DOSECHO 27 - Wanaadi A'deddu

Dooma ña Paudo wataadojo’jödö

¹ Itaadiya ña ñaa adoojotoojo cu’nädö aca yä’döa’jäcä Paudo cuntuicho yaawä suddau wwä, anejjacoomo jedeeso mmaja cuntuicho dea. Juudiyu täätö cönä’jaacä ñäädä suddau. Töwö cönä’jaacä acu’shänä Awuutu sotoije, töweewänä’taamo jimmä.

² Ñaa cönä’täi yaawä Aadamiitiyo ñano jidaawa aca, Aasiya ñano wötäädö. Aaditaaducu mmaja ñaa jadä cönä’ja’dea, ñäädä Teesadoonica ñano, Maasedooniya ñano jataawono.

³ Yää jenamma naadöje ñaa cönaajäi yaawä Sidhón ña. Ñäädä Juudiyu aashicha Paudo cönnöi. Töwö chäwwä cöneecammai ijimmä döiñaiñe iichotoojo, i’wa’tädö wetä chäwwäiñe.

⁴ Yaawä Sidhón ñanno ñaa wääma’ta’jäcä Chiipede antadö ñaa cöneeja’dätäi ämu’demjönö dö’se, jooje jejeichä yeijäcä mänse.

⁵ Dama ñaa cöni’yätäi yaawä Sidiisiya ñano je’taca cäcä, Pamjiidiya ñano je’taca cäcä mmaja. Yaawä ñaa cönä’döi Miida ña, Diisiya ñano jataaca.

⁶ Yäätä suddau cöneedantäi jidaawa Aadejantidía ñano, Itaadiya ñano wötäädö. Töwö ñaa enö’täne yää aca, yää awä ñaa wötäädö wetä.

⁷ Jo’wadä ñaa cöntämä yaawä, wanna tönnö’que. Jooje töwäntunamjödö’jo ñaa cönä’döi Niidho ña. Yaawä Quedeeta antadö ñaa cönaawodheemöi Saademón ñano je’taca cäcä, jooje dea jejeichä yeijäcä ñaa jäcä.

⁸ Yeetunu eneeancädä ñaa cöntämä ije’wacääcä. Yää ’jeje ñaa cönä’döi jataaca, Wä’tä Aashichaato ñanooje chäätö; amoinche’da yää cönä’jaacä Daseea ñano jäcä.

⁹ Äcuude deja cönä’jaacä yaawä, na’cwai wötooto’me’da, tu’que yeichö aca wä’dönääje yei’jödö weijäcä. Yääje yeijäcä Paudo

¹⁰ cönä’döaacä chäwwäiñe: —Täjai’cha caato eduuwa; tönoiñe na jooje. Jidaawa emaajai caato, dhacaano mmaja. Cönwanno mmaja ä’ja’jai caato dea; quee cönä’döaacä.

¹¹ Yääje Paudo wä’dö’jödö weichaame suddau edhaajotoncomo aneeta’da cöneiyacä dha’deddu. Töwö cöneetai jidaawa edhaajä a’deddu, jidaawa e’se’tänei a’deddu mmaja.

¹² Yää wä’tä cönä’jaacä cone’da tu’que yeichö ija’do’jotoojo; yääje yeijäcä ñanno jidaawa awoncomo töötä’se cönä’ja’to yäätonno, Jeniise ña töwä’dödööcomo wetä, yäätääne tu’que yeichö ija’do’jodö wetä. Yää Jeniise ñano cönä’jaacä Quedeeta ñano wä’täi, aacä waajoichojo; tooni cönä’jaacä shii weja’catoojo dö’se, yeichacoono ’quene shii womontojo dö’se.

Dama ’cwawä jejeichä joojato wä’dö’jödö

¹³ Yaawä shii weja’catoojo suda’wawonno joojede’da’cä jejeichä wä’dödö weijäcä aashicha täjai cöntö’ta’to. Cönääma’toicho yaawä; Quedeeta ñano je’wacääcä cönta’to.

