Matiu 18 - U Bulunagana U NigaA katuun te kapanina ( Mak 9:33-37 , Luk 9:46-48 ) 1 Nonei tara pöata teka ba u katunun tsitsilo e la uarima tere Iesu memi rangateren, “Esi koru te pan balana tara Nipepeito tere Sunahan?” 2-3 Be Iesu e ngöena a pien a tetenei me hatuole nen i gusuren me poeiena, “Alia e hatei hamana koru ragou limiou. Tema habirits ba namoi limiou a markato a omi, bate here rami a galapien u tetenei, alimiou ema antunan tasu noahas mia tara Nipepeito tere Sunahan. 4 A katuun te hala puteiena a peisanen bate here nei a tsi pien a tsi tetenei teka, nonei te pan koru noa tara Nipepeito tere Sunahan. 5 Na e si a katuun te toul hatamiena a mar pien teka, nonei e toul hatami hase noulia.” A markato a omi te kato homiena u nihamana ( Mak 9:42-48 , Luk 17:1-2 ) 6 E Iesu e ranga noa me poeiena, “Esi ta katuun te las meranoi a galapien te hamana uar i tar tara markato a omi, e niga bala nena tegi hakits mei a hatu pan i totongolona a katuun teka batena harukue ria i gusuna tasi. 7 A nomi pan e butu noa romana turu han i puta, taraha a katuun a omi e gono te kato homiena u nihamana turu katuun. Kaba a nomi pan e butu noa romana tara katuun te habute nen! 8 Tega kato homieia a limamölö tsi a moumölö alö, balö te ngats kotsemen bate banamen! Taraha, e niga bala nena tego kamei lö u töa puku u ualima, tsi u töa puku u mou, balö te töan luemou a nitöatöa te ka nitöana. Kaba ema niganei tego kamei lö u huol u ualima tsi u huol u mou balö te lapo baneria turu tulana i hel te ka nitöana. 9 Na tega kato homieia a matamölö alö, balö te hasemen balö te banamen. E niga bala nena tego kamei lö u töa puku u mata balö te töan luemou a nitöatöa te ka nitöana. Kaba ema niganei tego kamei lö u huol u mata balö te baneria turu tulana i hel te ka nitöana.” U haharuei tara sipsip te taia ( Luk 15:3-7 ) 10 Be Iesu e poeiena, “Alimiou go haneiam möa tu sigaleiam ta töa tara galapien teka. Na lia e hatei ragou limiou, u angelo i taren e tarakapin töa raren te ka rien tere Tamar i Kolö. 11 Taraha, Alia u butun katuun silema tegomi lu pouts merai u katuun hoboto ti taia. 12 Na u saha u mar hakats te ka memi limiou tara katuun te kamena a 100 tara sipsip ba töa i taren te taiana? Nonei e la ba ranou u 99 tara sipsip bate karia turu pokus ba nonei tena sakiena a sipsip te taiana. 13 Bora, gate sabe poutsenoen a sipsip te taia, alia e hatei hamana nitöa ragou limiou, nonei e sasaala koru lasmenou nonei a töa sipsip te taia, batema hakats sil ranei a 99 tara pal sipsip tima taia ii. 14 Nonei tema ngil benei e Tamamilimiou i Kolö ta töa tara galapien u tetenei teka ega taia.” A hatoulana te kato homi 15 E Iesu e ranga lel me poeiena, “Tega kato homieia a hahatoulana i tamölö alö, balö te la uam i tanen ba limiou a huol te ka pepeisamiou balö te hatei mien a markato a omi i tanen. Te hengo talenoien u raranga i tamölö, ba limiou te ka haniga pouts miou. 16 Kaba tema hengoe neien lö, balö te luem ta töa tsi ta huol ta katuun bate la gono meriou lö. Ba huol tsi a topisa katuun te tatei hitaguhu ria turu ranga bate hatagaleren. 