1 Corintios 14 - TÄ̧DO Ä̧CUÄ̧ I̧HUȨNȨ

Korotö ttieru huȩnȩ ucuocuäcuähuä

¹ Cuahuaruhuärö repecuhuätucuäcua'a̧nö̧ jä'epätucui. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Diosrö jä'epätucui churutä pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧ iyätucuacu pä'ö Espíritu Santo jähuä. Chutä iyähuä huȩnȩ jicuhuähuätucua pä'ö jä'epätucui.

² Ya̧tȩmä̧ korotö ttieru huȩnȩ ucuocumä, Diosrötä ucuocu ja̧u̧mä̧. Ttö̧ja̧rö̧ ucuocuocö, ttä̧ju̧cuo̧ca̧'a̧ttö̧ ucuocua'a. Ja̧'hua̧nö̧ ucuocumä, Espíritu Santonä ucuocua'a, korotö ttieruhua'anä.

³ Juhuorö'inä ya̧tȩ Dios iyähuä huȩnȩ jiähuomenä, korotörö ppä'ädö ji'äu. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ adiu ttesetäcua'a̧nö̧ ji'äu. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ tta̧'cua̧ tta̧ttȩcu̧ juiya pä'ö ji'äu.

⁴ Ya̧tȩ ttieru huȩnȩ ucuocumä, chutä amönätä ppä'ädö. Juhuorö'inä ka̧ra̧'i̧nä̧ Dios iyähuä huȩnȩ ji'äumä, ja̧u̧mä̧ o'ca toi'önä Diosrö esetätörö ppä'ädö.

⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucututtu o'ca toi'önä ttieru huȩnȩ cucuocuätucuttumä, adihua'a ttörö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios iyähuä huȩnȩ jicuhuähuätucua pä'ösä. Iso päi'önä Dios iyähuä huȩnȩ jiäcuähuänä, koro ttieru huȩnȩ ucuocuäcuähuättö'inä abonänö adihua'a. Juhuorö'inä ya̧tȩ ö̧jö̧ttö̧mä̧ ttieru huȩnȩ ttucuocu o'ca'a, jiähua pä'ö o'ca toi'önärö Espíritu Santonä ttujuruhuäcua'a̧nö̧, ja̧u̧nu̧mä̧ adihua'a ja̧'hua̧nö̧ jȩä̧cuä̧huä̧'i̧nä̧.

⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ chö̧jä̧hua̧tö̧, ucuturu topö ichö, koro cuieruhuätucu huȩnȩ chucuocuttumä, ¿adiu ppä'ädösä tä̧ji̧ ucuturu? Isocö̧. Koro huȩnȩ, Diosrö adiu cuesetätucu huȩnȩ jidäuttutä, ja̧u̧ adihua'a ucuturu. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ koro huo̧juȩcuä̧nä̧, Dios iyähuä huȩnȩ, ja̧u̧ru̧tä̧, Diosrötä, adiu cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧rö̧ pä'ö jidähuomenä, adiu ppä'ädösä ucuturu.

⁷ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ mä̧ra̧na̧nä̧ ppöähuänä topö huo̧juä̧tö̧jä̧. Ja̧u̧ juäi ppöttomenä, adiu rä̧mi̧pö̧ juiyöttömä, ä̧ju̧cuä̧tö̧mä̧ yoröiso jerupätö ppötta'a.

⁸ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ rohuäu tti̧'cho̧mȩnä̧, trompeta adiu rä̧mi̧pö̧ juiyöttömä, yoröiso jo̧mȩ päi'ö amöcuädocotö ttörohuähua pä'ö.

⁹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ 'cuäopa'a ucuturu. Iso päi'önä o'ca toi'önä adiu ttä̧ju̧cuä̧cua̧'a̧nö̧ cui̧huȩnȩ jicuhuäu juiyöttömä, ¿tta̧'a̧nö̧ ttä̧ju̧cuä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧ jicuhuäumä? Ja̧'a̧tä̧ kä̧ru̧'coppa'anätä ji'äujä ja̧'hua̧nö̧ ucuocu.

¹⁰ Iso päi'önä pi̧jä̧nä̧ recuätö ttö̧ja̧ jitötä tti̧huȩnȩ ka̧cua̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ tti̧huȩnȩ ttucuocuomenä, adiu ä̧ju̧cuä̧tö̧do.

¹¹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttömä korotö tti̧huȩnȩ ttucuocuomenä chä̧ju̧cu̧ juiyöttömä, ttömä kara'attö ichäcuähua̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧sä̧ jahuätörö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧mä̧ i̧huȩnȩ i̧mi̧cu̧nä̧ ucuocumä, kara'attö ichäcuähua̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧ ttörö.

¹² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucutumä Espíritu Santo iyähuä rö̧ȩnä̧ cuȩmä̧tu̧cua̧ pä'ätömä, adiutä jä'epätucui Diosrö o'ca toi'önä Diosrö esetätörö ttujuruhuäcua'a̧nö̧ ppäcuhuädätucua pä'ö.

