Esek. 36 - EbaibulArereŋu ŋina einakini Akuj Isirael 1 Abu Ekapolon tema, “Lokoku a ituŋanan, todwar ŋakiro neni a ŋikamukumukui a Isirael, tolimok atemar okoe ŋituŋa ŋulu iyakasi lokamukumukui a Isirael, kiirasi ŋakiro a Ekapolon. 2 Alimu Ekapolon Akuj atemar aŋuna aponiata ŋimoe a Isirael temasi, ‘Ee ro ca! Aruwor tokona ŋikamukumukui ŋulu aoyak ŋuluŋorok ŋulu yok.’ 3 Todwar tokona tolimok ŋituŋa ŋulu eyakasi lokamukumukui a Isirael atemar alimu Ekapolon Akuj ebe, ‘Aŋuna aponiata ŋimoe kon ikitisilut iyoŋ kire ka ikinyasut iyoŋ alowaetin a daadaŋ, toruwor iyoŋ akwap a ŋituŋa a ŋakwapin a ŋunace ka aŋuna ibunio iyoŋ toruwor ŋina ikirworotor ka ikiyanyete ŋituŋa a ŋakwapin,’ 4 aŋun okoe ŋituŋa ŋulu iboiyete alokamukumukui a Isirael, alimu Ekapolon Akuj ŋakiro nu aŋuna a ŋimoru, a ŋikamukumukui, a ŋayona a ŋuna eyakasi ŋakipi ka a ŋuna a ŋakadipaalae ka ŋakiboisyo ŋuna asilok ka ŋunakoŋinae ta aŋuna a ŋitaunio a ŋulu emam ituŋanan eyai a ŋulu aruwor ŋikoŋinae a ŋulu aponi toŋatarae ŋiboro kec ka tojamuwasi ŋituŋa a ŋakwapin a ŋuna idunyatar ikes. 5 Alimu tokona Ekapolon Akuj ebe, ‘Erworo ayoŋ anaŋoit kaŋ aŋina alilitor nooi emanit ŋakwapin ŋunace ka emanit Edom ŋina apotu ŋituŋa keŋ alotooma aleleyanu ka ajamuwarit kikamasi akwap kaŋ toruwor ŋina kec aŋuna ka aŋatar ŋadakarisinei keŋ.’ 6 Aŋun, todwar ŋakiro ŋuna ka akwap a Isirael, tolimok ŋituŋa ŋulu eyakasi lomoru, lokamukumukui ka nayona ŋuna eya ŋakipi ta ŋulu eyakasi nakadipaalae atemar alimu Ekapolon Akuj ŋakiro nu ebe, ‘Erworo ayoŋ ananyunyura kaŋ a ŋina alilitor aŋuna iryamuniata iyes ŋican ŋulu ikiyanyata ŋituŋa a ŋakwapin.’ 7 Aŋun, alimu tokona Ekapolon Akuj ŋakiro nu ebe, ‘Ekoŋi ayoŋ ekyaarit akan atemar ejamuwaryo ŋakwapin daadaŋ ŋuna idunyatar iyoŋ, eryamunete ikes daŋ ŋican.’ 8 “Nai alokamukumukui a ŋulu alo Isirael, elibunete nabo ŋakuii alokito ka erayete ŋikito aŋuna a ŋituŋa kaŋ a Ŋisirael, anerae eapi ikes aboŋun nakwap kec. 9 Kiirasi Ŋisirael tokona, ikiriit ayoŋ ka iyes, emaikina ayoŋ oanyu atemar etae akwap kus nabo ka aekin ŋikinyom nen. 10 Etalalauni ayoŋ ŋituŋa kus, elalata nooi Ŋisirael daadaŋ. Iboikinosi iyes lotaunio ka idukete nabo ŋitaunio ŋulu keponi kimyekinae ŋamoru bon etukosi. 11 Etalalauni ayoŋ ŋituŋa kus ka ŋibaren kus. Iyatakinosi ka epitunete. Ilalakunete iyes nooi akilo neni paaran sek ka etiyae ayoŋ neni ŋuna ajokak nooi iloito ŋuna ke ekiŋaren. Iyenunete nai iyes atemar arae ayoŋ Ekapolon. 