Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -

Ŋikat. 20 - Ebaibul


Kitijikis ŋituŋa a ŋikabilae a ŋuluce ŋituŋa a ekabila a Benjamin

1 Apotu nai Ŋisirael daadaŋ ameun alo Dan tari Bee-Seba akitodol Gilead, tocunakin daadaŋ kiŋaren Ekapolon nakibois apei alo Misipa.

2 Ayakasi natukot ŋin ŋikarikok daadaŋ a ŋikabilae a ŋituŋa a Isirael ka ayakasi nen ŋasigarya ŋuna alosete a ŋakejen ŋalipyo ŋamiae ŋaomwon ŋulu ayakatar ŋiboro ŋulu ke ejie.

3 (Kiirasi ŋituŋa a ekabila a Benjamin atemar etipeiyosi Ŋisirael daadaŋ Misipa.) Kiŋita nai Ŋisirael Elepait temasi, “Tolimokinae isua epite ŋolo etiyakinotor ŋakiro ŋuna aronok nu.”

4 Tolimok nai Elepait ŋolo aponi toarae aberu keŋ, Ŋisirael tema, “Abu ayoŋ odolu Gibea lotaun ŋolo a ŋituŋa a ekabila a Benjamin, aŋuna ka akiper nen, ikirukit ayoŋ ka aberu kaŋ ŋina pa eisitae.

5 Tosodi apotu ŋituŋa a Gibea potu neni kaŋ nakwaare kirikaut akai ecamito ikes akiar ayoŋ, apotu nai ikes, torata aberu kaŋ tari ŋina atwania.

6 Abu nai ayoŋ olemu akuwan a aberu kaŋ otubutubu, ido eyakiya ŋatubutubeta ŋun nakwap a ŋituŋa a Isirael daadaŋ, anerae etiyata ikes akapil alo Isirael.

7 Aŋun, tokona iyes Ŋisirael daadaŋ, tolimutu ŋakiro ŋuna itamete iyes atemar iyookino ka ŋuna erae kitiyae aŋuna a ŋakiro a ŋun.”

8 Tonyout ŋituŋa daadaŋ ecamuna temasi, “Nyikilosi isua daadaŋ loeemae kosi, mam tari ipei daŋ alokidiŋ kosi ŋini eboŋori kai keŋ.

9 Nai ŋuna elosyo isua akitiya neni a ŋituŋa a Gibea, ikes nu: Ilamilamyo isua toyenunae ŋituŋa ŋulu alosete akitijikin ŋituŋa a Gibea.

10 Alotooma ŋituŋa amiat earyo ŋituŋa ŋitomon alokabilae a daadaŋ a ŋulu a Ŋisirael, eseunio alotooma ŋituŋa aliput earyo ŋituŋa amiat ka alotooma ŋalipyo ŋatomon earyo ŋituŋa aliput, aŋuna ka akiwok akimuj a ŋasigarya a ŋuna elosete akinyaŋar ŋakiro a ŋituŋa a Gibea a etaun a ŋolo a Benjamin, ŋakiro daadaŋ ŋuna ka akapil a ŋina apotu ikes kitiyata alo Isirael.”

11 Aŋun, apotu ŋikilyok daadaŋ alo Isirael kimorikinos aŋuna ka akitijiore ŋituŋa a etaun Gibea.

12 Kiyakiyasi ŋituŋa a ŋikabilae a Ŋisirael a daadaŋ ŋituŋa lokabila a ŋituŋa a Benjamin temasi, “Anironis ŋin ŋina keponi kitiyae alokidiŋ kus?

13 Aŋun, yautu tokona ŋikesyaak ŋulu a Gibea, ikotere toarae isua ikes, tolemarere aronis alo Isirael.” Nai apotu ŋituŋa a ekabila a Benjamin nyecamut ŋakiro ŋuna a ŋiyeneta kec a Ŋisirael a ŋuluce.

14 Tocunakinos ŋituŋa a ekabila a Benjamin alotaunio a daadaŋ Gibea, alosit akitijiore Ŋisirael ŋuluce.

15 Akoloŋit ŋin, apotu ŋituŋa a ekabila a Benjamin tocunut alotaunio kec ŋikilyok ŋalipyo ŋatomoniarei ka ŋakanikapei ŋulu ayakatar ŋiboro ŋulu ke ejie, pa imaritae ŋikilyok ŋulu ke etaun Gibea.

16 Alotooma ŋikilyok ŋul, ayakasi ŋikilyok ŋamiae ŋakanikaarei ŋulu aseunitae ŋulu akedyenyaka, apedori ŋinituŋanan a ŋikilyok a ŋul akimasar amoru a adoe emam akidyak ibore ŋini etya etimat.

