Matiu 11 - U Bulunagana U NigaE Jon a Tsonun Baptais mere Iesu ( Luk 7:18-35 ) 1 A pöata te hala hakapa neia e Iesu u raranga tara maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen, ba nonei e lana mena hihatutsna tara man taun i taren. 2 Na tara pöata te kaia e Jon a Tsonun Baptais tara karabus. Ba nonei e hengo nena a man toukui te katoe e Iesu. Ba nonei e hala mera namei u katunun tsitsilo i tanen u raranga tere Iesu. 3 Ba nori emi poeier tere Iesu, “Nonei alö a katuun tego lama, tsi alam ego hahalosi a tabina katuun?” 4 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “La mula batena hateimi e Jon a ka te tare mula limiou na ka te hengoe mula limiou. 5 U katuun u kiou e tara poutsur, na u katuun u mou omi e tataala poutsur, nu katuun u toba e gogoso poutsur, na u talinga tupu e hengo poutsur, nu katuun ti mate e töatöa poutsur. Na u Bulungana u Niga e lauama turu katuun papala. 6 Na esi a katuun te hamana nitöa uana i tar e sasaala nou!” 7 Na pöata ti la poutsia u katunun tsitsilo tere Jon, be Iesu e tanian ranga hatei ranei u katuun e Jon me poeiena, “Alimiou i la sile mula egona tareiam a saha ka tara makum a palaka? Toum romana u nga te gagas mena te pihu mena neien a lomolomo? 8 Tsi alimiou u la sile mula tegona tara menami u katuun te ka meier u hasobö u niga koru? Kaba a mar katuun teka e kana tara mar luma a nigan töa tere king. 9 Tsi alimiou u la sile mula tegona tara menami a propet? Aa, alia e hatei ragou limiou e Jon a propet hamana. 10 E Jon nonei a katuun te hatei nena u Buku u Göagono, ‘Alia e Sunahan e halana gou a tson sösöata ranga te mam nanoulö, tena hamatsköenou a maroro i tamölö.’ 11 “Na lia e hatei hamana ragou limiou, e Jon a Tsonun Baptais nonei te pan balana turu katuun hoboto ti poseir te ka ria turu tsiktsiki. Kaba a katuun papala koru tara Nipepeito tere Sunahan nonei te pan bala has nena e Jon. 12 Na tara man pöata tere Jon a Tsonun Baptais bate noana i romana, u katunun hiatatung i tagala sil korui a Nipepeito tere Sunahan, ba nori e torohana hatagala sil haser tegi tasu uen i tanen. 13 Na i mam tara pöata tere Jon a Tsonun Baptais, na turu propet hobotora i manasa, na lo tere Mosis, i hatein a Nipepeito tere Sunahan i mamuna te butuia e Jon. 14 Na te hamane mia limiou u raranga i taren, alimiou e atei silemiou e Jon nonei e Elaitsa tego lama. 15 Esi te kamena u talinga ega hengo! 16 “Alia go mar ranga merai u katuun te kar i romana ime? Alimiou e hererami a galapien te gum ria tara man makumun töana bate hia kukur, 17 ‘Alam e kohi bera mulo limiou kaba limiou ema sani mulei! Na lam e köma hase mula u hahuri, kaba limiou ema tabe mulei!’ 18 E Jon a Tsonun Baptais e lama kaba nonei ema nou ii nema ua hase ii ta uain. Ba nori e poeier nonei a katuun a momolö. 19 Na lia tu butun Katunuma e nougu na e uagu. Kaba nori e poeier alia a katuun a nounou pala, na uaua pala. Na e kapiena has raiegu u katuun te lulueier a takis na u katuun u omi. Kaba a man markato turu katuun tere Sunahan e haröto nena te mana uana a niatei i tanen.” A man pala ti hahamana ( Luk 10:13-15 ) 20 Be Iesu e tanian ranga sisi rena u katuun tara man taun te katoe men a man mirakol a man parpara. Taraha, nori ima tori polasa banai a man markato a man omi i taren. 21 Ba nonei e poeiena, “A nomi pan koru e butu noua i tamilimiou u katunura tara taun i Korasin na i Betsaida! Sanena e Sunahan te katoeia a man mar mirakol teka tara taun i Taia na i Saidon, nori sanena i solon harötein tegi tori polasa ba menaien a man markato a man omi i taren, bate hasoger u hasobön mou bate göagöaeier u köahu. 22 Na lia e hatei ragou limiou, turu lanin hahuna tere Sunahan, a nihahuna i tamilimiou u katunura i Korasin na i Betsaida e pan bala nanou a nihahuna turu katunura i Taia na i Saidon. 23 Na limiou u katunura i Kapenium e tatei soloseiemiou a peisa milimiou i kolö, kaba e Sunahan e lapo ba has ranoua limiou i hel! Sanena e Sunahan te katoe u mar mirakol teka tara taun i Sodom, a taun i Sodom sanena e ka noa hasina i romana. 24 Na lia e hatei ragou limiou, turu lanin hahuna tere Sunahan, a nihahuna i tamilimiou u katunura i Kapenium e pan bala nanou u nihahuna turu katunura i Sodom.” La uamuma i tar bate husa miou ( Luk 10:21-22 ) 25 Nonei tara pöata teka be Iesu e poeiena, “O Tamar, alö e Tsunono pan mia i Kolö na i puta. Alia e haniga uagu i tamölö te hamous mena milö a manka teka turu katuun te poeier e ka mer a niatei, bate haröto namen turu katuun papala tema atei balari. 26 Aa, O Tamar, alö e markato uam turu ngil peisa i tamölö. 27 “A mamanaka hoboto teka e Tamar te hale meien lia. Na e möa ta taina ta katuun tega atei sileiou lia, a Pien Tson tere Sunahan. E Tamar puku lahas. Na e möa has ta katuun tega atei sil e Tamar. Alia puku lahas a Pien Tson i tanen te atei silegen, na eresi tu onarilia te haröto ragoui lia e Tamar. 28 “La uamuma i tar, alimiou hoboto te kui hatagala koru miou, bate söate miou a nitiama a kapan koru. Alia e hahusa ragou limiou. 29 Lueiam a toukui i tar balia te hatuts ragou limiou, taraha alia e ron hala puteiegu a peisar na e tori tami has gia turu katuun hoboto. Ba limiou tena tatei husa mou batena sabe hase mou a nigumgum a niga te ka nitöana. 30 Taraha a toukui i tar e hahan kana, na nitiama te hale gilia lö e gigahana.” |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.