17 Kaba tema ngilin hengo naneien u raranga i taren, balö te hatei rem u katunun kui turu lotu. Na tema hengo noa hase neien u raranga i taren, ba limiou te kato here namien a katuun tema tahongo neia turu lotu, tsi te lehana banena u lotu.” A ka te hapiou ner na te hanigeier 18 Be Iesu e poeiena, “Na lia e hatei hamana koru ragou limiou, a saha ka te kitse mialimiou i puta, e Sunahan e kits hasenouen i Kolö. Na saha ka te purese mialimiou i puta, e Sunahan e hapurese hase nouen i Kolö. 19 Ba lia te hatei hamana koru len ragou limiou, tegi singo sileia ta huol i tamilimiou ta ka i puta teka, bate haniga hoboto naren, ba e Tamar i Kolö te kato beranoi limiou a ka te singo sile milimiou. 20 Na tegi gonoia a huol tsi a topisa a katuun tara solor, alia e ka gia i gusuren.” A katunun pepeitokap tema taatagi nei 21 Be Pita e la uanama tere Iesu me rangatenen, “O Tsunono, a lahisa pöata tego ranga hataatagi ia lia tere toular bate solopalena a markato a omi i tanen, bate tara poutse noulia? Ega para hapopoia tara tohit a pöata?” 22 Be Iesu e poeiena i tanen, “A tohit a pöata puku ema antunanei. Alö go ranga hataatagia i tanen a tohit a pöata, na tana tohit lel a pöata bate kato talasina. 23 “E markato uana teka, a Nipepeito tere Sunahan e herenei a king te katsin hakapena a haroho turu katunun pepeitokap i tanen. 24 Ba pöata te tanian kato hamatsköeien a haroho, ba nori emi piou ner a töa katunun pepeitokap te kamei a haroho te antunaia turu 10 milion kina. 25 Kaba nonei ema antunan palis poutse ii a haroho teka. Ba king e poeiena turu katunun pepeitokap i tanen, ‘Alimiou go hahol neiam a tson teka na tahol, na galapien, na mamanaka hoboto i tanen. Ba moni te hol rarouien te palis poutse roi a haroho i tar.’ 26 Ba katunun pepeitokap e tuhatukun nena i puta be ranga hataatagi tori koruna i tanen me poeiena, ‘Alö go hahaloso noa bum ba lia te palis poutse gou a man haroho hoboto i tamölö.’ 27 Ba king e taatagi nena a katunun pepeito kap i tanen be palis hakapan töa nena a man haroho i tanen me hapurese poutsenen. 28 “Ba nonei a katunun pepeitokap teka e lana me hitupali mena a hahuol i tanen, te ka hasmei a haroho i tanen e antunaia tara 100 kina puku. Ba nonei e pile nanen i totongolonen me poeiena, ‘Alö go palis poutsema a haroho i tar!’ 29 Ba hahuol i tanen e tuhopö nena i matanen ba e ranga hataatagi tori koruna i tanen me poeiena, ‘Alö go hahaloso noa bum balia te palis poutse gou a haroho i tamölö.’ 30 Kaba nonei ema ngil ii ba nonei ena hakei nen tara karabus e antunaia te palis poutseien a haroho. 31 “A pöata ti tareia u palair u katunun pepeitokap a ka teka ba nori e raharaha korur mena hateieri e king a mamanaka hoboto te butu. 32 Ba king e ngöeiena a katunun pepeitokap teka me poeiena i tanen, ‘Alö a katuun a omi koru! Alia u palis bei lö a haroho pan tu katoia lö i tar, taraha alö u ranga hataatagi tori koruia i tar. 33 Ga lö go mala taatagi hasnela a hahuol i tamölö ti mar taatagi has mei lia alö!’ 34 Ba king e raharaha koru talana me hala mena neien tara karabus, tegona sagoho kamits uen bate antunana tara pöata tego palis poutseien man haroho hoboto.” 35 “Nonei te markato has meranoi limiou, e Tamar i Kolö tegoma solopala mena milimiou a markato a omi tara palair u katuun, e antunana tena tara pouts ramouen limiou.” |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.