JUAN 12 - Wanaadi A'deddu

Juu shimi’jotoojo que Jesuuquidiito töjö’jödö

¹ Tooni amoojato anooto mmädä a’que cönä’jaacä Weja’dätä’jä anooto comjedensiyai’chädö tödöötojo aca yä’dötoojo. Yaawä Jesuuquidiito cöntämä Wetaaniya ña, Dáasado jataacäi, ñäädä yäämaajo jonno tönaadonca’jödö.

² Yäätä tujuumä cönääwashinchoicho Jesuuquidiito jäcä ta’cwaiñe töweichomjäcä. Maadata cönä’jaacä äwanshi tödööneije; Dáasado mmaane Jesuuquidiito jadoncomo wääwashinchädö jadä yaatajiimaajä cönä’jaacä.

³ Yaawä Madía juu shimi’jotoojo täjeeto cönannäjöi, tooni tucuudi annaicho ’cäwa’cä. Chääque Jesuuquidiito ’judu cömjöi; i’judu cöncoccai yaawä tuju’jädö que. Tameedä maa weichö wa’cä ijoodö cömjotai.

⁴ Yaawä Jesuuquidiito nowaanomaadö cöna’deuwöi, ñäädä Juudha Icaadiyoote täätö, Simón nnedö; ñäädä dea cönä’jaacä Jesuuquidiito u’neije töweiyemö. Töwö cönä’döaacä:

⁵ —Mädä juu shimi’jotoojo täjeemajomje nä’jaanä juujatonnä sotooto ’cäwa’cä jödaata, chääje’jödö utuudu wetä yaawä wentumja’como wwä; quee cönä’döaacä Juudha Icaadiyoote.

⁶ Wentumja’como jäcä chö’tajäätö’da töweichaame yääje Juudha cönä’döaacä, tämeene töweijäcääne. Ñäädä Juudha cönä’jaacä töjöödataichomo edhaajäje ñeewaacadööcomo; yää töneememme’que töweiye cönä’jaacä.

⁷ Yaawä Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwä: —Na’ñojo; töwö mädä nödöi nono aca yeewaacadö owaajo.

⁸ Wentumja’como ajaadäiñe naato’de yeichöje; öwö mmaane yeichöje’da ajaadäiñe weichojo na; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito.

Dáasado emaadö a’de’tä’jödö

⁹ Jooje judhíocoomo cöneeta’to Jesuuquidiito Wetaaniya ña yeichö. Yaawä tönwanno cöneejoto Jesuuquidiito ene mma’da, Dáasado eneedö jadä mma, ñäädä Jesuuquidiito yäämaajo jonno ñaadonca’jödö.

¹⁰ Yaawä Wanaadi wwä töwa’deuwaamo edhaajotoncomo Dáasado emaadö cöna’de’toicho.

¹¹ Tönwanno ema’se cönä’ja’to chääjäcäinchädä jooje judhío wwäiñe to’nomjadööcomo weijäcä Jesuuquidiito ecamjödö wetä.

Jeduusadén ña Jesuuquidiito wä’dö’jödö

¹² Jooje soto we’jumma’como cönä’ja’to yaawä Jeduusadén ña, yää Weja’dätä’jä anooto comjedensiyai’chädö tödönnamo. Yää jenamma naadöje tönwanno cöneeta’to Jesuuquidiito Jeduusadén ña yeejödö.

¹³ Tönwanno wasai adö cönaacä’jätöicho; yää dha’me Jesuuquidiito wwadäädä cöntonto, edääje töcä’tömjä’ancädäiñe: —Aashichaato ñäädä Wanaadi. Aashichaato määdhä Cädhaajotoncomo eetö joiño we’ajä. Aashichaato määdhä iisadaaediitacoomo Cajiichaanaichomo; quee cönä’döa’to.

¹⁴ Jesuuquidiito cawaayu nnedö’cä ejoodöa’jäcä, ye’wä cönäncui. Yää cönä’jaacä Wanaadi a’deddu imennaajä wä’dödö nönge:

¹⁵ Määcatoncatäi änwanno Siyon ñancomo. Eneetäcä’ma, acaajichaanaichomo näänejoichö cawaayu nnedö’cä de’wä; quee imennaajä wä’dödö.