¹⁴ Yääje mma yaawä jejeichä joojato cönaajäntäi, shii womontojo suda’wawonno daja, cadeemedu töjääcä.

¹⁵ Yää cöna’jimmai jidaawa jäcä. Yaawä yää juntaca täjai’cha ñaa weijäcä ñaa cöneetömai e’se’tädö, jejeichä woije mma töwaatadoojodö wetä.

¹⁶ Ñaa cöneeja’dätäi Cadauda antadö ncadheecäcä, jejeichä ’jemjönöiche ai. Töwäntunamjö’jödö cudiiyada’cä ñaa cöneenö’täi, yää ijämjäcä cönä’ja’dö.

¹⁷ Yaawä yää cudiiyada’cä enö’ta’jäcä tönwanno jidaawa cömmöicho ato que, ijäädu’tädö wetä. Tönwanno cönnonta’to sa’dada de’cäi ñaa wäncudu, yää Siidete ñano; yääje yeijäcä camiisha cömmomjätöicho, yää jejeichä na’jimmadö que jidaawa adäänei. Ja’dätääme ñaa cöntaacä yaawä.

¹⁸ Yää jenamma naadöje jejeichä edenna’da dea yeijäcä mösooma jidaawa acaano cömjajoicho yaawä na’cwaca.

¹⁹ Yaawä aaduwaawä anooto yä’döa’jäcä jidaawa aca wetaadawa’cajootojo daja ñaa cömjajoi.

²⁰ Wanna anooto shii ääne’da ñaa wwä cönä’jaacä, shidiichä ääne’da mmaja. Jooje jejeichä weijäcä ñaa wä’ja’aatäi ñaa cöneecanö’acä.

²¹ Jooje anooto ñaa cönä’jaacä ääwashinchä’da; yääje yeijäcä Paudo cönammöi dhantawäiñe; cönä’döaacä: —Jimmä, ya’deddu maneetato’jo mmaane, Quedeeta ñanno ääma’tä’da queicho’jo, edä conemjönö aneene’da queichädö, mädä cäntunaanö’aatoodö.

²² Yääje yeichaame cone’da’da eichäcä; ä’jajo’da caato’de; tameedä cääwanaacaato’de. Jidaawa mmaane nääma’de.

²³ Edä coijaichawä amoode näänejoi öwwä, Waanadiiyö anoonö, ñäädä shootoije waadö.

²⁴ Edääje ñäädä amoode nä’döaanä öwwä: “Määcatoncai Paudo. Amäädä mä’döa’de domaanocoomo acu’shänäi’chädööcomo döiña. Amäädä äjääcäinchädä Wanaadi newaanacaato’de tameedä ajaadoncomo, jidaawa awoncomo;” quee amoode nä’döaanä öwwä.

²⁵ Yääje yeijäcä ta’cwaiñe eichäcä; Wanaadi wecaanö’a. Yoowanääcä na amoode necamma’jödö nönge ä’döjai yeichö.

²⁶ Cönwanno cääwanaacaato’de dhantadö de’wä; quee cönä’döaacä Paudo jidaawa awoncomo wwä.

²⁷ Yaawä aacä semaana yä’döa’jäcä jejeichä wwä wataadojoonäje dea ñaa cönä’jaacä; Aadiya ’cwawä ñaa cönäädantäi yaawä. Yaawä yo’tawääne yeichö ñanno ijo’woncomo nono jäcä amoinche’da cönäädantoicho.

²⁸ Tönwanno cönoonejaicho sö’je yeichö; aacä soto meetudu cönä’jaacä. Yää ’jeje mänseedä’cä cönoonejaicho dea; yaawä tooni soto meetudu mma cönä’jaacä.

²⁹ Tönwanno cönnonta’to täju jona ñaa wä’dödö. Yääje yeijäcä aacäichea jidaawa edennanö’jotoojo cöneemaicho na’cwaca. Yaawä yaawaanadö cönwomo’ca’to, tösaadeiñe.

