Matiu 21 - U Bulunagana U Niga

E Iesu e tuku herei a king i Jerusalem

^1-2 Ba tara pöata ti butuien i Jerusalem, me la uar i Betpats turu Pokus i Olip. Be Iesu e hala mam rena a huol a katunun tsitsilo i tanen me poeiena i taren, “La uamula tara han te kanama ili, ba limiou tena tare mou a töa rongki e kamena a tuna i kits kapiin. Ba limiou tena purese ramoien bate la mera mumeien i tar.

³ Na tena ranga nanoa ta töa ta katuun ta ka i tamilimiou ba limiou te ranga memen, ‘A Tsunono te ngil rena men.’ Ba nonei te hala tuun las nena men romana.”

⁴ A ka teka e butu sil tega kato hamana menaien u raranga te rangein a propet i manasa:

⁵ “Hatei raiam u katunur i Saion, ‘Taraiam a King i tamilimiou e la hamanasa uanama i tamilimiou. Nonei e kato here nanei a peisanen a katuun papala koru bate osana tara tunan rongki a hitots.’”

⁶ Ba u katunun tsitsilo tere Iesu ena kato haseier a ka ti ranga meraleien.

⁷ Ba nori e lue rima a rongki na tuna, me hopöeria a man hasobö i taren i oluna a rongki, be Iesu e gumna i tanen.

⁸ Ba u katuun u parpara koru e haholaseria a man hasobö i taren i maroro, ba palai e ngatseier a man kalan ruei me haholase rien i maroro.

⁹ U katuun u parpara koru ti mamin e Iesu na u katuun has ti murimurima i tanen i ku bate poeier, “Hosana! Soloseiam a Hatutubunei tere Devit! E Sunahan ega kalali esi te la nama tara solona a Tsunono. Hosana! Solosei korueiam a solona e Sunahan iasa koru!”

¹⁰ Tara pöata te tukuia e Iesu i Jerusalem, ba u katuun hoboto tara taun e asingoto korur me poeier, “Esi nonei teka?”

¹¹ Ba u katuun ti la gono meien e poeier, “Nonei e Iesu a propetina i Nasaret i Galili.”

E Iesu e tsugar u katuun ti hahol ia tara Luman Lotu Pan

¹² Be Iesu e lauana tara Luman Lotu Pan mena tsuga rena u katuun ti hahol ia tara makumun lotu. Ba nonei e tula halakoponena u tebol turu katuun ti palpalisiin u moni na man gumgum turu katuun ti haholin a man kulu.

¹³ Ba nonei e poeiena i taren, “I koloto has naia turu Buku u Göagono, ‘A luma i tar e ngöeri romana a luman singo.’ Kaba limiou e kato here tsipon namien a kioun mous turu kopkop!”

¹⁴ Ba u katuun u matakiou na u mou omi e la uarima i tanen iahana a Luman Lotu Pan ba nonei e kato haniga pouts ranen.

¹⁵ Ba u pris pan na u tson hihatutsur tara Lo e raharaha mer ti tara menaien u mamana u mirakol te katoeien, na ti ku uu a galapien iahana a Luman Lotu Pan bate poeier, “Hosana! Soloseiam u Hatutubunei tere Devit!”

¹⁶ Ba nori e poeier tere Iesu, “Alö e hengoeiem a ka te ranga naren?” Be Iesu e poeiena i taren, “Alia e hengogu. Alimiou toum ima rit hanigemi u ranga teka, ‘A galapien u tetenei egi solosei a solo mölö.’”

¹⁷ Be Iesu e laba ranen me la uana tara han i Betani, tena keien a töa a bong.

E Iesu e ranga hohomin u ruein fik

¹⁸ Ba tara bongbong koru be Iesu e la pouts uana i Jerusalem, nonei e bes koru.

¹⁹ Ba nonei e tarena u töa u ruein fik i rehina maroro ba nonei e la uana i tanen, mena lagi sakesakena ta hua. E ka las mei a kala tuun. Ba nonei e poeiena turu ruein fik, “Alö ema antunan hua lel moi!” Ba nonei puku noahas tara pöata te rangaien ba u ruein fik e langona.

²⁰ Ba u katunun tsitsilo e tarer a ka teka me asingoto korur me poeier, “Ime temar lango boroboro ualala u ruein fik teka?”

²¹ Be Iesu e poeiena i taren, “Alia e hatei hamana ragou limiou, Te hamana koru mia limiou batema hula torimi, alimiou e tatei markato uamiou te markato uagu la lia turu ruein fik teka, na limiou e tatei mar ranga has uamiou teka turu pokus, ‘Alö go takei balö te lapo ba namia a peisamölö i tasi,’ ba nonei temar kato has uanou te ranga uami limiou.

²² Na te hamana mia limiou, tara pöata te singo mia limiou ba limiou te lue mou a saha ka te singo silemi limiou.”

A nitsunono tere Iesu e lama ime?

²³ Be Iesu e kopis pouts uana tara Luman Lotu Pan, ba pöata te hihatuts ien, ba u pris pan na u tsunono turu Jiu e la uarima i tanen memi rangateren, “A saha nitsunono te ka memölö te kato memi lö a manka teka? Esi te halei lö a nitsunono?”

²⁴ Ba e Iesu e ranga palis ranen, “Alia e rangata has ragoui limiou u töa u harangata. Te ranga palise moa limiou u harangata i tar, ba lia te hatei has ragoui limiou esi te hale melia a nitsunono te kato megi lia a manka teka.

²⁵ Ime te lueia e Jon a nitsunono tega baptais meraien u katuun? Tere Sunahan tsi tara katuun tuun?” Ba nori e hiarangrangata poutsur me poeier, “Te pei roara, ‘E Jon e kamei a nitsunono tere Sunahan,’ be Iesu te pei nou i tarara, ‘Ga taraha tsiponi ba limiou tema hamanemi e Jon?’