¹⁶ Awa’deene Jesuuquidiito nowaanomaadö yää imennaajä äntö’tammecö’da cönä’ja’to. Jesuuquidiito wöta’jäcä caju ña yaawääne cöntö’taicho yää imennaajä Jesuuquidiito jäcä yeichö; yää weja’dätä’jödö jäcä cöntö’taicho dea.

¹⁷ Ñanno soto, yäämaajo jonno Dáasado adoncadaawä Jesuuquidiito jadoncomo’jödö, cöneecammajäätöicho yää jäcä, Dáasado adonca’jödö jäcä.

¹⁸ Yääje yeijäcä soto cöntonto Jesuuquidiito döiña töwwäiñe eta’jödö weijäcä aashichaato tödö’jödö chäwwä.

¹⁹ Yaawä jaadiseeo cönä’döa’to tönwannoje dea: —Tödöötojo ’je’da na; tameedä soto Jesuuquidiito nijummaato; quee cönä’döa’to.

Quidiiyeeco wwäiñe Jesuuquidiito uji’jödö

²⁰ Yäätä Jeduusadén ña cönä’ja’to anejjacoomo quidiiyeecocoomo, Weja’dätä’jä anooto comjedensiyai’chädö tödönnamo we’a’como.

²¹ Tönwanno cöntonto Jediipe döiña, ñäädä Wesaada ñano, Caadideea ñano jataawono. Tönwanno cönä’döa’to chäwwä: —Jesuuquidiito ene’se ñaa na; quee.

²² Yaawä Jediipe cöntämä; cöneecammai yaawä Antedé wwä. A’nädä cöntonto yaawä Jesuuquidiito wwä ecamma.

²³ Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe: —Eduuwa chu’nädö aca nä’döi Soto nnedö aashichaatoje töweichö eneejotoojo.

²⁴ Chäänönge yääje wä’döa äwwäiñe, äiña adöödö ñaatö’taajä e’mo’da yeiya’jäcä a’tajai’cha na yaawä. Dha’da ye’moa’jäcä yaawääne a’tajai ña; jooje chääjedöödö töweiye na yaawä.

²⁵ Ñäädä töweichö ewontänei, töweichö nennanö’ca’de; ñäädä edä nono de’wä töweichaame töweichö ewontäneijönö mmaane, töweichö neneea’de.

²⁶ Ñäädä sootoije töwei’shato waanontädö woije nödö’ñojo; öwö weichö dö’tä mmaja sootoi ña’de. Ñäädä öwö woije tödöönei jäcä Jaaja nödööa’de aashichaato.

Töwäämatoojo jäcä Jesuuquidiito necammajäätö’jödö

²⁷ “Eduuwa cone’da wa yeewanö jäcä. ¿Aaquene ä’döjai wanä? Yääje ä’döjai’cha wa Jaaja wwä: “Cowontäcä mädä jääcä töweeja’dä’emö jonno;” quee ä’döjai’cha wa, mädä shinchääne we’eetö’da.

²⁸ Jaaja, aashicha aweichö eneejocä; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito. Yaawä a’deu cönäätaacä caju ña: —Öwö aashicha weichö töneenejo wäänene; eduuwa weneeja’dede; quee cönäätaacä a’deu.

²⁹ Yäätoncomo soto cöneeta’to a’deu; yeetötöömadö nönge cöne’ta’to. Anejjacoomo mmaane cönä’döa’to: —¿Amoode’da na’deuwöi chäwwä? quee.

³⁰ Yaawä Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe: —Öwö jääcäinchädä’da mädä a’deu näätaanä, änwanno äjääcäinchädäiñeene.

³¹ Eduuwä nä’döi edä nono de’woncomo emmencato’como aca. Eduuwä nä’döi edä nono de’wono waanontädö u’catoojo, ñäädä odo’sha.

³² Öwö edä nono jonno waatannä’ja’jäcä tameedä soto wene’aato’de öwwadäädä; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito.

³³ Töwö yääje cönä’döaacä cuduusa jäcä töwäämatoojo jäcä ecammancädä.

³⁴ Yaawä soto cöneccujä’a’to; cönä’döa’to: —Ñaa jajeedai necamma yeichöje Äwaanacaanei weichojo. ¿Aaquene yääje mä’döaanä, Soto nnedö natannä’ja’de; quee? ¿Änääcö ca ñäädä Soto nnedö? quee cönä’döa’to ñanno soto.

