MATEO 24 - Wanaadi A'deddu

Wanaadi weichojo emajjotoojo jäcä Jesuuquidiito necammajäätö’jödö

¹ Wanaadi weichojo tacanno töweeja’cadaawäiñe Jesuuquidiito nowaanomaadö cöneejoto chäwwadäädä; Wanaadi weichojo amääajä cöneeneja’to chäwwä.

² Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe: —Tameedä edä mene’maatoodö jäcä chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä tämajjojoomöje na. Mädä täju tooni’chä äädetö’da na’de töweichacoono de’wäädä; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito.

Anooto wataamedö cu’nädö ene’ju’tojo

³ Yaawä Odiiwo ’jödö ña cöntonto. Yäätä Jesuuquidiito wataajima’jäcä, töjääcäjeeneiñe töweichaawäiñe, ñoowanoomadö cönä’döa’to chäwwä: —Ñaa wwä ecammajä’cä; ¿ächännauwä’cä yää nai’che? ¿Ane’cäämö nai’che awe’tojo ene’ju’tojooje, anooto wataamedö ene’ju’tojooje mmaja? quee cönä’döa’to.

⁴ Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe: —Odhoowoinchadäiñe’da eichäcä, anejja wwä mätäncu’tojooto’no.

⁵ Jooje soto naato’de öwö yeetö joi töwäätä’tancädäiñe, “Äwaanacaanei öwö;” quee töwä’döancädäiñe. Jooje soto nätäncu’täjaato’de chäwwäiñe.

⁶ Yaawä wänä ecaadö metaato’de, wänä jäcä ecammajäätödö mmaja. Yääje yeichaame määcatoncatäi’che. Mädääje yeeja’dä’tojo na, wataametoojojöönö mma yeichaame.

⁷ Sotoocomo newäänä’taato’de, acu’shänääcomo mmaja. Yaawä ämi ’je na’de, cädäi mmaja, nono wätu’medö mmaja, aneetaja’cäcäiñene’jödöödä.

⁸ Tameedä mädoocomo na’de yeetunu waajäntädö mma.

⁹ “Yaawä soto ayu’ato’de amaaminchadööcomo wetä, ajaajodööcomo wetä mmaja. Tameedä soto aquiiñeme’cato’de sootoije aweichöcoomo jo’tädööje.

¹⁰ Jooje soto töneecamjödööcomo ne’nomjaato’de yaawä. Töjimmotoncomo soto nu’aato’de; nä’quiñeme’caato’dede.

¹¹ Jooje ecammajä’nnamo chäänöngemjöncomo naato’de, Wanaadi woija’como wätä’tädö. Jooje soto nätäncu’täjaato’de chäwwäiñe.

¹² Joojato conemjönö weijäcä wä’jummanä ’je’da soto naato’de.

¹³ Yaawä ñäädä yaatameedö jonaane shinchänei nääwanaaca’de.

¹⁴ Aashichaato wätunnä, yää Wanaadi töcaajichaanaije tödöödö jäcoono, nätääcammajä’a’de tameedä jata weichö wa’cä, tameedä sotoocomo netaadöcoomoje. Yaawä jeene na’de anooto wataamedö.

¹⁵ “Ñäädä Dañeede, Wanaadi wa’deuwödö ecammanei’jödö, cöneecammajäätöi ñäädä cone’manei tönoiñato jäcä. Ñäädä tönoiñato meneeato’de yaawä aashichaato tawä yaanöngajä. A’de’tänei nichö’tammecö’ñojo.

¹⁶ Yaawä Judheea ñancomo nääneje’ña’to’de jöö de’cäi.

¹⁷ Yaawä ñäädä tömmai ye’wono tömmai chaca omoomöi’che töwä’ta’jäcä ane’cä’cä ija’cadö wetä.

¹⁸ Ñäädä audaajä acaano töwoomö wetä mma ennacai’che.

¹⁹ Wentumje naato’de yaawä ñanno töwensu’da’como, ñanno tänwasa’como mmaja.

²⁰ Wanaadi wwä adha’deutäcä tu’que yeichö awä’da määnejeetäiye’de, wäädeetatoojo anooto awä’da mmaja.

²¹ Jooje wäntunaanö’nä na’de yaawä. Yää wa’coto a’que na edä nono waajäntä’jödö jonnoto’jödöödä; eduuwa naadö jonno mmaja a’que na’dede.

²² Yää wäntunaanö’nä Wanaadi aneedennanö’jo’da yeiya’jäcä tameedä soto nataameaato’de yaawä. Töwö Wanaadi nedennanö’ja’de tösootoi jäcäinchächädäiñe, ñanno tönei’jödö jäcäinchädäiñe.

²³ “Yaawä edääje äwwäiñe soto wä’döa’jäcä: “Eneetäcä’ma, määdhä ñäädä Äwaanacaanei;” “Mäntä nai;” quee jeiñe mma, maneecanö’täi’che;

²⁴ joojeene yeiya’como äwaanacaaneija’como wätä’tädö, jooje mmaja Wanaadi wa’deuwödö ecammannamooja’como wätä’tädö. Tönwanno jooje ene’ju’tojo nödööaato’de, jooje täneemö mmaja, Wanaadi sotoi jadä’jödöödä encu’täto’comoojatö’jödö.

²⁵ Mädääje na; äwwäiñe wecammajäätöi dhowaajodä.

