U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Mak 6 - U Bulunagana U NigaA pala tere Iesu i hahamana naien ( Matiu 13:53-58 , Luk 4:16-30 ) 1 E Iesu na u katunun tsitsilo i tanen i la ban a han teka me la pouts uaier i Nasaret a han te roron kaien. 2 Na turu Lan u Göagono nonei e tanian hihatutsia tara luman lotu. U katuun u parpara ti kaia tara luma teka i hengoeien me asingoto korur. Ba u katuun e hiarangrangatar, “Ime te lueien a man raranga teka? Na a saha mar niatei teka ti haleien? Na ime te markato mena neien a man mirakol teka? 3 Nonei a kapenta, a pien tson tere Maria. Na u toulanen ere Jemis mere Josep ne Judas ne Saimon, na u hahinanen e ka has ria i gusu rara teka.” Ba nori e raharahe ren. 4 Be Iesu e poeiena i taren, “A propet tere Sunahan e hatsunone ria turu han hoboto. Kaba tara han na u katuun pouts i tanen, nonei ema hatsunoneri.” 5 Na nonei ema antunanei tego kato menaien tu mirakol tu para i han teka, kaba nonei e hatakopi a limanen tara man töa man katuun ti ka mei a man siki me kato haniga pouts ranen. 6 Ba nonei e asingoto koru nena ti hahamana uaien. Be Iesu e hula la na tara man han te hihatuts uaien turu katuun. E Iesu e tular u katunun tsitsilo ( Matiu 10:5-15 , Luk 9:1-6 ) 7-9 Be Iesu e ngö rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen me tula ranen, a man huol tara man töa man makum. Ba nonei e hala raneien a nitagala tegi tsuga ba meraien u liliahanei. Ba nonei e poeiena i taren, “Möa tu söati ta ka tara nilala i tamilimiou. E möa has tu söateiam ta kannou na ta pora na ta moni. Kaba limiou e tatei luemiou u tukana, na e tatei hasogemiou u sendol na u töa puku u hasobö u ngahangaha. 10 Na pöata te butu mia limiou tara töa taun, ka mia tara töa luma puku e antunana te laba namia limiou a taun teka. 11 Tema las hagum rarien limiou tsi tema hengo rarien limiou, ba limiou te tatei laba namiou a taun i taren bate tohu ba namiou u köahu i pitpitana moumilimiou. A ka teka e haröto nanou te raharaha mera neien e Sunahan.” 12 Ba maloto na huol a katunun tsitsilo e lar mena hahatei ner tegi palis menai u katuun a man markato a man omi i taren. 13 Nori i tsuga bar u liliahanei u para me sahi has naier u uapi turu katuun u parpara ti kamei a siki ba nori e niga poutsur. A tou mate tere Jon ( Matiu 14:1-12 , Luk 9:7-9 ) 14 E King Herot e hengoein a manka teka, taraha u han hoboto i habulunganein e Iesu. A palair u katuun i pei, “A katuun teka nonei e Jon te baptaisir u katuun, nonei e töatöa poutsuma, te ka sila menen a nitagala te kato meneien a man markato teka.” 15 Ba palai te poeier, “Nonei e Ilaitsa.” Ba palai lel te poeier, “Nonei a töa tara man propetina i manasa.” 16 A pöata te hengoneia e Herot a manka te katoe e Iesu ba nonei e poeiena, “Nonei e Jon ti ngats pagoti lia e töatöa pouts lelima.” E Herot emar atung hamate menai e Jon teka 17-18 A ka teka e butu silaia te tölo menai e Herot e Herodias a tahol tere toulanen e Pilip. Be Jon a tsonun baptais e ranga mena e Herot, “Ema matskö nei te tölo mena milö a hahagono i tamölö.” E Herot ema hanigei e Jon ba nonei e hangö nena e Jon ba u katuun i tanen ena pile kap naren mena hake rien tara karabus. 19 E Herodias e ngil hasi e Jon egi ngats hamati, kaba ema antuna ii taraha, 20 e Herot e matouti e Jon, na e atei sil e Jon a katuun a niga koru. Pöata te hengoeia e Herot a man raranga tere Jon ba nonei e toku koruna, kaba nonei e ngilin hengo noa laseien. 21 A pöata e butu hakapa turu lan te hakats naia e Herot u lan ti posa meien. E Herot e katoe a pannen a kannou me hangö rena u katuun pan tara gamman i tanen na u kapten pan turu soldia i tanen na pal kapanira i Galili. 22 Pöata te tasuma a pien tahol tere Herodias memi sanina, be Herot nu katuun ti ka gono meien tara kannou e sasaala korur. Be Herot e poeiena tara pien tahol teka, “Rangate mei lia ta ka ba lia te hale goien lö.” 23 Ba nonei e ranga mena a pien tahol teka, “E mana nitöana tere Sunahan iasa koru alia e ranga hamana megou lö, a saha ka te rangata namou lö alia e hale goien lö, alia e antunan hala hase goilö a hapalana u tsiktsiki te kana tara nipepeito i tar!” 24 Ba pien tahol teka e lakasana mena rangatena e tsinanen me poeiena, “Ta saha taka tegona hateien lia?” Be tsinanen e poeiena, “A bakuna e Jon a tsonun baptais!” 25 Ba pien tahol teka e hasesei pouts uana tere Herot mena poeiena i tanen, “Alia e ngilegu alö ego hakema a bakuna e Jon a Tsonun Baptais tara pelete batemi hale mien lia.” 26 E Herot e taatagi koru, kaba ema antunan palis pouts nai u ranga te katoeien tara pien tahol, taraha nonei e ranga hamana hakapaia i matar u katuun ti nou gono meien. 