¹³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ya̧tȩ korotö ttieru huȩnȩ ucuocuttumä, o'ca'a jiäcuähuä'inä jäepäcua'a̧nö̧ Diosrö, korotörö jiähua pä'ö ucuocuäjimä.

¹⁴ Ttömä Diosrö ucuocu pä̧nö̧, chieru huȩnȩ chucuocuttumä, iso päi'önä cha̧'cua̧ru̧hua̧nä̧tä̧ ucuocusä, chucuocuäjimä chä̧ju̧cuo̧ca̧'a̧nä̧.

¹⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ¿tta̧'a̧nö̧ jȩchä̧tto̧? Cha̧'cua̧ru̧hua̧nä̧'i̧nä̧, chu̧huo̧jua̧'a̧nä̧'i̧nä̧ Diosrö chucuocuomenä, adihua'a. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ cha̧'cua̧ru̧hua̧nä̧'i̧nä̧ chu̧huo̧jua̧'a̧nä̧'i̧nä̧ ra̧do̧mȩnä̧, adihua'a.

¹⁶ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucumä cua̧'cua̧ru̧hua̧nä̧tä̧ Diosrö eseunu cucuocuttumä, cua̧hua̧ru̧hua̧ cuippeyänä ä̧ju̧cu̧ pö̧mä̧ ieruhuomenä, ja̧u̧mä̧ yoröiso ucucu ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ Diosrö eseunu ucuocuocö, ä̧ju̧cuo̧ca̧'a̧ttö̧ cucuocumä.

¹⁷ Iso päi'önä ucutä ja̧'hua̧nö̧ cucuocuomenä, adiunä ucuocujä a̧'cua̧ra̧'a̧. Juhuorö'inä cua̧hua̧ru̧hua̧ rö̧ä̧chö̧nä̧ eseta pä'ö ppä'ädocöjä.

¹⁸ Ttömä Diosrö eseusä. Ucututtu'inä abonänö rö̧ȩnä̧ ucuocusä ttömä ttieru huȩnȩ.

¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ o'ca toi'önä ppäsähuipö, korotörö ppä'ädö ji̧'qui̧cha̧nö̧tä̧ ttä̧ju̧cu̧nä̧ chucuocuomenä, rö̧ȩnä̧ ttieru huȩnȩ ucuocuäcuähuättö'inä abonänö adihua'a ttörö.

²⁰ Chö̧jä̧hua̧tö̧, ppo̧'ä̧tö̧ ttamöcuäda'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ cuamöcuädätucuä' ucutumä. Surojö jȩä̧cuä̧huä̧nä̧tä̧, ppo̧'ä̧tö̧ jȩttö̧'a̧nö̧ jȩpä̧tu̧cui̧. Juhuorö'inä adiunä jȩä̧cuä̧huä̧nä̧mä̧, tä̧mö̧ jȩttö̧'a̧nö̧ jȩpä̧tu̧cui̧.

²¹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ hueähuä huȩnȩ cuyäru'tänä päa'a: “Huȩdä̧cua̧sä̧ korotö ttö̧ja̧rö̧, kara'attö ichätörö, ttieru huȩnȩ ttucuocua pä'ö pitö ttö̧ja̧rö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttörö ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧ ttäcuotö,” päa'a Tu̧ru̧hua̧mä̧.

²² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttö̧ja̧ ttieru huȩnȩ ucuocuäcuähuämä, adihua'a i̧jȩcuä̧nä̧mä̧ Diosrö esetocotörö, Diosrö esetätörömäcö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios iyähuä huȩnȩ jiäcuähuä adihua'a Diosrö esetätörö, Diosrö esetocotörömäcö̧.

²³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucutumä o'ca toi'önä iglesia ruhuä ca̧ca̧tö̧ cucuocuätucuomenä, ttö̧ja̧ ttieru huȩnȩ ucuocu pä̧nö̧, korotömä, Diosrö esetocotömä, dottächöttömä ucuturu ä̧ju̧cu̧, pättäcuotö a̧'cua̧ra̧'a̧: “Pitömä suripächö ucuocuätö” pättäcuotö.

²⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutumä o'ca toi'önä Dios iyähuä huȩnȩ jicuhuähuätucuttumä, ka̧ra̧mä̧, Diosrö esetocömä, do'ächö, o'ca juiyönä jicuhuähuätucua'a ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, chutä suronä jȩö̧mä̧ a̧mö̧cuä̧dä̧cua̧.

²⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧, ami iso'quinä yä̧huä̧i̧nä̧ amöcuädömä, o'ca juiyönä ji'äu icu ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧, Diosrö u̧cuo̧cuä̧cua̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧: “Diosmä ucutucu kö̧” pä̧cua̧.

O'ca juiyönä adiunä jȩpö̧ jȩpä̧tu̧cui̧

²⁶ Jitämä chö̧jä̧hua̧tö̧, pa̧'a̧nö̧ jȩä̧cuä̧huä̧nä̧ adihua'a pä'ösä. Ucutumä cuppäsähui'ätucuomenä, korotömä ra̧huä̧huä̧ ra̧'ä̧tö̧, korotömä huo̧juȩcuä̧ huo̧juȩtä̧tö̧, korotömä Dios iyähuä huȩnȩ ji'ähuätö, korotömä ttö̧ja̧ ttieru huȩnȩ ucuocuätö, korotömä ttö̧ja̧ ttieru huȩnȩ ttucuocuäji ji'ähuätö. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, adihua'a iso päi'önä Diosrö esetätö juhua'a yabonö tteseta pä'ö jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ttu̧mä̧.