²⁶ Yääje yeijäcä edääje äwwäiñe soto wä’döa’comjäcä: “Chö’cäi Äwaanacaanei ñai, eneetantäcä’ma;” quee ca’jäcä, ene mma adheeja’catäi’che. “Eneetäcä’ma eetä maa taca naadö;” quee ca’jäcä, maneecanö’tai’chede.

²⁷ Tameedä täneemö jeene öwö, Soto nnedö, weejödö na’de, tameedä caju yäncucuudu tönaawanaanö’ca töweiye naichöje mmaja.

²⁸ Tänäämö cätaajä dö’tä cuduumu we’jummadööcomo töweiye nai.

Soto nnedö we’tojo

²⁹ “Yaawä yää wäntunaanö’nä ’jeje shii nichööjanga’de; nuunä änweijo’da na’dede. Shidiichä nä’meaato’de caju ñanno. Tameedä caju ña naadö nätu’mea’de.

³⁰ Yaawä caju ña näänea’de Soto nnedö cu’tädö. Tameedä soto edä nono de’woncomo naamoaato’de yaawä. Soto nnedö neneeaato’de yaawä, ca’dutu de’wä yeejödö, jäduuje, tawaanato töjääcä.

³¹ Töwö tamoodedö nanontaato’de yaawä janau’cwa etöödö que tönei’jödö i’jummaiñe, tameedä yeichö wa’cä edä nono de’wä, caju o’wadö jona tödööene.

³² “Etaatäcä eduuwa yö’seeno joi neecammajäätödö waju’nä jäcä. Yaade’jutaadö waajänta’jäcä, yaadetaadö mmaja, odhoowanääcäiñe yaawä wedu amoinche’da yeichö.

³³ Mädääje mmaja änwanno, tameedä mädä eneea’jäcä äwwäiñe, chö’tamme’täcä’de Soto nnedö we’tojo amoinche’da yeichö.

³⁴ Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä mädä neja’dä’a’de canno soto eduuwa naatoodö ä’jajo’dadä.

³⁵ Caju mmaja, nono mmaja, nataamea’de, öwö ya’deddu mmaane ataamejai’cha na.

³⁶ “Yaawääne’ yää anooto owaanäcä’da na, chu’nädö owaanäcä’da mmaja. Wanaadi amoodedö caju ñancomo dhowaanäcäiñe’da mmaja. Wanaadi nnedö jadä’jödöödä dhowaanäcä’da na. Yuumö mmaane dhowaanäcä.

³⁷ “Noé weichawä cönä’ja’döje mmaja na’dede yaawä Soto nnedö we’tojo anooto awä.

³⁸ Ñanno soto täncanoode’da cönä’ja’to tunaamä owaajo. Wääwashinchäjä’näje töweiye cönä’ja’to, wocö emjätöödöje mmaja. Jötaajä’näje töweiye cönä’ja’to dea, tönnacontoncomo iiñonoojätöödöje mmaja, jidaawa aca Noé womontojo anootoi’chädö aca tödööene.

³⁹ Towoinchadäiñe yeichöcoomo tunaamä cöneejä yaawä; tameedä cönä’jajoicho yaawä. Mädääje mmaja na’dede yaawä, Soto nnedö weejödaawä.

⁴⁰ Yaawä anooto wataamedaawä aacä dhanwaacomo naato’de audaajä aca. Tooni nataadäja’de, yeichacoono mmaane tadä’da na’de.

⁴¹ Aacä wodiiñamo naato’de äätönnäcä, cödheede cödööje. Tooni nataadäja’de, yeichacoono mmaane tadä’da na’de.

⁴² “Äädai’chätääcä; odhoowanääcäiñe’da na adheedhajootoncomo we’tojo.

⁴³ Odhoowanääcäiñe tödöötacä edääje yeichö: Maa edhaajä yeiya’jäcä naadö naane’, dhowaanäcä yeiya’jäcä mmaane tämeenato weejödö cu’nädö, öncö’da eijai yaawä, tönsomaadö aneememme’jo’da töweichö wetä.

⁴⁴ Yääje yeijäcä änwanno mmaja odhoowoinchadäiñe’da eichäcä. Soto nnedö ne’a’de ätö’tajäätödööcomo ’nawä.

Dhanoonö chäänöngato, dhanoonö chäänöngemjönö mmaja

⁴⁵ “ ¿Änääcö adhantawäiñe töseedujä’ne nai, tädhaajä anoonöje chäänönge töweiyemö, chu’nädö awä tädhaajä sotoi ewanshinchäneichomooje töweichö wetä?

⁴⁶ Ta’cwaiñe eijai ña ñäädä dhanoonö chäänönge tanontä’jödö tödöödöje tädhaajä wwä töwoojodööja’jäcä.

⁴⁷ Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, tameedä tönnöjäätödö edhaajäje ñäädä chäädhajä tödööjai ña yaawä.

⁴⁸ Dha’da ’quene, ñäädä dhanoonö cone’da yeiya’jäcä, edääje chö’tajä’a’jäcä: “Yeedhajä e’jai’cha dea na;” quee chö’tajä’a’jäcä,

⁴⁹ tädhaajä sotoi aiju’jätöödöcoomo yaajänta’jäcä, töwä’dau’cwa’como jadäiñe töweewodoichadö yaajänta’jäcä mmaja,

⁵⁰ töwö chäädhajä e’jai ña yaawä cu’nai’cha, chäwwä yoomocöödö ’nawä.

⁵¹ Ñäädä chäädhajä nimaamincha’de yaawä jooje. Yääjönö wa’co’como wäänejoodö weichö’como aca nödööa’de. Iiña naamoa’de; jooje cone’da töwö na’de.