U pas te koloto menai e Pol turu kristenira i Rom 11 - U Bulunagana U NigaE Sunahan e taatagi rena a tei Israel 1 Ba lia te rangatagu, e Sunahan e tori tsugari u katuun i tanen u Jiu? E möa koru. Alia has a toun Israel, a hatutubunei tere Abraham, a pala tere Bentsamen. 2 E Sunahan ema tori tsuga rai u katuun i tanen u Jiu. Nonei e hopö kap raiou lam i mam noa. Alimiou e atei silemiou u raranga turu Buku u Göagono tara pöata te ranga meia e Ilaitsa e Sunahan. 3 Nonei e ranga silir a tei Israel me poeiena, “O Tsunono, nori i atung hamatir u propet i tamölö bate rureier a man makumun haats i tamölö. Alia puku lasi a töa te kagu, na nori e ngilin atung hamate has nariou lia.” 4 Be Sunahan e ranga palisena e Ilaitsa me poeiena, “E möa. A 7,000 tara katuun i tar e kar tema hatsunoneri u kesa u liliahanei e Baal. Alia e taguhu ragouen.” 5 Na e kato has uana iesana i romana. A hun katuun te hopö kapiin e Sunahan e ka noana, taraha nonei e taatagi ranen. 6 Nonei ema hopö kap meraien ti kato haniga uaien. E möa. Nonei e hopö kap raien, taraha nonei e roron taatagi rena u katuun. Te kui beria u katuun e Sunahan be Sunahan te taatagi ranen, a ka teka ema ngöeri a nitaatagi. E möa. 7 Baha hamanasa? A tei Israel ima lue ii a ka ti ngileien. A matsi töa puku lasi turu katuun ti sabe a ka teka, u katuun te hopö kapir e Sunahan. Kaba a pal parpara koru a tori ren e kihil lasi. 8 Ti mar koloto noahas menaien turu Buku u Göagono: “E Sunahan e hala raien u namnamei tema tagala bala nei, u mata te tarana kaba ema tara hamana nei na u talinga te hengona kaba ema hengo hamana nei.” 9 Na e Devit a King e pei hasi i manasa: “Pöata te katoe roien a kannou te ngil korue ren, ba lö te kato homi mera mien a kannou, te kato uana a tanga na a kiou te hatongo kap nena a poum a hie. Alö go hahuna raien. 10 Hakuhil a mataren ba nori tema tatei tara roi, balö te kato hamuri tukul nitöa nem a muriren.” 11 Ba lia te rangata ragou limiou, u Jiu i rus be rus hakapa nitöar? E möa koru! E Sunahan e taguhir u katuun tema Jiu ri. Nonei e kato uu teka tego kato hahiomor merien u Jiu. 12 Na pöata ti kato homi ia u Jiu, be Sunahan e kato haniga rena a palair u katunura i puta. Te kato tala uanen teka, be Sunahan te hala nanou a nisasaala pan tara pala tema Jiu ri tara pöata te la pouts ruma romana u Jiu hoboto tere Sunahan. E Sunahan e lu pouts rena u katuun tema Jiu ri 13 Na lia e ranga gia i tamilimiou u katuun tema Jiu ri. Alia a aposol te hala mena lei e Sunahan i tamilimiou u katuun tema Jiu ri, na lia e ngil koruegu a toukui i tar. 14 Alia e kato silegu tegi hiomi uu katuun i tar, bate habirits pouts menari u hakats i taren tere Sunahan be Sunahan te lu pouts ranou a palai i taren. 15 Pöata te rama raia e Sunahan u Jiu, nonei e aroho uu tara palair u katunura i puta me kapiena ranen. Kaba tara pöata te lu pouts ranouen u Jiu, ba nori te here koru roi u katuun ti mate be töatöa poutsur. 16 Te hala naria a hamuna tere Sunahan, e here nei e Sunahan e teiena a huhua hoboto. Na te nigana a poloso turu ruei, ba man kala i tanen te niga hasir. Na e kato has uana iesana turu Jiu. U tuburen i manasa i pala uu tere Sunahan, na nori has e pala uariou tere Sunahan. 17 U Jiu e hereri u ruein olip u niga, na limiou u katuun tema Jiu mi e heremi u ruein olip u hie. E Sunahan e peko ban a palaina a kala turu ruei u niga, ba nonei e hasopena a man kala turu ruei u hie tara makum i taren. Na limiou u katuun tema Jiu mi e luemiou a manka man niga turu Jiura i manasa. 