17 Tocunakis Ŋisirael ŋuluce, pa imaritae ŋulu a ekabila a Benjamin, ŋikajiok ŋalipyo ŋamiae ŋaomwon ŋulu ayakatar ŋiboro ŋulujiet.

18 Toloto Ŋisirael kiŋaren kitipeiyosi Besel neni eŋituniata ikes ŋakiro aneni ka Akuj ebasi, “Ŋae alokidiŋ kosi itipeiyori ekiŋaren akitijikin ŋituŋa a ekabila a Benjamin?” Toboŋok Ekapolon tema, “Ŋituŋa ekabila a Yuda ikes itipeiyorete ekiŋaren.”

19 Torotokis nai Ŋisirael taparacu sek kiboiyosi diyete Gibea aŋuna ka akitijikin ŋituŋa keŋ.

20 Toloto Ŋisirael akitijikin ŋituŋa a ekabila a Benjamin, kicodosi Ŋisirael akirem ikes alo Gibea.

21 Tolomut ŋituŋa a ekabila a Benjamin alo Gibea toara akoloŋit ŋin Ŋisirael ŋalipyo ŋatomoniarei ka ŋaarei.

22 Totitinyokieta Ŋisirael toboŋo, kicodosi nabo anakibois a ŋinapei ecodoritotor akoloŋit ŋina a ekiŋaren.

23 Kitipeiyosi Ŋisirael, kigworo neni ke Ekapolon apaaran daadaŋ akitodol eboŋ, kiŋita nabo ikes Ekapolon ŋakiro temasi, “Elosyo ba nabo isua diyete akicodor akitijikin ŋiyeneta kosi ŋituŋa a ekabila a Benjamin a?” Toboŋok Ekapolon ikes tema, “Toloto kitijikisi ikes.”

24 Aŋun, apotu Ŋisirael toloto akitijikin ŋituŋa a ekabila a Benjamin akitijikinet ŋina a ŋaarei.

25 Tolomut ŋituŋa a ekabila a Benjamin alo Gibea akitijikin Ŋisirael akitijikinet ŋina a ŋaarei, toara ikes apaki ŋin Ŋisirael ŋalipyo ŋatomon ka ŋakanikauni, ŋikilyok ŋulu ayakatar ŋiboro ŋulu ke ejie.

26 Toloto nabo Ŋisirael daadaŋ Besel kigworo neni ke Ekapolon iboiyete a nen, kiredakis akiron akoloŋit ŋin akitodol eboŋ. Inanakis nai alo kiŋaren Ekapolon ŋainakineta ŋuna epeyo ka ŋamuronisya ŋuna ke ekisil.

27 Kiŋita nabo Ŋisirael aneni ke Ekapolon ŋuna emaikina kitiyata (anerae alorwa a ŋul, ayai nen Asaduku ŋina ka Acamunet ŋina ka Akuj,

28 ido arae Pineas lokoku ke Eleasar a ŋolo erae lokoku ka Aron iŋes etiyae etic ŋolo ka akidarit Asaduku alorwa a ŋul), kiŋita nai Ŋisirael Ekapolon temasi, “Elosyo ba isua nabo akitijiore ŋiyeneta kosi ŋituŋa a ekabila a Benjamin, kori imyekinio?” Toboŋok Ekapolon ikes tema, “Apesi, kitijikis ikes, anerae moi taparacu epotokini ayoŋ ikes napedor kus.”

29 Aŋun, kiwuakis Ŋisirael ŋikilyok ŋulu irimokinito etaun Gibea kidiŋ.

30 Kitipeiyosi nai Ŋisirael akitijikin ŋituŋa ekabila a Benjamin epete ŋirwa ŋiuni, kicodosi nabo akitijikin ŋituŋa a Gibea, lopite ŋolo ecodoritotor.

31 Ani elomunete ŋituŋa a ekabila a Benjamin akitijikin ajore a Ŋisirael, apotu Ŋisirael kitataiyasi ikes alotaun. Togeikis nabo ŋituŋa a ekabila a Benjamin akiar ŋasigarya a Ŋisirael, lopite ŋolopei sek a ŋijiesyo a ŋulu a ekiŋaren. Toara ikes Ŋisirael alorotin a ŋulu apolok, epei a ŋirotin a ŋul iŋes erot ŋolo elosere Besel, ŋoloce iŋes ŋolo elosere Gibea, toara daŋ ikes Ŋisirael anariet toara daŋ Ŋisirael ŋulu aapikinit ekimar kec ŋatomoniuni.

32 Totamakis ŋituŋa a ekabila a Benjamin ebe, “Eloun iwon ikes nabo, lopite ŋolo elounitere ekiŋaren.” Nai abasi ikes Ŋisirael, “Oboŋosi etatasi ikes tolwakyata alotaun todolo lorotin.”

