Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -


U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Mak 10 - U Bulunagana U Niga


E Iesu e hihatutsin a markato te peko menari a hitöl
( Matiu 19:1-12 , Luk 16:18 )

1 E Iesu e laban i Kapenium me la uana tara provins i Judia, me arohena a Ramun olo i Jodan me la noa talasina. U katuun u parpara i kukute noa laseien mena gonogono lelria i tanen, ba nonei e hihatuts lel na i taren te roron markato uaien.

2 A palaira u Parasi i lama bemi torohane ren me rangate ren, “A Lo i tarara e haniga nena tego laba menai a tson a tahol i tanen?”

3 Be Iesu e rangata palis ranen, “E Mosis emar ranga uu ime tara ka teka?”

4 Ba nori e ranga paliseren me poeier, “E Mosis e hanigein tego koloto menai a tson u pepa te pekoenen a hitöl, ba nonei te laba nena a tahol i tanen.”

5 Be Iesu e ranga mera nen, “E Mosis e koloto berai limiou a Lo teka taraha, alimiou uma hengoemi u ranga.

6 Kaba i mam koru tara pöata te habuteia e Sunahan a mamanaka, ba nonei e katoeiena a tson na tahol.

7 ‘Tara markato teka ba tson te laba nena e tamanen na e tsinanen ba tena ka gono mena a tahol i tanen.

8 Ba nori a huol te katoeier a töa katuun.’ Ba nori tema here lel ri a huol, kaba a töa puku a katuun.

9 Na ka te kato hakapelala e Sunahan e möa ta katuun ega antunan purese leleien.”

10 Pöata tina ka poutsien i luma, ba u katunun tsitsilo ena rangateri e Iesu a ka teka.

11 Ba nonei e ranga palis ranen me poeiena, “A katuun te pekoena a hitöl i tanen ba tena tölena a tana tahol e tsikolona, nonei e kato homina.

12 Na te laba has nena a tahol a tson i tanen ba tena hitöl mena tana tson, nonei e kato homi hasna tara hitöl.”


E Iesu e kalala rena a galapien
( Matiu 19:13-15 , Luk 18:15-17 )

13 U katuun i la merema a galapien tere Iesu tegomi sebele meraien bate kalala ranen, kaba u katunun tsitsilo i hapiou raien.

14 Be Iesu e tarena ti markato uaien me raharaha koruna me poeiena turu katunun tsitsilo i tanen, “Haka ba raiam a galapien egi la uama i tar, alimiou goma hapiou ramien. Taraha, a Nipepeito tere Sunahan e kana tara markato te kato uana teka.

15 Alia e hatei hamana koru ragou limiou, a katuun tema hengo hanige nei u raranga tere Sunahan temar hengo uana a pien, a katuun teka ema antunan tasu nei tara Nipepeito tere Sunahan.”

16 Ba nonei e lukutu rena a galapien me hatakopena a limanen i taren me kalala ranen.


A tson moni
( Matiu 19:16-30 , Luk 18:18-30 )

17 E Iesu e hatania leli a nilala i tanen ba töa tson e piata uanama i tanen memi hatukun na i matanen me rangate nen, “Tson Hihatuts a niga, aha tego kati lia ba lia te luegou a nitöatöa te ka nitöana?”

18 Be Iesu e rangate nen, “E hana balö te ngoe milia a niga? E möa ta töa ta katuun tega niga. E Sunahan puku lasi te nigana.

19 Alö e atei silem u Maloto u Raranga tere Sunahan. E markato uana teka: ‘Alimiou goma hihipulimi. Na egoma tsikolomi. Na egoma kopkopmi. Na egoma gamogamomi. Na egoma gamo nami a manka tara tana katuun bate luemen. Hapaneiam e tamamilimiou na e tsinamilimiou.’”

20 Ba tson e poeiena, “Tson Hihatuts, pöata tu tetenei noama lia, alia u hengo haniga korui a manka teka.”

21 Be Iesu e tara uana i tanen me ngil korue nen me poeiena, “A töa patu a ka tego kati lö. Alö gona haholin a mamanaka hoboto i tamölö bate lueiem a moni bate hala ramien u katuun ti möa ta moni balö te kukute mumoulia. Balö tena ka memou romana a mamanaka a niga koruna i Kolö.”

22 Ba pöata te hengoeien u raranga teka ba nonei e mata papala koruna me la poutsuna me taatagi koruna, taraha nonei e ka mei a mamanaka a parpara koru.

23 Be Iesu e habirits uana turu katunun tsitsilo i tanen me poeiena i taren, “U katuun te ka mer a ka a parpara koru e palpal koru riou tegi tasu uaien tara Nipepeito tere Sunahan.”

24 Bu katunun tsitsilo e asingoto koru ner u ranga i tanen. Kaba e Iesu e ranga lel me poeiena, “A matsi galapien, e palpal koruna tegi tasu uu tara Nipepeito tere Sunahan.

25 E hahan ka koruna tara kemol tega sipi uaien tara tabutuna a salim kaba e palpal koruna tega tasu uu a tson moni tara Nipepeito tere Sunahan.”

26 Nori i asingoto koru me rangatar, “Gesi te antunan lue riou?”

27 Be Iesu e tara uana i taren me poeiena, “Tara katuun tuun ema antunanei, kaba tere Sunahan e antunana. E Sunahan e antunana tara mamanaka hoboto.”

