Wuj Richin ri Chojmirisabelri'il 25 - Kaqchiquel BibleJuna' richin nuxulan ri ulew 1 Ri Jehová xch'on rik'in ri Moisés ri chiri' pa juyu' Sinaí y xubij chire: 2 Kere' tabij chike ri awinaq: Toq xke'ok chupan ri ruwach'ulew ri xtinbenya' chike, ri kulew k'o chi nuxulan richin niya' nuq'ij-nuk'ojlen. 3 Waqi' k'a juna' niben ri itiko'n y chuqa' chupan ri waqi' juna' ri' utz ye'iwelesaj-el ri ruq'a' uva ri man yewachin ta chik. Y chuqa' utz nik'ol ronojel ruwech ri itiko'n. 4 Jak'a ri pa ruwuq juna' k'o chi nuxulan ri ulew richin niya' nuq'ij: Man k'a kixtiko'n chupan ri juna' ri' y man k'a ke'iwelesaj-el ri ruq'a' ri uva. 5 Chuqa' man tik'ol ruwech ri pixik' y chuqa' man ye'iwux ri ruwech ri uva, roma re' kan juna' richin uxlanen richin ri ulew. 6 Chupan ri juna' ri', xabachike k'a utz niberuk'ama' juba' pixik' ri yebe'el-pe chupan ri ulew richin nitej: Rix, ri isamajela' chi achi'a' chi ixoqi' ri e yuqul pa samaj iwik'in y chuqa' ri man e iwinaq ta ri ek'o chi'ikojol, 7 y chuqa' ri iwawej y ri k'uxunela' taq chikopi' ri ek'o chuwech re ruwach'ulew. Ronojel k'a ri pixik' ri nuya' ri iwulew kan xkixruben richin nitej. Ri juna' toq nitzolix ronojel 8 Xtiwajlaj k'a wuqu' mul ri wuqu' juna': Y re' kan xtiberuya' k'a kawineq beleje' juna'. 9 Toq xtz'aqet yan ri kawineq beleje' juna', jari' toq xtixupuj k'a kow ri xupubel banon rik'in uk'a' chupan ri q'ij lajuj richin ri ik' wuqu' chijun ri ruwach'ulew. Y re' xtibanatej chupan ri q'ij richin nink'en chik iwech. 10 Kan xtiya' k'a janila rejqalen ri juna' kawineq lajuj. Chupan k'a ri juna' ri' ronojel ri ulew ri k'ayin xa kan xtitzolix chire ri rajaw o chire jun rijatzul. Y chuqa' xabachike wineq ri k'ayin richin jun samajel ri niyuqe' pa samaj xtisq'opex-el richin nibe kik'in ri aj pa rachoch. 11 Ri juna' toq nitzolix ronojel kan jun juna' richin uxlanen chiwe rix: Roma man jun tiko'n niben y man ye'ik'ol ta ri pixik' ri yebe'el-pe chupan ri iwulew, ni man ye'iwelesaj ta el ri ruq'a' uva y man ye'iwux ta ruwech. 12 Ri juna' ri' kan janila rejqalen chiwe rix, y roma ri' man jun tiko'n xtiben, xa kan xaxe k'a ri pixik' ri xtitej chupan ri juna' ri'. 13 Chupan ri juna' toq nitzolix ronojel kan xtok chik k'a iwichin ri iwulew. 14 Roma ri' toq jun wineq nuk'ayij o nuloq' ulew chire jun chik wineq, man k'a tuq'ol ri ruwinaq richin nich'akon chirij. 15 Ri niloq'on jun ulew k'o chi nutoj janipe' mul nitikonej chuwech k'a napon ri juna' toq nitzolix ronojel, y ri nik'ayin k'o chi nuk'utuj rajel ri janipe' juna' napon richin ri juna' ri'. 16 Wi k'a k'o na k'iy juna' nrajo' richin napon ri juna' toq nitzolix ronojel, kan xtujotoba' ri rajel, y wi xa juba' chik juna' nrajo' xtuqasaj ri rajel, y xtuk'utuj ri janipe' mul xtitikonej chuwech. 