12 Ekenyakuni ayoŋ iyes ŋikaatuŋa Ŋisirael, iboŋunete iyes kiboikinos nabo nakwap kus. Eruwor iŋes akwap kus a ŋilopeyek, nyitanyami nabo akwap ŋin ŋidwe kus akoro. 13 “Alimu Ekapolon Akuj ŋakiro nu ebe, ‘Erae kire atemar enyarito ŋituŋa akwap a Isirael ŋina enyami ŋituŋa ka akwap kus. 14 Nai ameun tokona tari momit nyeruwor nabo jik akwap a Isirael ŋina enyami ŋituŋa ka ŋina ikidemanari iyes ŋidwe kus. Ayoŋ Ekapolon Akuj alimu ŋun. 15 Nyiirarete nabo iyes ŋiyany ŋulu ikiyanyata iyes ŋituŋa a ŋakwapin ka nyiryamunete nabo iyes ŋican ŋulu ikijamuwaritotor iyes ŋituŋa a ŋakwapin, kori nyimyekinete iyes akwap kus emunaaryo.’ ” Akikiteteun Isirael 16 Abu nabo Ekapolon kirwor neni kaŋ tema, 17 “Lokoku a ituŋanan, apaki ŋina eboiyoto Ŋisirael anakwap kec, apotu ikes tomunaasi akwap kec alopitesyo kec ka aloticisyo kec. Apotu ŋipitesyo kec kikokis eketisiilyanete ayoŋ ŋulu ka aberu a ŋina eyai lolap. 18 Aŋun, abu ayoŋ onyunyurikin ikes nooi, aŋuna a ŋituŋa a ŋulu apotu ikes toarakis nakwap kec ka aŋuna aŋakujo a ŋuna aponiata ikes tomunaaryata akwap kec. 19 Abu ayoŋ eela ikes nakwapin ŋunace ka aponi ikes tokorarae nakiboisyo, abu ayoŋ esican ikes aŋuna a ŋipitesyo kec ka aŋuna a ŋiticisyo kec. 20 Nai apotu ikes tojamuwasi ekiro kaŋ ŋolo asegan aneni daadaŋ apotu ikes toloto anakwapin, anerae abasi ŋituŋa ikes, ‘Erae lu ŋituŋa ŋulu ke Ekapolon, nai eritar ikes anakwap a Ekapolon.’ 21 Apotu ŋun okoinakis ayoŋ atamatam ŋakiro a ekiro kaŋ a ŋolo asegan, a ŋolo apotu Ŋisirael tojamuwasi anakwapin a ŋuna apotu ikes toloto. 22 “Aŋun, tolimok Ŋisirael atemar alimu Ekapolon Akuj ebe, ‘Okoe Ŋisirael, meere aŋuna kus eapiya ayoŋ akitiyakin ŋakiro ŋadi, nai erae aŋuna a ekiro kaŋ a ŋolo asegan, a ŋolo ijamuwasi iyes anakwapin a ŋuna ipotu iyes toloto. 23 Etoodiuni ayoŋ asegis ŋina a ekiro kaŋ a ŋolo apolon nooi, a ŋolo ajamuwasi ŋakwapin ka a ŋolo ijamuwasi iyes alotuŋa a ŋakwapin. Eyenunete nai ŋituŋa a ŋakwapin atemar arae ayoŋ Ekapolon apaki ŋina etoodiunor ayoŋ aneni kus neni kec arae ŋolo aseg. 24 Akayauni ayoŋ iyes anakwapin ka akacununi ayoŋ iyes anakiboisyo a daadaŋ, okoyau iyes nakwap kus. 25 Akawuatakini ayoŋ iyes ŋakipi ŋuna aliwak, ido italeunosi iyes anakiro a ŋuna aronok a daadaŋ ka eketaleuni ayoŋ iyes anakujo kus a daadaŋ. 