28 Be Pita e poeiena i tanen, “Alam u laba nema a mamanaka hoboto i tamulam me kukutie mumoulö.”

29-30 Be Iesu e poeiena, “Alia e hatei hamana ragou limiou, a katuun te laba nenama a luma i tanen tsi u toulanen na u hahinanen na e tsinanen ne tamanen na galapien i tanen na u tsiktsiki i tanen tara solo i tar na turu Bulungana u Niga, a katuun teka ena lu poutsena romana a mamanaka te para bala nanou a luma na u toulanen na u hahinanen na u tsinanen na galapien i tanen na u tsiktsiki i tanen. Na nonei ena kamits be hase nou lia romana. Ba tara pöata te la nama i murimuri, ba nonei tena lue nou romana a nitöatöa te ka nitöana.

31 Kaba a parpara te panir ena katuun papala riou romana, na pala te katuun papalar i romana ena pan riou romana.”


E Iesu e ranga hatopisein a tou mate na tou takei pouts i tanen
( Matiu 20:17-19 , Luk 18:31-34 )

32-33 Nori i tataalaia i maroro te la uu i Jerusalem, e Iesu e mam raien kaba u katunun tsitsilo i tanen i hatutu hoboto na u katuun ti murimurima i matout hoboto. Be Iesu e lu halhal lel rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen be hatei raneien a manka tegona butuia i tanen me poeiena, “Hengoiam, ara e la uara i Jerusalem, na Alia tu Butun Katunuma ena hala naroua turu pris pan na turu tson hihatuts tara Lo. Ba nori tena kout sile riou lia tegona mate uu lia bate hala naroua lia tara pala tema Jiu ri.

34 Nori ena hahakos nariou lia romana bate kahuse riou lia bate lahuse riou lia bate atung hamatie riou lia. Ba i murina u topisa u lan ba lia te takei pouts gou.”


E Jemis na e Jon i rangatein tegi pan uaien
( Matiu 20:20-28 )

35 E Jemis na e Jon a galapien tere Sebedi i la uama tere Iesu me poeier, “Tson Hihatuts, alam e ngilem alö go kato bera mei lam a ka te rangata nemulam.”

36 Be Iesu e rangata ranen, “Aha te ngile milimiou tego kato bera ii lia alimiou?”

37 Ba nori e ranga palise ren me poeier, “Alö go hatangana, tena gum moa lö turu Gumgum u Göagono i Tamölö, ba lam tena gum gono memou lö, a töa tara pal matou na tai tara pal keruka.”

38 Be Iesu e poeiena i taren, “Alimiou ema atei silemi a ka te harangata na milimiou. Alimiou ena antunan ua moa tara kap tena ua goua lia tsi alimiou ena antunan söate mou a mar nikamits tena sagohe gou lia?”

39 Ba nori e poeier, “Alam e antunam.” Be Iesu e poeiena i taren, “Aa, alimiou e na ua moa tara kap tena ua goua lia, na limiou e na sagohe mou a mar nikamits tena sagohe goulia.

40 Kaba tegona gum mia limiou tara pal matou tsi tara pal keruka i tar, ema ka uanei i tar tego halanaien. E Sunahan puku te hala nanou a man gumgum teka turu katuun ti kato taatago beraien.”

41 Pöata ti hengo naia a maloto a katunun tsitsilo a ka teka ba nori e raharaha raier ere Jemis mere Jon.

42 Be Iesu e ngö gögono ranen me poeiena, “Alimiou e atei silemiou a markato turu katuun tema Jiu ri. U katuun te ngö rarien u tsunono e ranga hamal ria i taren, na pal kapan i taren e pepeito kap hatagala raren.

43 Kaba alimiou goma kato uami teka. Esi ta katuun i gusumilimiou te ngilin pan na i tamilimiou ego kato herenaia a peisanen a katunun kui i tamilimiou.

44 Na esi ta katuun te ngilin mammam na i gusumilimiou ego kato herenaia a peisanen a tsi katuun papala.

45 Alia tu butun Katunuma uma la sile mei tegomi hakui mera ii u katuun. E moa. Alia u la silema tegomi kui be mera ii u katuun, na tegomi sakahis menai lia u katuun u parpara tara tou mate i tar.”


E Iesu e kato haniga poutsi a katuun a matakiou
( Matiu 20:29-34 , Luk 18:35-43 )

46 Nori i tukuia tara taun i Jeriko. Ba pöata te laba neia e Iesu na u katunun tsitsilo i tanen na u katuun u parpara has a taun teka, ba töa katuun a matakiou a solonen e Batimius, a pien tson tere Timius te roron singo hataatagi sil ta moni te gum na i rehina kalana.

47 Ba pöata te hengoeien te la uama e Iesu na i Nasaret ba nonei e tanian ku hapanina me poeiena, “O Iesu a Hatutubunei tere Devit a King, alö go taatagi namoulia.”

48 Ba u katuun u parpara e ranga hapiou meren me poeier, “Kakamoto.” Kaba nonei e ku hapan hasoala bate poeiena, “Hatutubunei tere Devit, alö go taatagi namoulia.”

49 Be Iesu e tuoluna me poeiena, “Ngöe muma.” Ba nori e ngöeier a katuun a matakiou me poeier i tanen, “Nigana ba! Takei tala. Nonei e ngöe noulö.”

50 Ba nonei e his ba nena u hasobö u ngahangaha i tanen me supatakeina me la uanama tere Iesu.

51 Be Iesu e rangate nen, “Alö e ngilem alia go kato be ii lö aha?” Ba katuun a matakiou e ranga palisenen me poeiena, “Tson Hihatuts, alia e ngilin tara poutsugu.”

52 Be Iesu e poeiena i tanen, “La tala. A nihamana i tamölö e kato haniga poutse lalou lö.” Ba i murina pouts te rangaia e Iesu banonei te tara sokö pouts hasina, ba nonei e kukuteiena e Iesu i kalana.

© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

Wycliffe Bible Translators, Inc.
Lean sinn:



Sanasan