17 Man k'a ke'iq'ol ri iwinaq, xa kan xtik'oje' nukiy chiwech, roma ja yin in Jehová ri i-Dios rix. 18 Kan tiyaka' k'a pa taq iwánima ronojel ri chojmirisabel y ri pixa' ri nuya'on chiwe, y kan titaqej k'a, richin keri' kan xkixk'ase' rik'in uxlanibel-k'u'x chuwech re ruwach'ulew. 19 Ri ulew kan xtiwachin k'a y xtitej ronojel ri xtuya' y kan xtinoj k'a ipan chire y kan xkixk'ase' chiri' rik'in uxlanibel-k'u'x. 20 Rik'in juba' xtibij-qa ¿Achike k'a xtiqatej chupan ri juna' wuqu' wi man jun xtiqatik-qa y kan man jun xtiqak'ol? 21 Jak'a yin kan xtinteq k'a pe urtisanik chupan ri ruwaq juna' richin pa ruk'iyal xtiwachin ri itiko'n, y re' kan xkixruben richin ka'i' chik juna'. 22 Toq xtiben k'a qa ri itiko'n chupan ri ruwaqxaq juna' kan k'a xtitej na ri itiko'n ri iyakon kan chupan ri ruwaq juna'. Y chupan ri ruwaqxaq juna' toq nik'ol ri itiko'n ri xiben, kan k'a nitej na ri iyakon kan. 23 Man k'a tik'ayij ri iwulew richin q'asen, roma ri ulew ri akuchi ixk'o-wi kan wichin yin, roma rix xa ix q'axel y man ja ta rix ri ix rajaw. 24 Roma ri' chupan chijun ri iruwach'ulew kan xtiya' q'ij richin chi ri wineq nukol ri rulew. 25 Wi k'o ta jun iwinaq ri nik'oje' pa meba'il y roma ri' nuk'ayij juba' rulew, ri rach'alal ri k'o más naqaj chire rija' k'o chi nuloq' kan ri nuk'ayij kan ri rach'alal. 26 Y wi ri wineq ri' wi man jun rach'alal k'o richin nukol ri ulew ri', y xa nitikir nuch'ek ruméro richin nitikir nuloq' chik kan ri ulew ri', utz nuloq' chik kan. 27 Xtrajlaj k'a janipe' juna' nrajo' richin napon ri juna' toq nitzolix ronojel, richin nibeqaqa-pe ri rajel, y jari' ri xtutzolij chire ri xloq'on, y ri ulew xtok chik kan richin rija'. 28 Jak'a wi man xtitikir ta xtuch'ek ruméro richin nuloq' chik kan ri rulew ri xuk'ayij, ri ulew ri' xtik'oje' pa ruq'a' ri xloq'on, y k'a toq xtapon ri juna' toq nitzolix ronojel k'ari' xtitzolix chire. 29 Wi k'o ta jun nuk'ayij ri ruxoral ri k'o rachoch chupan, ri k'o pa tinamit sutin rij chi tz'aq, k'o ruq'a' chire richin pa nabey juna' nuloq' chik kan jun bey. 30 Wi ta rija' man nitikir ta nukol ri ruxoral chupan ri juna' ri', kan xtik'oje' k'a kan pa ruq'a' richin q'asen ri achike ri xloq'on o xtik'oje' kan pa kiq'a' ri rijatzul, y chupan ri juna' toq nitzolix ronojel, man xtitzolix ta chik chire. 31 Jak'a wi ri xoral k'o chupan ko'ol tinamit ri man sutin ta rij chi tz'aq, re' kan junan rubanikil xtiban chire rik'in ri ulew richin tiko'n. K'o ruq'a' chire richin nukol, y wi man nitikir ta nukol, k'a ja chupan ri juna' toq nitzolix ronojel, k'ari' xtitzolix chik. 32 Jak'a wi ta jun levita nuk'ayij ri ruxoral ri k'o rachoch chupan, ri k'o pa kitinamit levita richin q'asen, k'o ruq'a' chire richin xabachike q'ij nukol chik kan jun bey. 33 Jak'a wi ri levita man nukol ta ri ruxoral, ri niloq'on kan ri xoral ri' k'o chi nutzolij kan chire chupan ri juna' toq nitzolix ronojel, roma ri kixoral ri ek'o pa kitinamit ri levita, kan kichinan kan rije'. 34 Y ri soq'olbel ri k'o chunaqaj ri kitinamit, ri kan kichin rije', kan man nik'ayij ta, roma re' kan kichinan kan ri e levita. 