18 Möa tu saalaiam bate omi ramiou a pala ti peko ba here rai u kalan ruei. Alimiou goma pei mi alimiou e niga bala talamiou. Alimiou e heremi a kalan ruei tuun. Alimiou ema hauemi a polosona u ruei. E möa. A polosona u ruei te haua ranou limiou. 19 Kaba limiou e pei toume mou, “Aa, kaba a kala i peko sila nai tego lu mei lam a makum.” 20 E manana. Nori i peko ba merai tima hamana uaien. Kaba limiou e ka sila tuun mia turu nihamana. Bara! Ka haniga talaiam batema saalemi a peisamilimiou. E möa. Alimiou go matout iam. 21 Taraha, e Sunahan e luban a palaina a man kala turu ruei u niga, na nonei e luba has ranou limiou te markato uamou limiou ti markato uaien. 22 E Sunahan e taatagi rena u katuun, na nonei e hahuna has rena u katuun. Röto: nonei e hahuna rena a pala te kato homir, na nonei e taatagi has ranou limiou, tego haniga noahas uaiam limiou i tanen tara nihitaguhu i tanen i tamilimiou. Te möa nen, ba nonei te luba has ranou limiou. 23 Be Sunahan te haka pouts ranoua u Jiu tara makum a niga i taren tegi hamana lel uaien i tanen. Taraha, nonei e ka mena a nitagala tego haka pouts meraien. 24 Na limiou u katuun tema Jiu mi i ngats ba raia turu ruei u hie bate hasopo raria turu ruei u niga tema ruei uai i tamilimiou. Na u Jiu e hereri u ruei u niga. Na ema tutu koru nei tega haka pouts menai e Sunahan u Jiu tara makum a niga tika mam ien. E Sunahan e taatagi rena u katuun hoboto 25 A matsi hahatoulana, alimiou goma pei mi alimiou e atei korumiou. Alia e ngilegu alimiou go atei sileiam u raranga u mana teka te mous i manasa: e kato uana teka, a nihihipus tara tei Israel ema ka nitöa noi romana. E möa. E antuna noa romana tara pöata te onoto noua u hihase turu katuun tema Jiu ri te pala uaier tere Sunahan. 26 Be Sunahan te töan lu pouts ranou a tei Israel hoboto. Ti mar koloto has menaien turu Buku u Göagono: “A katuun te taguhu ranou u katuun bate lu pouts ranen ena la nama romana i Saion. Nonei e luba nanou a man markato a man omi tara pala tere Jekop.” 27 Na e Sunahan e pei hasi, “U rangan hatangana tu kits gono meraien lia e butu hamana noua tara pöata te luba negoa lia a man markato a man omi i taren.” 28 U Jiu e hereri u pakö tere Sunahan, taraha nori e tori tsuga ba ner u Bulungana u Niga. Na ka teka e taguhu ranou limiou u katuun tema Jiu mi. Kaba e Sunahan e hopö kap noa hasir u tuburen. Nonei e hakats nena a ka teka bate taatagi has rena u Jiu. 29 Taraha, e Sunahan ema palise ii u hakats i tanen turu katuun te hopö kap raien na te kato hasasaala raien. 30 Alimiou uma hengoe mi e Sunahan i manasa, kaba i romana e Sunahan e taatagi ranou limiou, taraha u Jiu e lagi hengor. 31 Nori e lagi hengor i romana, bate markato uana teka, e Sunahan e taatagi pon ranouen romana temar taatagi mera neien limiou. 32 E Sunahan e poeiena u katuun hoboto e lagi hengor bate here nei a markato a omi e kits kap ranen. Te markato tala uanen teka ba nonei te taatagi rena u katuun hoboto. Aragi solosei e Sunahan 33 A mamanaka hoboto tere Sunahan e pan koru ba ranou ra. A niatei na u hakats i tanen e pan saluhe koru nena a niatei na u hakats i tarara. E möa koru ta töa tega antunan sabi temar hakats sila uanen na temar mouna koru uana a markato i tanen. 34 Te mar ranga has uana u Buku u Göagono: “Esi te atei silena u hakats tara Tsunono? Esi te antunan hatei neien ta ka tego katoeien? E möa nitöa.” 35 Na u Buku u Göagono e pei hasena: “Esi te hala mamei a Tsunono ta ka bate poeiena a Tsunono ega paliseien? E möa nitöa tala.” 36 Taraha, e Sunahan e habutu a mamanaka hoboto na nonei peisa a mouna a mamanaka, na manka hoboto e ka uana i tanen. Ba ra te solosei nitöa tala nera e Sunahan. U mana. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.