³⁰ Yaawä ñanno jidaawa jo’woncomo töwääneje’seiñe cönä’ja’to. Cudiiyada’cä cöneenö’toicho na’cwaca; cönä’töicho dhaca. —Ijo’wono jidaawa edennanö’jotoojo ñaa nenö’ta; quee ñaa encu’ta’quento.

³¹ Yaawä yä’tädaawäiñe Paudo cönä’döaacä suddau wwäiñe, chäädhajootoncomo wwäiñe mmaja: Canno wöta’comjäcä änwanno ääwanaaca’da meichantäi’che; quee cönä’döaacä.

³² Yaawä ñanno suddau cudiiyada nnedö’cä ’wadöötö cönaacätoicho, na’cwaca ye’duccadö wetä.

³³ Yaawä yaawaana’jäcä Paudo cönä’döaacä chäwwäiñe: —Aacä semaana nä’döi ääwashinchä’da aweichöcoomo, öncö’da mmaja.

³⁴ Yääje yeijäcä ääwashinchätääcä, ämi awä mma mä’ja’to’no. Tameedä määwanaacaato’de; quee cönä’döaacä Paudo chäwwäiñe.

³⁵ Yääje töwa’deuwö’jeje Paudo uu cönannäjöi; Wanaadi wwä cöna’deuwöi chääjäcä tameedä ñeetadööcomooje. Yaawä i’yacaadö’jo cönaajäntäi töwääwashinchädö.

³⁶ Tameedä jidaawa awoncomo cöna’cwainchaicho yaawä; tönwanno mmaja cönääwashinchoicho dea.

³⁷ Jidaawa awoncomo ñaa cönä’jaacä wanna, amoojadä sotooto de’wä aacäichea soto.

³⁸ Yaawä tumjummadööcomo wa’cä töwääwashincha’comjäcä äiña ajooajä ewöötö’taajä cöneemaicho na’cwaca jidaawa tawaatadö wetä.

Jidaawa nnadö’jödö

³⁹ Yaawä yaawaana’jäcä ñanno jidaawa e’se’tännamo yää nono towaanäcäiñe’da cöneedantoicho. Tönwanno cöneenea’to cönnocoono, sa’dada ’je; cöna’deuwöicho yaawä yää wwadäädä jidaawa adäädö wetä.

⁴⁰ Yaawä jidaawa edennanö’jotoojo ’wadöötö cönaacätoicho na’cwacaadä. E’se’totoojo mmaja cönaajämjäcaajätöicho. Yaawä yää camiisha, jejeichä na’jimmadö que jidaawa adäänei, cawä cönaajujiiñaicho dea, ijo’wä. Sa’dada wwadäädä ñaa cöntaacä yaawä.

⁴¹ Tuna woojodöödö aca ñaa cönä’döi yaawä. Yäätä ñaa cönäncui sa’dada de’cäi. Jidaawa jotöödö täije cönääwaacai; inwaju’jä mmaane cönä’cadaacaacä madaataca que.

⁴² Yaawä ñanno suddau töja’jo’seiñe cönä’ja’to jedeesoja’como, “Na’cwaca mma ääneje’noto;” quee töucwadööcomooje.

⁴³ Chäädhajootoncomo mmaane, ñäädä Paudo edai’chäneije cönä’ja’dö, ñanno jedeesoja’como ämja’jo’daiñe cöneiya’to chäwwäiñe, Paudo emaajo’se’da töweijäcä. Töwö cönä’döaacä: —Töjääna’como ne’duca’ña’to awa’de na’cwaca, nono ejoodöiyeto.

⁴⁴ Yää ’jeje ñanno töjäänemjöncomo daja ijäänömjai ñaato tauda de’wä, jidaawa datomjödö de’wä jeiñe mma; quee cönä’döaacä suddau edhaajotoncomo. Mädääje tönwanno nono cöneejodöicho; ä’jajo’da cöneiya’to tameedäädä.