³⁵ Jesuuquidiito cönä’döaacä chäwwäiñe: —Numa’da mma ajaadäiñe weiyu weichojo na eduuwa. Äämannä’täcä weiyu ajaadäiñe naadawäädä, ätööjanto’no. Ñäädä tööjano’tacaano wäämannäjöödö towaanäcä’da naadema.

³⁶ Weiyu ecaanö’täcä ajaadäiñe naadawäädä, tawaanato awoncomooje meichäiye; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito. Yääje töwa’deuwö’jeje Jesuuquidiito cöntämä yäätonno, etoone’tädööcomooje mma.

Jesuuquidiito aneecamjö’da judhío wei’jocoomo

³⁷ Ñeenedööcomooje jooje ene’ju’tojo tödö’jödö weichaame Jesuuquidiito wwä, ñanno judhíocoomo aneecamjö’da dea cönä’ja’to.

³⁸ Tönwanno cönä’ja’to Isaía nimennä’jödö nönge, ñäädä Wanaadi wa’deuwödö ecammanei. Edääje cömmennäi Isaía: Cajiichaana, ¿änääcö ñaa necammajäätödö cöneecamjöi? ¿Änääcö wwä Cajiichaana cöneenejoi töjäädudu? quee cömmennäi Isaía.

³⁹ Yääje yeijäcä ecaanö’jai’cha cönä’ja’to. Edääje mmaja Isaía cömmennäi chea:

⁴⁰ Tänuuque’da Wanaadi cönnöicho, töwäätuujacoone’daiñe mmaja, tänuuducoomo que mma aneene’noto, täwaanöcoomo jäcä mma chö’tajäätö’noto, töweichöcoomo mma änsa’dumincha’noto, öwö waneewanaaca’noto yaawä; quee cömmennäi Isaía.

⁴¹ Ñäädä Isaía yääje cömmennäi Jesuuquidiito jäduudu ene’jödö weijäcä töwwä; Jesuuquidiito jäcä cöna’deuwacä.

⁴² Dhantai judhíocoomo Jesuuquidiito aneecamjö’da yeichaameiñe anejjacoomo cöneecamjöicho, cajiichaanacoomo jadä’jödöödä. Tacaade’da mma cöneecamjöicho, jaadiseeo nontädööcomooje, judhío jadä töweichöcoomo jonno tu’cadööcomo queiñe.

⁴³ Tönwanno aashicha soto wa’deuwödö töjääcäiñe tumjumma cönä’ja’to jooje’cä, Wanaadi wa’deuwödö e’jodhe’cä.

Jesuuquidiito a’deddu Wanaadi woijatooje yeichö

⁴⁴ Yääje mma yaawä Jesuuquidiito töcä’de cöna’deuwöi; cönä’döaacä: —Ñäädä öwö yeecanö’nei, öwö mma’da necaanö’a, yaanontänei’jödö mmajaane.

⁴⁵ Ñäädä öwö yeenenei, neneea dea yaanontänei’jödö.

⁴⁶ Öwö edä nonoodö de’cäi we’ne weiyuuje, tööjano’taca’da yeecanö’nei yeichö wetä.

⁴⁷ Ñäädä ya’deddu etaataame ännöjöönö, öwwä’daane nätämmencaja’de; öwö we’ne edä nono de’woncomo emmencaiñe’da, ewaanacaiñeene.

⁴⁸ Ñäädä quiiñeme’nei, ya’deddu ämjummajöönö, nätämmencaja’de. Anooto wataamedaawä töwö nätämmencaja’de yää eduuwa töwa’deuwe wääneneedö eta’jödö weijäcä töwwä.

⁴⁹ Öwö woije mma a’deuwö’da wa; ñäädä Jaaja, yaanontänei’jödö, cuntui öwwä wa’deutojo, noowanoomatoojo mmaja.

⁵⁰ Yoowanääcä na Jaaja waanontädö yeichöödäje weichojooje yeichö. Yääje yeijäcä Jaaja waanontädö woije töwa’deuwe wäänene; quee cönä’döaacä Jesuuquidiito.