35 Wi k'o ta jun iwinaq nipe ta jun ruk'ayewal chirij, y napon ta iwik'in, kan tito'. Tibana' utzil chire richin xtik'ase' chi'inaqaj achi'el jun man iwinaq ta ri k'o chi'ikojol, o xa choj q'axel. 36-37 Man k'a tik'utuj ral ri méro ri xuqej chiwe, y chuqa' man tik'utuj k'iy rajel ri ruway toq nik'ayij chire. Xa kan titaqej k'a ri ninbij yin chiwe richin kan nik'oje' ri iwinaq iwik'in. 38 Ja yin Jehová ri i-Dios, ri xinelesan-pe iwichin pan Egipto richin ninya' ri ruwach'ulew Canaán chiwe y kan ja yin ri xinok i-Dios. 39 Wi k'o ta jun iwinaq ri k'o chi'inaqaj, y nipe ta jun ruk'ayewal pa ruwi' y nuk'ayij ri' iwik'in richin nisamej, man k'a tiben chire achi'el xa jun loq'on samajel. 40 Xa kan tibana' chire achi'el jun samajel ri nitoj chi q'ij o achi'el jun ri niq'ejelon iwichin. Y rija' kan xtisamej iwik'in k'a toq xtapon ri juna' toq nitzolix ronojel. 41 K'ari' rija' y ri e ralk'ual xketotej-el pan iwachoch, y xketzolej kik'in ri kach'alal y xkebek'oje' chupan ri kachoch ri kichinan kan. 42 Man k'a kek'ayix achi'el loq'on samajela' roma yin xixinwelesaj-pe chi'iwonojel rix pan Egipto; roma kan ix wichin yin. 43 Man k'a ke'iya' pa tijoj-poqonal ri iwinaq ri kik'ayin-ki' iwik'in rix, xa kan titaqej k'a ri nubin yin. 44 Wi niwajo' ye'iloq' isamajela' chi achi'a' chi ixoqi', ke'iloq'o' k'a ri aj juk'an chik ruwach'ulew ri ek'o chi'inaqaj. 45 Y chuqa' kan k'o iq'a' chire richin ye'iloq' ri winaqi' ri man e iwinaq ta ri ek'o chi'ikojol, y chuqa' ri kalk'ual ri e alaxineq pan iruwach'ulew rix. Rije' kan utz xke'ok iwichin. 46 Y kan ye'iya' kan chike ri iwalk'ual richin nikichinaj kan toq rix yixken-el. Kan xke'ok k'a kan kichin ri iwijatzul richin yekisamajij rije'. Y rix israelita man k'a ke'iya' pa tijoj-poqonal ri iwinaq. 47 Rik'in juba' k'o ta jun ri man iwinaq ta ri k'o chi'ikojol ri kan xbeyomer. Y chuqa' rik'in juba' k'o ta jun iwinaq ri k'o chunaqaj rija' y nipe ta jun ruk'ayewal chirij. Y ri iwinaq nuk'ayij ta ri' rik'in ri beyom ri' o rik'in jun chike ri e ralk'ual ri beyom. 48 Wi ri ruk'ayin ri' k'o ta jun ruchaq' o jun runimal, rije' k'o kiq'a' richin nikikol. 49 Y chuqa' ri k'o kiq'a' richin yekolon ja ri ruch'utitata', o jun ruk'ajol ri ruch'utitata', o jun rach'alal ri k'o más naqaj chire. Y wi ri ruk'ayin-ri' nitikir ta nuch'ek ruméro, k'o ruq'a' richin nukol-el-ri' ruyon rija'. 50 K'ari' rija' o ri xtikolon richin, y ri beyom, nikich'ob janipe' juna' ruk'ayin ri', y k'a janipe' juna' nrajo' richin napon ri juna' toq nitzolix ronojel. Keri' ri ruk'ayin ri' xtutoj kan ri rajel ri janipe' chik juna' nrajo' achi'el rajel jun samajel chi q'ij. 51 Wi k'a k'iy na juna' nrajo' chirij richin napon ri juna' toq nitzolix ronojel, rija' k'o chi nutoj kan. 52 Y wi xa juba' ta chik juna' nrajo' richin napon ri juna' ri' xaxe k'a ri' xtutoj kan. 53 Rix k'o chi nitz'et chi ri beyom man tuya' pa tijoj-poqonal ri iwinaq ronojel q'ij ri xtik'oje' rik'in rija'. Jak'a kan utz tubana' rik'in achi'el jun samajel richin chi q'ij. 54 Wi xa man ta nikolotej, xtikolotej ta k'a toq xtapon ri juna' toq nitzolix ronojel, y chuqa' xkekolotej ri ralk'ual. 55 Yin Jehová ri i-Dios ri yibin chi kan titaqej k'a ronojel re' roma rix ix nusamajela' yin. Ja yin xinelesan-pe iwichin chupan ri ruwach'ulew Egipto. |
Kaqchikel Bible © Bible Society in Guatemala, 2003.
Bible Society in Guatemala