26 Akainakini ayoŋ iyes ŋitai ŋulukitet ka ewuakini ayoŋ ŋatameta ŋunakitet neni kus; alemari ayoŋ aneni akisyaanu kus okoinak iyes ŋitai ŋulu iwuapito ŋakiro kaŋ. 27 Ewuakini ayoŋ etau kaŋ neni kus ka akainakini ayoŋ iyes kiwuapa ŋakiro ŋuna atubunit ayoŋ ka tocoikis nooi epite ŋolo iwuapitotor ŋikisila kaŋ. 28 Ŋun nai iboikinotor iyes nakwap ŋina koloŋ abu ayoŋ oinak atapapaa kus ka iruworosi iyes ŋituŋa kaŋ, aruwor ayoŋ Akuj kus. 29 Akaiuni ayoŋ iyes alopitesyo a daadaŋ a ŋulu nyijoketa iyes aneni kaŋ. Alimuni ayoŋ akirot neni a ŋikinyom ŋina italalauni ikes nooi, ikotere iyes nyiryamut eron ece jik. 30 Etalalauni ayoŋ ŋaraito a ŋikito ka ŋikinyom ŋulu a ŋimanikorin, ikotere iyes nyiloto nabo nakwapin aryamun eron ka ŋican. 31 Itamunete nai iyes aronis ŋina ipotu iyes kitiyata ka ŋiticisyo kus daadaŋ ŋulu pa ajokak, ido iluŋete iyes ŋawat kus aŋuna a ŋasecisya ka asiilyo ŋina ipotu iyes kitiyata. 32 Alimu Ekapolon Akuj atemar, meere aŋuna kus eapiya ayoŋ akitiyakin ŋakiro ŋadi, emaikina iyes toyenete ŋun. Okoe Ŋisirael, emaikina iyes ikiruma ŋileec kus a ŋilopeyek ka itokadak iyes ŋilopeyek alotooma ŋuna iwuapito iyes. 33 “‘Alimu Ekapolon Akuj atemar, akoloŋit ŋina eketaleunio ayoŋ iyes anasecisya kus a daadaŋ, ewuakini nabo ayoŋ ŋituŋa kiboikinos lotaunio ka edukokinio nabo ŋakiboisyo ŋuna apotu toruwor ŋakoŋinae. 34 Itao nabo akwap ŋina abu toruwor ekasile, akilo ŋikalotok akitere iŋes erae ŋina asilon.’ 35 Etemarete ikes ebe, ‘Ekwaanikin akwap na ŋina abu toruwor ekasile ka emanikor ŋolo a Eden, ido eboikinosi tokona ŋituŋa nakiboisyo ŋuna sek apotu toruwor ŋakoŋinae ka ŋuna asilok, aduki nabo ejok nooi ŋitaunio ŋulu aponi tomunaarae.’ 36 Eyenunete nai ŋituŋa a ŋakwapin a daadaŋ a ŋuna idunyatar iyoŋ a ŋuna idoŋito atemar ayoŋ Ekapolon adukok nabo ŋakiboisyo ŋuna aponi tomunaarae ka adupak nabo ŋikinyom neni aponi kitisiilunoe. Ayoŋ Ekapolon alimu ŋun ka etiyakini ayoŋ ŋun. 37 “Alimu Ekapolon Akuj atemar, acamakini daŋ ayoŋ Ŋisirael ekeŋita ayoŋ etiya nu aŋuna kec; akiyatakin ekimar kec tolalaar nooi ikwa esipan a ŋamesekin. 38 Tolalaar nooi ikwa ekimar a ŋamesekin a ŋuna eramaryo erae ŋainakineta, tolalaar nooi ikwa ekimar a ŋamesekin a ŋuna eramanaryo Yerusalem ŋapakio ŋuna eyakatar ŋasuban. Ilelebun ŋituŋa lotaunio ŋulu emunaara ŋul lopite ŋolo ilelebununotor ŋamesekin Yerusalem. Eyenunete nai ŋituŋa ŋul atemar arae ayoŋ Ekapolon.” |
Ngakarimojong Interconfessional Bible © Bible Society of Uganda, 2008.
Bible Society of Uganda