Matiu 22 - U Bulunagana U NigaU haharuei tara kannou na tara hitöl ( Luk 14:15-24 ) 1-2 E Iesu e ranga lenin u tana u haharuei turu katuun me poeiena, “A Nipepeito tere Sunahan e tatei herenei a king te kato be ii a pien tson i tanen a kannoun hitöl. 3 Ba king e hala ralala u katunun kui i tanen egina ngö rema u katuun tegi la uama tara kannouna tara hitöl, kaba nori ima ngilin la uamei tara kannou. 4 “Ba nonei e hala lel ralala a palair u katunun kui me poeiena i taren, ‘Na ranga mera muma u katuun ti tahul mam rela lia, A kannou i kato hakapi e hahalosona. Alam u atung hakapi a man kau a man tson na man tunan kau a man bokoko hanigan töa. Na mamanaka e kana e hahalosona. Alimiou go la uamuma tara kannoun hitöl.’ 5 Kaba nori ima ngilin hengo sile ii a ka ti ranga meraien, me la uar tara man toukui i taren: a töa e la uu tara kui i tanen, na tai e la uu tara stoa i tanen. 6 Ba palai e pile kap rer u katunun kui tara king me kato hohomi raren, me atung hamate raren. 7 “Ba king e raharaha koruna, me hala ralala u soldia i tanen mena atung hamate rer u katuun ti atung rema u katunun kui i tanen, me hakuluper a taun i taren. 8 Ba nonei e ngö rena a palair u katunun kui i tanen me poeiena, ‘A kannoun hitöl i kato hakapi na e hahalosona, kaba u katuun ti ngö rela lia ema haniga nari tegi la uamen. Nori ema antunan la tala rimei. 9 Bora, la tala uaiam tara man maroro iahana taun bate tahul remuma u katuun tegona sabe raiam limiou bate lauaruma tara kannou.’ 10 Ba u katunun kui e la uar tara man maroro me gono rarima u katuun hoboto ti sabe raien, u katuun u omi na u katuun u niga. Ba luma tara hitöl e saputu rena u katuun. 11 “Kaba pöata te tasuma a king iogana temi tara meraien u katuun ti lama, ba nonei e tarena a töa katuun ema la memei u hasoböna tara hitöl. 12 Ba nonei poeiena i tanen, ‘A tsi hahikapien, ime temar laua muma lö teka te möa uemölö tu hasoböna tara hitöl?’ Ba katuun e kakamoto nitöa bananen. 13 Ba e king e ranga merena u katunun kui i tanen, ‘Kits kap naiam a limanen na mounen ba limiou te lapo ba namien ielesala turu kuhil, tara makum te tabe hohomi nouen bate kutu hakarkarangakena a liho nen.’” 14 Be Iesu e rangana me poeiena, “E Sunahan e ron ngö rena u katuun u parpara koru, kaba nonei e hopö kap nanou a tsi topisa puku a tsi katuun.” A takis tara gamman ( Mak 12:13-17 , Luk 20:20-26 ) 15 Ba u Parasi e lakasar mena hiararanganer ime tegi mar gamo menaien e Iesu tara man raranga i tanen. 16 Ba nori e hala ralila u katunun tsitsilo i taren na palair u katuun tere Herot tere Iesu mena poeier, “Tson Hihatuts, alam e atei silem alö a katununa turu mana. Alö e roron hihatuts hamana nem a maroro tere Sunahan, taraha alö ema hakats nami a manka te hakats ner u katuun tsi a nikapan i taren. 17 Bora, alö go hatei ramou lam, ime temar hakats uemölö, e niga hasina tegi hol mei a takis tere Sisa a gamman pan, tsi e möa?” 18 Kaba e Iesu e atei sil hakapi u hakhakats u omi i taren, ba nonei e poeiena, “Alimiou u gamogamo! Aha te katsin torohana sile milimiou alia? 19 Haröte mumei lia a moni te holeri a takis.” Ba nori e lube rimeien a töa a denarius moni. 20 Ba nonei e rangata ranen, “A bakuna esi, na solona esi te kar teka?” 21 Ba nori e poeier, “E Sisa.” Be Iesu e poeiena i taren, “Bara, hala talemi e Sisa a manka i tanen, bate hala hasemi e Sunahan a manka i tanen.” 