27 Ba nonei e tahuleiena a töa tsonun taratarakap turu soldia egona söatema a bakuna e Jon. Ba tsonun taratarakap teka e lauana tara luman karabus mena ngats pagotena a bakuna e Jon. 28 Ba nonei e söata poutse namen tara pelete memi hale neien a pien tahol ba pien tahol teka ena hale neien e tsinanen. 29 Ba u katunun tsitsilo tere Jon e hengo ner a ka teka memi söater a tuenreina e Jon mena hahonge rien tara kioun mate. E Iesu e hanouri u 5,000 tara katuun ( Matiu 14:13-21 , Luk 9:10-17 , Jon 6:1-14 ) 30 U aposol i kopis pouts uama tere Iesu memi hatei rien a manka ti katoe men na manka ti hihatuts namen. 31 Kaba e kamei u katuun u parpara koru ti la nitöa uama tere Iesu ba nonei nu aposol i tanen te möar ta pöatan nou i taren. Ba nonei e poeiena i taren, “Aragi la pepeisa uu ta makum ta ski ba limiou te tatei na gamon husa bumiou.” 32 Ba nori pepeisa gono mei e Iesu e osa ria tara tolaala me la uaier tara töa makum a ski. 33 Kaba u katuun u parpara i marei raien ti la uaien, ba u katuun turu han hoboto e pipiata mam uaier tara makumun han tegina hasungien. 34 Pöata te koul banaia e Iesu a tolaala ba nonei e tara rena u katuun u parpara koru teka. Ba nonei e taatagi koru ranen, taraha nori i here ii u sipsip ti möa ta katunun taratarakap i taren. Ba nonei e tanian hatuts raneien a ka a parpara. 35 A ka e sukusukun lahibong ba u katunun tsitsilo e la uarima i tanen me poeier, “A ka e lahibong hamanasana kaba e möa ta han tara makum teka. 36 Hala bar u katuun ba nori te la uaier turu han te sukusukuna ba tena holer ta tsi kannou i taren.” 37 Be Iesu e ranga palis ranen, “Alimiou go hala ramien ta kannou tegi noueien.” Ba nori e rangatar, “Alö e ngilem alam gona hol ta beret e antunana tara 200 denarius te popona tara hihol turu 200 u lan bate hanou rarien?” 38 Be Iesu e rangata ranen, “Lahisa beret te ka memi limiou? Laiam batena tara muma.” Pöata ti sabe men u beret ba nori emi hateie ren, “Alam e kamem a tolima a beret na huol a iena puku.” 39 Be Iesu e ranga merena u katunun tsitsilo i tanen egi hagum kalakala raia u katuun tara mats tötöa mats makum turu garas. 40 Bu katuun e hagum ria tara matsi hagum. U töa u hagum e antunaia tara 50 a katuun, na u tana u hagum e antunaia tara 100 a katuun, bate kato talasina. 41 Be Iesu e luena a tolima a beret na huol a iena me tara sei uana i Kolö me haniga uana tere Sunahan. Ba nonei e posepose iena u beret me hala ranei ien u katunun tsitsilo i tanen egi molamola raien u katuun. Ba nonei e molamola haseiena a huol a iena i taren hoboto. 42 Bu katuun hoboto e nour me masulur. 43 Bu katunun tsitsilo e goneier a man makumun beret na iena ti masul ba naien me antunana tara maloto na huol a kalobaka a saputu. 44 A pal tson ti noui a beret, i antunaia turu 5,000. E Iesu e tataalaia i ieluna u ramun ( Matiu 14:22-33 , Jon 6:15-21 ) 45 Be Iesu e hosa rena u katunun tsitsilo i tanen tara tolaala ba nori e la mam banaren i Betsaida i hapalana a ramun a perperere. Ba nonei te hala kalakala buraiena u katuun. 46 Pöata te hala hakapa raien u katuun ba nonei e kete uana turu pokus tegona singo uaien tere Sunahan. 47 A ka e bong hakapa na tolaala e kaia i gusuna a ramun be Iesu te ka pepeisana turu tsiktsiki. 48 Ba nonei e tarena u katunun tsitsilo i tanen i lagi susua mei a lomolomo. Ba tara sukusukuna lunlan ba nonei e la uana i taren me tataala silana i ieluna u ramun. Ba nonei e katsin la karasa ranen. 49 Kaba pöata ti tareien e Iesu te tataala uaien turu ramun ba nori e hanei naren me poeier, “A liliahanei!” 50 Nori hoboto i tareien ba nori e matout korur. Be Iesu e ranga mera nen, “Ma matoutmi. Alia ba.” 51 Ba nonei e osa gono mera nen tara tolaala ba lomolomo e selohona. U katunun tsitsilo i hatutu koru. 52 Nori ima atei sil haniga koruei ime temar mouna uu mirakol te kato e Iesu tara beret. Nori i tutu koru ban a ka teka. E Iesu e la uu i Genesaret ( Matiu 14:34-36 ) 53 Nori i arohi a ramun a perperere mena hasung ria tara han i Genesaret. 54 Pöata ti koul ba naien a tolaala ba u katuun e mareier e Iesu. 55 Ba nori e hula piata uaier turu luma hoboto me söata rarima u katuun ti ka mei a siki. Nori i söata rameien a man pöapöa me la mera rien tara makum ti hengo naien tegomi kaia e Iesu. 56 Ba tara mamana makum te la uu e Iesu, tara man taun na turu han pan na tara man han a man tetenei, ba u katuun te söata rarima u katuun ti ka mei a man siki bate la mera rimeien tara man makumun gono. Ba nori e singo hataatagi ria i tanen tegi hasebele tuun uaien i runguna u hasobö i tanen. Na u katuun hoboto ti sebeleien i niga pouts. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.