²⁷ Korotömä ttö̧ja̧ ttieru huȩnȩ ttucuocuttumä, ta̧ju̧ru̧tä̧, huämetucuärötä hue'ätucui ttucuocua pä'ö. Juhuorö'inä ya̧tȩ cädomenätä, ka̧ra̧ ucuocuäcua'a̧nö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttucuocuäji o'ca'a, ya̧tȩ ttucuocuäjimä jiähuäcua'a̧nö̧.

²⁸ Ya̧tȩ ttucuocuäji jiäcuähuä i̧sa̧ toöttömä, jitö'inä ttucuocu juiya pä'ö cultonä. Jitötä ttami iso'quinätä Diosrö ttucuocua pä'ö adihua'a.

²⁹ Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Dios iyähuä huȩnȩ'i̧nä̧ ttucuocuomenä, ta̧ju̧ru̧tä̧, huämetucuärötä hue'ätucui. Jahuätö ttucuocuomenä, korotömä ttucuocumä ttä̧ju̧cuä̧rä̧cuo̧tö̧.

³⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ ucuocuomenä, ka̧ra̧rö̧ ä̧ju̧cuä̧rö̧ pö̧rö̧, ami iso'quinä Dios koro u̧huo̧juȩtö̧ttö̧mä̧, ä'canä ucuocuäjimä yotäcu 'coruchi'ö ttä̧ju̧cuä̧cua̧'a̧nö̧ ka̧ra̧rö̧, Dios u̧huo̧juȩtä̧cu̧ru̧.

³¹ Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ ucutumä o'ca toi'önä Dios iyähuä huȩnȩ ku̧nä̧rä̧tö̧mä̧ cucuocuätucuäcua'a̧nö̧ ka̧ra̧ cädomenä, ka̧ra̧'i̧nä̧ ucuocu. Ja̧'hua̧nö̧mä̧ o'ca toi'önä huo̧jui̧pö̧ cujuruhuäcuotöjä̧.

³² Korotömä Dios iyähuä huȩnȩ ji'ähuätömä, iso päi'önä jitörötä ttamönä pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧ ji'ähuocotö.

³³ Iso päi'önä Diosmä ja̧'a̧tä̧ jȩä̧cuä̧huä̧mä̧ kö'cocö. Diosmä o'ca juiyönä eseunu jȩä̧cuä̧huä̧tä̧ kö̧'ca̧. O'ca toi'önä kara'attö'inä iglesia ruhuä ja̧'hua̧nö̧ adiunä jȩpä̧tö̧.

³⁴ Nä̧tö̧mä̧ Diosrö ttucuocuomettö ttucuocu juiya pä'ätucui. Ja̧'hua̧nö̧ nä̧tö̧ ttucuocua pä'ö hueähuoca'a. Jitötä ttirecuo päötä jȩttä̧cua̧'a̧nö̧, Dios hueähuä huȩnȩ hueö'a̧nö̧.

³⁵ Koro juäi ttu̧huo̧jua̧ pättöttömä, ttirecuorö ttojusodettö jättepäcua'a̧nö̧. Iso päi'önä nä̧tö̧ ttucuocuomenä, suroja'a Diosrö ttucuocuomettö.

³⁶ “Iso päi'önä Dios i̧huȩnȩ ujututtu äcuomenä räopina'a” pä'ö cuamöcuädätucuä'. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ujututä Dios i̧huȩnȩ ȩmi̧nä̧tö̧jä̧ pä'ö cuamöcuädätucuä'.

³⁷ Ucututtu ya̧tȩ: “Ttömä Dios iyähuä huȩnȩ'i̧nä̧, Espíritu Santo ttörö huo̧juȩcuä̧'i̧nä̧ jidäu'a̧nö̧ ja̧'a̧” pä'ö amöcuädöttömä, ja̧u̧mä̧ iso päi'önä pi̧yȩ ucuturu chi̧huȩyu̧tä̧ji̧mä̧ huo̧jua̧do, Tu̧ru̧hua̧ hueähuä ja̧'a̧ pä'ö.

³⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pi̧yȩ chi̧huȩyu̧tä̧ji̧mä̧ ä̧ppö̧tä̧rö̧ttö̧mä̧, ja̧u̧ru̧'i̧nä̧ cuä̧ppö̧tä̧rä̧tu̧cua̧rö̧jä̧.

³⁹ Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ chö̧jä̧hua̧tö̧, Dios iyähuä huȩnȩtä̧ jicuhuähuätucuaja. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttö̧ja̧ ttieru huȩnȩ ttucuocu juiya pä'ö päcuhuätucuä'.

⁴⁰ O'ca juiyönä adiu ttu̧ȩcuä̧nä̧ jȩpä̧tu̧cui̧.