22 Ba pöata ti hengoeien a ka teka, ba nori e asingoto korur. Ba nori e laba naren. Pöata te töatöa pouts ria romana u katuun ( Mak 12:18-27 , Luk 20:27-40 ) 23-24 Nonei noahas turu lan ba u Sadiusi e la uarima tere Iesu. A pal katuun teka nori i pei e möa ta tou takei pouts tara tou mate. Ba nori i poeier tere Iesu, “Tson Hihatuts, i manasa e Mosis te poei, ‘Tega mateia ta tson bate möana ta pien, e toulanen e tatei tölena a amoaba, ba nori te hatuhaner romana ta pien tena luenou a solo tara tson te mate.’ 25 Bora, e kamei a man munmun toulana i kaia i gusu mulam, nori i tohit. Ba ka ti posa mami e hitöluna, be matena bate möa noana ta pien. Ba hahuoluna a toulanen e töl lelena a amoaba. 26 Ba nonei e mate lel hasina bate möa noana ta pien. Te markato has uen tara hatopisana a toularen, mena antunan töana ti popoien, a tohit. 27 Ba nönöa ren hoboton töa tala, ba tahol e mate hasina. 28 Ga tara pöata te takei pouts ria romana u katuun tara tou mate i taren, esi nonei koru i taren te tueie nou a tahol? Taraha, nori u mun toulana tohit i töl hoboto taleien.” 29 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “Alimiou e gamo miou. Taraha, alimiou ema atei silemi u Buku u Göagono, na nitagala tere Sunahan. 30 Pöata te takei pouts ria romana u katuun tara tou mate, nori ema antunan hitöl lel roi. Nori e ka hereroi u angelo ri Kolö. 31 Kaba tara tou takei pouts turu katuun ti mate, alia e ngilin rangata ragou limiou: alimiou u rit haniga haseiam u raranga tere Sunahan te ranga naien i tamilimiou? 32 Nonei e mar ranga uu teka: ‘Alia a Sunahan tere Abraham na lia a Sunahan tere Aisak na lia a Sunahan tere Jekop.’ U raranga teka e poeiena nonei ema Sunahan uanei turu katuun u mate. E möa. Nonei a Sunahan turu katuun te töatöar.” 33 Ba pöata ti hengoeia u katuun a ka teka, ba nori e asingoto koru ner u hihatuts i tanen. U raranga u kapan tere Sunahan ( Mak 12:28-34 , Luk 10:25-28 ) 34 Ba pöata ti hengoeia u Parasi te rangau e Iesu turu Sadiusi, ba nori e kakamoto nitöar. 35 Ba töa tson ateina turu tson hihatutsura tara Lo, e katsin rangata torohane neien u töa u harangata. 36 Ba nonei e poeiena, “Tson Hihatuts, u saha u raranga te pan balana tara man raranga hoboto tere Sunahan?” 37 Be Iesu e poeiena i tanen, “Alö go ngil korui a Tsunono i tamölö e Sunahan, balö te ngil memien a tui na u namnamei hoboto i tamölö na u hakhakats hoboto i tamölö! 38 Nonei u raranga tutuun teka na te pan bala koru hasna turu raranga hoboto tara Lo. 39 Na u hahuoluna u raranga u kapan e kato uana teka, ‘Alö go ngil korui a tana katuun temar ngil has mena milö a peisamölö.’ 40 U huol u raranga teka nonei a mouna u mamana u raranga turu propet na e Mosis.” Esi terena pien e Mesaia? ( Mak 12:35-37 , Luk 20:41-44 ) 41-42 Pöata ti gonogono hobotoia u Parasi, be Iesu e rangata ranen, “Ime temar hakats uami limiou tere Mesaia? Nonei a pien tson teresi?” Ba nori e poeier, “Nonei a pien tere Davit.” 43 Be Iesu e poeiena i taren, “Ga taraha tsiponi ba u Namnamei u Göagono te harangena e Devit ba e Devit e ngöenei e Mesaia ‘A Tsunono’? 44 E Devit e poei, ‘A Tsunono e poei tara tsunono i tar, Gum ia tara pal matou i tar, antunana te hake goalia u katuun te pakö rioulö i pitapitana a moumölö.’ 45 “E Devit e ngöei a katuun teka, ‘A Tsunono.’ Ga ime te markato uanen ba nonei te pien uana tere Devit?” 46 Kaba e möa ta töa tega mala raranga poutsin tatsi töa tatsi ranga tere Iesu. Na i murina pöata teka e möa ta töa tega rangate ien tu töa tu harangata, taraha nori i matout. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.