Neem. 8 - Ebaibul1 Tocununos ŋituŋa daadaŋ nalapatu ŋina alokiŋaren epuke ŋolo a Ŋakipi. Tolimokis ikes Esira eketataman a ŋikisila ayaun ekitaabo ŋolo a ŋikisila a Moses, a ŋulu abu Ekapolon inak Ŋisirael. 2 Ikwapei alimunioto ŋituŋa, abu esacaradoti Esira yau ŋikisila kiŋaren atukot a ŋituŋa, kiŋaren ŋikilyok ka ŋaberu ta ŋituŋa daadaŋ ŋulu apedorito akiirar ka ayenun ŋakiro. Etiyakin ŋun akoloŋit ŋina esyaunan alolap a ŋolo a ŋikanikaarei. 3 Abu Esira tosyom ekitaabo ŋolo a ŋikisila iteorit nalapatu ŋina ayai kiŋaren epuke ŋolo a Ŋakipi, tosyom iŋes ekitaabo ŋol ameun taparacu akitodol kidiŋ apaaran, tosyom alokiŋaren ŋikilyok, ŋaberu ka ŋituŋa daadaŋ ŋulu apedorito ayenun ŋakiro, apotu ŋituŋa daadaŋ topupokis ekililiŋat esyomyo ekitaabo ŋolo a ŋikisila. 4 Awoi Esira eketataman a ŋikisila apaki ŋin alopemu a ŋolo keponi todukokinae aŋuna a ŋakiro a ŋun, tosodi awuasi alodiyete keŋ anakan a ŋina aloteten Matisia, Sema, Anaia, Uria, Ilikia ka Maaseia, towuas anakan a ŋina alokedyeny Pedaia, Misael, Maliciya, Asum Asabadana, Sekaria ka Mesulam. 5 Abu Esira toŋaa ekitaabo iteete ŋituŋa daadaŋ, eteete ŋituŋa daadaŋ, anerae awoi iŋes aneni ekyaara, ido ani eŋaari iŋes ekitaabo, tonyout ŋituŋa daadaŋ. 6 Kipur nai Esira Ekapolon, Akuj ŋina ailiilon, toboŋokis ŋituŋa daadaŋ temasi “Amen, Amen” ikyaarito ŋakan kec. Tosodi kijuuroto, kilipa neni ke Ekapolon edolito ŋireetin kwap. 7 Apotu ŋilepi lu: Yesua, Bani, Serebia, Yamin, Akub, Sabasai, Odia, Maaseia, Kelita, Asaria, Yosabad, Anan, Pelaia, kiŋarakis ŋituŋa ayenun ŋikisila, apaki ŋina awuatar ŋituŋa analapatu. 8 Aŋun, apotu ikes tosyoma alokitaabo a ŋolo a ŋikisila ka Akuj ikeunito ŋitoilon ka apotu ikes tolimokis ŋituŋa apolou a ŋakiro a ŋuna asyomyo, ikotere ŋituŋa eyenunete. 9 Apotu nai Neemia ŋolo arae ekepukan ka Esira ŋolo arae esacaradoti ka eketataman a ŋikisila ta ŋilepi ŋulu etatamete, tolimokis ŋituŋa temasi, “Erae akoloŋit na ŋina eseg aneni ke Ekapolon Akuj kus, nyiyaloloŋo, kori nyigworo.” Alimunete ikes ŋun, anerae apotu ŋituŋa daadaŋ kigworo apaki ŋina eiraryata ŋakiro ŋuna a ŋikisila. 10 Tolimok nai Neemia ikes tema, “Toloto tokona lorerya kus kimuja ŋamuja ŋuna ajokak ka tomata epiini ŋolo abobon, ido inakis ŋamuja ŋun ŋace neni a ŋulu emam ibore etemokinito akimuj, anerae erae akoloŋit na ŋina eseg aneni ke Ekapolon yok, nyiyaloloŋo, ikitogogoŋi iyes alelyanu ŋina ke Ekapolon.” 11 Kisililiŋa ŋilepi ŋituŋa daadaŋ temasi, “Kililiŋa, anerae erae akoloŋit na ŋina eseg, italeoritae, nyiyaloloŋo.” 12 Apotu nai ŋituŋa daadaŋ toloto lorerya kec akimuj ka akimat, inanakis ŋamuja ŋace neni a ŋulu amam ibore etemokinito akimuj ka tolelyana nooi, anerae apotu toyenut ŋakiro ŋuna alimokinio ikes. Ŋasuban ŋuna a Ŋisakaitei ( Ŋilep. 23:33-43 ) 13 Akoloŋit ŋina atupakini ŋin, tocununos nakibois apei neni a Esira a eketataman a ŋikisila ŋikapolokinitok a ŋatekerin a ŋituŋa a daadaŋ ka ŋisacaradotin aŋuna ka ayenun ŋakiro ŋuna a ŋikisila. 14 Apotu ikes toryamut igiritae lokisila ŋulu abu Ekapolon kicik ikes isitorunit neni a Moses atemar emaikina ŋituŋa a Isirael kiboiyoto alosakaitei apaki ŋina a ŋasuban a ŋuna ke elap a ŋolo a ŋikanikaarei 15 ka atemar emaikina ikes kigira ka kiserata alotaunio kec a daadaŋ ka alo Yerusalem ŋakiro nu, “Toloto lokamukumukui, yaut ŋaten ŋuna a ŋikito ka olipa, ŋuna a ŋikito ka olipa a ŋulu ka ariet, ŋaten a ŋiŋolya, a ŋikito a ŋulu ikwaan ka ŋikamurya ka a ŋikito ca a daadaŋ a ŋulu eya ŋakwii aŋuna ka adukokinia ŋisakaitei, lopite ŋolo igiritere.” 16 Aŋun, apotu ŋituŋa toloto yaut ŋaten, todukokiniata ŋisakaitei aŋuna kec, abu ŋinituŋanan todukok esakaite kidiama akai keŋ ka nakiboisyo ŋunalapat alokalya kec ka nalapatui ŋuna ka a Akai ka Akuj ta nalapatu ŋina alokiŋaren epuke ŋolo a Ŋakipi ka nalapatu ŋina ke epuke a ŋolo ke Epuraim. 17 Todukut ŋituŋa daadaŋ ŋulu aboŋunete anakwap a ŋina arikoritae ŋisakaitei, kiboiyoto alotooma kec, anerae ameun alorwa a Yesua a lokoku a Nun akitodol akoloŋit ŋin nyiboiyo Ŋisirael alosakaitei. Apotu ŋituŋa tolelyana nooi. 18 Tosodi a ŋinakoloŋit, ameun anakoloŋit a ŋina esyaunan akitodol akoloŋit ŋina esidyon asyomenene Esira ŋakiro alokitaabo a ŋolo a ŋikisila ka Akuj. Kinumunuma ikes ŋasuban ŋun ŋirwa ŋikanikaarei, ani edoli akoloŋit ŋina a ŋakanikauni tocunakinos ŋituŋa aŋuna ka akilip lopite ŋolo ecikitere. |
Ngakarimojong Interconfessional Bible © Bible Society of Uganda, 2008.
Bible Society of Uganda