²⁶ Na ra ena mots poe hasera, ‘E Jon e kamei a nitsunono tara katuun.’ Taraha, u katuun hoboto e poeier e Jon a propet tere Sunahan. Na ra e matoutera tena raharaha uaren.”

²⁷ Ba nori e ranga paliseier e Iesu, “Alam ema ateimi.” Ba nonei e poeiena i taren, “Na lia has ema antunan hatei ragi limiou esi te hale mei lia a nitsunono ba lia te katoegu a manka teka.”

U haharuei tara huol a pien tson

²⁸ Be Iesu e poeiena i taren, “Ime temar hakats uami limiou tara katuun te kamena a huol a pien tson? Nonei e la uana tara pien a hamua me poeiena, ‘A pien i tar, alö gona kui ia tara kuin grep i romana.’

²⁹ Ba pien tson e ranga palisinen, ‘Alia ema ngilin kui gi.’ Kaba i murinen ba nonei e habiritsena u hakhakats i tanen ba nonei ena kuina tara kui.

³⁰ Ba e tamanen e lana mena katoena u töa u mar ranga noahas tara hahuoluna pien tson. Ba pien e ranga palisina me poeiena, ‘Aa, alia e la gou.’ Kaba nonei ema la ii.

³¹ “Esi i taren a huol te katoe u ngil tere tamaren?” Ba nori e poeier, “A pien tson a hamua.” Be Iesu e poeiena i taren, “Na lia e hatei hamana koru ragou limiou, e kato has uana iesana tara Nipepeito tere Sunahan. U katuun te lulueier a takis na u touhaliou u lulu tson pinopino ena tasu mammam raroua limiou iahana Nipepeito tere Sunahan.

³² Taraha, e Jon a Tsonun Baptais emi haröto rai limiou a maroro a matskö, kaba limiou uma hamane mien. Na pal tson u omi na touhaliou u omi i hamaneien. Na limiou i röto hakapeiam ti markato uen teka, kaba limiou uma palis noahasemi u hakhakats i tamilimiou bate hamane men.”

U haharuei turu katuun u omi ti taratara kapiin a kuin grep

³³ Be Iesu e hihatuts lenina me poeiena, “Hengoiam turu tana u haharuei. A töa katuun te tuei a makumun tsiktsiki i tanen e lebei a kuin grep me kui hahise neien a ololo, me kahoena a kiou ti ron kato bulbuleia u grep. Ba nonei e kui leleiena a luman pepeito kap a pia nitöa tara kuin grep. Ba nonei e hataratara kap tuun ranei u palair u katuun a kuin grep teka me hakuin moni nanen, ba hapalana moni e la uana tara katuun terena kui. Ba nonei e la uana tara töa han i lehana.

³⁴ “Ba tara pöata te susukun tangohoia a kui, ba nonei e hala mera nei u katunun kui i tanen turu katuun ti kui ia tara kuin grep tegina lu menaien ta pala i tanen.

³⁵ Ba u katunun taratarakap tara kui e lu rer u katunun kui i tanen, me lahuser a töa, me atung hamateier a tai, ba nori e titieri a tai a hatu.

³⁶ Ba katuun terena kuin grep e hala lel ranama a palair u katunun kui i tanen, i para baler a pala ti la mamima, ba u katunun taratarakap tara kui e markato lel has mera rien iesana.

³⁷ “Ba kapakapanen ba nonei e hala nena a pien tson i tanen, ba nonei e poeiena, ‘Nori ena tara marei riou a pien tson i tar.’

³⁸ Ba pöata ti tareien a pien tson teka ba nori e poeier, ‘A pien tson tara katuun terena kui teka te lue nou a kuin grep. Aragi atung hamateien, bara te lue rou a kui i tanen!’

³⁹ Ba nori e pile kap naren me lapo halakasa narimen tara kuin grep ba nori e atung hamatie ren.”

⁴⁰ Be Iesu e rangata ranen, “Bora, ga tara pöata te lama a katuun te tuenei a kuin grep, nonei emi katoe nou aha turu katuun u omi teka?”

⁴¹ Ba pal kapan turu Jiu e poeier, “Nonei emi atung hamate ranou u katuun u omi teka, ba nonei te hataratara kap ranoui u katuun u niga a kuin grep teka, ba nori te hala hamatsköe roien a pala i tanen tara pöata tega tangohoien.”

⁴² Be Iesu e ranga meranen, “Alimiou i rit haseiam u raranga turu Buku u Göagono, ‘A hatu ti raman u katunun kukui luma bate hapiraka naren, nonei a hatu te niga balana tara toukuina tara luma. A ka teka a Tsunono te katoeien, ba nonei te niga koruna i matarara!’”

⁴³ Be Iesu e poe lelena, “U raranga teka e ranga ranou limiou. Na lia e hatei ragou limiou, a Nipepeito tere Sunahan e luba rari limiou romana bate hala rari u katuun te katoeier a toukui a niga.

⁴⁴ A katuun te rusuna romana tara hatu teka nonei e tupeko nitöa naiena romana. Kaba te konena romana a hatu teka ta katuun, ba nonei te kono bulbul here nanoien u köahu.”

⁴⁵ Ba pöata ti hengoeia u pris pan na u Parasi a man haharuei teka tere Iesu, ba nori e atei siler e Iesu e ranga sil raien, ba nori e raharahar.

⁴⁶ Ba nori e katsin pile kap naren, kaba nori i matoutir u katuun u parpara koru, taraha u katuun i pei e Iesu a töa propet.