosrö pä̧huä̧ rö̧jö̧mä̧ jȩpi̧nö̧do. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a 'corupä'i'inö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ahuaruhuä 'turu tticuinäcudo jä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ ttippeyä. Idepä'inä 'cuäipächina'ado.

³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios ttoädinäcumä 'cuä'ipächocö pi̧nö̧do.

³⁸ O'ca toi'önä ucuturu, chahuaruhuä, Jesucristo jȩi̧nö̧mä̧ ji'äusä cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ö, Dios suronä jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ jȩpö̧ icu pä'ö.

³⁹ O'ca toi'önä Jesucristorötä esetätömä, Dios o'ca juiyönä suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icu. Moisés hueähuä huȩnȩ päö ta'anö jȩcu̧'ä̧tu̧cua̧'a̧nä̧, suronä jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧mä̧ jȩpö̧ icuoco̧u̧jä̧.

⁴⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttu̧ȩcuä̧nä̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧, Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä isotö tti̧huȩyu̧ti̧nö̧ ta'anö 'cuäopö juiya pä'ö ucuturu. Jahuätö pa̧'a̧nö̧ huȩyu̧ti̧nä̧tö̧do:

⁴¹ Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧ ucutu Dios päinö ya̧'ä̧huȩ'ä̧tö̧mä̧. Amöcuädätucui. 'Corupäcuhui'äcuotöjä. Ucutu cu̧ja̧cuä̧tu̧cua̧'a̧nä̧ ttö Cuä̧do̧ ä̧cua̧tu̧cu̧ jȩchö̧mä̧, ya̧tȩ ucuturu jiähua'anä'inä, esetocotö cuäcuotöjä, päa'a Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ, —pä'ö ji'ähuinödo Pablo.

⁴² Pablocu, ahuaruhuäcu judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodettö rättopomenä, judíos huocotö jä'epinätödo ja̧u̧tä̧ huȩnȩ pä'äji ta'anö jittähuatö pä'ö koronö pä'äji ta'anö ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ päi'omenä.

⁴³ Recuätö judíos ttö̧ja̧'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ korotö judíos huocotö ttuhuäpächina'anä judíos pä'i'inätö'inä, judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodettö pperecuächinätödo. Jahuätöttö recuätö Pablocu, Bernabécu 'chi̧nä̧tö̧do. Pablocu, Bernabécu ji'ähuinätö Dios adiu ppädäcuähuänä ttö̧ja̧cua̧ pä'ö.

⁴⁴ Ja̧u̧nu̧tä̧ yabocu ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ päi'omenä, Antioquía ötahuiyä ttö̧ja̧ o'ca toi'önä ca̧ca̧cui̧pi̧nä̧tö̧do Dios i̧huȩnȩ ttä̧ju̧cua̧ pä'ö.

⁴⁵ Judíos ttö̧ja̧ topinätödo Pablocu ttö̧ja̧ recuätö tti̧'cha̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ra̧huä̧rö̧ a'cuoyähuinätödo Pablorö. —Pablo yapareu ucuocu. Suronä jȩpö̧, —pä'inätödo.

⁴⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pablocu, Bernabécu yettecuoca'a pä'inätödo: —Ucutu judíos ttö̧ja̧ ä'canä Dios i̧huȩnȩ cuä̧ju̧cuä̧tu̧cu̧'a̧nö̧ ja̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutu esetocotö pä̧jä̧tö̧jä̧. “Ujutumä kä̧cuä̧huä̧ i'co tema pä'ö adihuä isotöcö̧jä̧”, pä'ätöjä. Jitämä judíos huocotörö ji'äu 'chä̧tö̧jä̧.

⁴⁷ Pa̧'a̧nö̧ Tu̧ru̧hua̧ ujuturu hue'inö. Pä'inödo: Ucuru ku̧ni̧nö̧sä̧ judíos huocotörö tȩa̧u̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ cu̧ja̧ pä'ö, ttö̧ja̧ suronä jȩttö̧ jȩpö̧ icuähuä huȩnȩ jicuhuähua pä'ö o'ca juiyönä jättäjiya'a.

⁴⁸ Judíos huocotömä, Pablocu, Bernabécu jittähua'a ä̧ju̧cu̧, esehuinätödo. —Tu̧ru̧hua̧ i̧hu̧ȩnȩ iso päi'önä adihuä huȩnȩ, —pä'inätödo. Dios ȩmi̧nä̧u̧mä̧ kä̧cuä̧huä̧ i'co ttu̧ju̧nä̧ra̧ pä'ö esetinätödo.

⁴⁹ Recuätö ttö̧ja̧ ja̧u̧ rȩjȩ o'ca juiyönä Tu̧ru̧hua̧ i̧huȩnȩ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do.

⁵⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ judíos ttö̧ja̧mä̧, nä̧tö̧ järe ruhuotö Diosrö amöcuädinätörö'inä, u̧mä̧tö̧ ucuotäcuähuotörö'inä ucuocuinätödo Pablorö, Bernabérö suronä jȩtta̧ pä'ö. Juhua'a yabocu jahuätörö ya'opö icuinätödo tti̧rȩjä̧ttö̧.

⁵¹ Pablocu, Bernabécu juhuorö rä'opächö, ttö̧jä̧pö̧ isäyanä i̧sa̧ppȩtä̧ te'ächö icuinätödo, pitömä ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧ pättä'inö juäimä. Iconio ötahuiyära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧do.

⁵² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jesucristorö esetätömä juiyo esehuinätödo. Ttami iso'quinä Espíritu Santo ujuru rö̧ȩnä̧ ku̧nä̧ri̧nä̧tö̧do.