33 Toboŋosi Ŋisirael ŋulu alalak aneni ayai ejie todolo Baal-Tamar, apaki ŋin toporut Ŋisirael ŋulu sek aurumikinito etaun Gibea alo To.

34 Toloto nai ŋikilyok ŋalipyo ŋatomon ŋulu aseunitae alotuŋa a Ŋisirael daadaŋ akitijikin ŋituŋa a ekabila a Benjamin alo Gibea. Tomwanu ejie nooi nyeyenut ŋituŋa a ekabila a Benjamin atemar aapuu amunyar ikes.

35 Kilou Ekapolon ŋituŋa a ekabila a Benjamin alokiŋaren Ŋisirael, toara Ŋisirael ŋituŋa a ekabila a Benjamin akoloŋit ŋin ŋalipyo ŋatomoniarei ka ŋakan ka amiat, arae ŋulu aaryo daadaŋ ŋikilyok ŋulu ayakatar ŋiboro ŋulu ke ejie.

36 Toanyut nai ŋituŋa a ekabila a Benjamin atemar eloun ikes alojie. Apotu ŋasigarya a Ŋisirael ŋuna alalak toboŋosi kaku aneni a ŋituŋa a ekabila a Benjamin, anerae ekinyomito ikes ŋikilyok ŋulu aurumikinito etaun Gibea.

37 Toporut ŋasigarya ŋuna aurumikinito etaun Gibea, tolomasi atipei lotaun, toara a ekileŋ ŋituŋa daadaŋ ŋulu ayakasi lotaun.

38 Erworiunito sek ŋasigarya a Ŋisirael ŋuna alwaka alotaun ka ŋuna aurumikinito etaun atemar ani itupuruunete ŋulu eyakasi tooma etaun akim alotaun,

39 emaikina ŋasigarya ŋuna alwaka alotaun toboŋo kitijikis ŋimoe. Nai aris ŋituŋa a ekabila a Benjamin kegeikis akiar Ŋisirael, toara ikes Ŋisirael ŋatomoniuni. Aŋun apotu ikes totamakis ebe, “Eloun iwon ikes nabo lopite ŋolopei koloŋit elounitere alojie a ŋolo a ekiŋaren.”

40 Nai ani eremi apuru kidiama esibit edou alotaun, kiŋoliyasi ŋituŋa a ekabila a Benjamin kaku, kiŋolikis etaun daadaŋ epurui eremit apuru kidiama.

41 Kibeleun nai ajore a Ŋisirael ŋina alalan ŋina sek etataiyarit ŋimoe, tobul ŋituŋa a ekabila a Benjamin, anerae apotu ikes toanyut atemar apuu amunyar ikes.

42 Aŋun, apotu ikes toema aneni a Ŋisirael kitoro lowae ŋolo a aloŋisat, nai toditasi ŋikajiok a Ŋisirael ikes, toara Ŋisirael ŋulu sek aya lotaun a ŋituŋa a ekabila a Benjamin ŋulu aya kidiŋ ŋajorei kec.

43 Kiwuapa Ŋisirael ŋituŋa a Benjamin, toara ageun alo Noa akitodol nakibois ŋina ayai kide Gibea.

44 Toarae ŋasigarya a ŋituŋa a ekabila a Benjamin ŋalipyo ŋatomon ka ŋakanikauni, arae ŋul daadaŋ ŋikajiok ŋulu atitinyok.

45 Ani ebwaŋasi ikes eemete lowae ŋolo ka aloŋisat, nataaba ŋina a Rimon, toara Ŋisirael ŋituŋa a ekabila a Benjamin ŋalipyo ŋakan a lorotin a ŋulu apolok, kiritae ikes akitodol Gidom, toarae nabo a nen ŋikilyok ŋalipyo ŋaarei.

46 Aŋun, daadaŋ ŋulu aponi toarae akoloŋit ŋin alotuŋa a Benjamin arae ŋalipyo ŋatomoniarei ka ŋaarei ŋikilyok ŋulu ayakatar ŋiboro ŋulu ke ejie ka arae daadaŋ ŋikajiok ŋulu adedeŋak.

47 Nai apotu ŋikilyok ŋamiae ŋakanikapei toema lowae ŋolo a aloŋisat, nataaba ŋina a Rimon, kiboiyoto a nen ŋilapyo ŋiomwon.

48 Apaki ŋin, toboŋosi Ŋisirael neni aya ŋituŋa a ekabila a Benjamin, toara a ekileŋ ŋituŋa ŋulu eboiyete alotaun, ŋibaren ka ibore daadaŋ ŋini edoŋit, kicunyakis tari ŋitaunio ŋulu ariŋa nyicunya.

Ngakarimojong Interconfessional Bible © Bible Society of Uganda, 2008.

Bible Society of Uganda
Lean sinn:



Sanasan