Matiu 10 - U Bulunagana U NigaA maloto na huol a aposol ( Mak 3:13-19 , Luk 6:12-16 ) 1 Be Iesu e ngö gögono rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen ba nonei e hala raneien a nitagala tegi tsuga ba meraien u liliahanei u omi ba nori te kato haniga pouts raier u katuun te ka mer a mamana mar siki. 2 Nonei teka a man solo tara maloto na huol a aposol tere Iesu: E Saimon ti ngö hasei e Pita. Ne Endru e toulana e Saimon. Ne Jemis a pien tson tere Sebedi. Ne Jon e toulana e Jemis. 3 Ne Pilip, ne Batolomio, ne Tomas, ne Matiu te lului a takis, ne Jemis a pien tson tere Alpius, ne Tadius, 4 ne Saimon a toun Silot, na e Judas Iskariot a katuun te harötein e Iesu turu katuun ti paköeien. E Iesu e tuler a maloto na huol a aposol ( Mak 6:7-13 , Luk 9:1-6 ) 5 Nonei a maloto na huol a aposol teka e Iesu e tula ralen me poeiena i taren, “Möa tu la uaiam turu katuun tema Jiu ri na tara man han has i Samaria. 6 Alimiou go la las uaiam turu sipsipira i Israel te tiar. 7 Ba limiou tena habulungana namiou u raranga teka: ‘A Nipepeito tere Sunahan e sukusukuna!’ 8 Alimiou go kato haniga pouts raiam u katuun te ka mer a siki na ego hatakei pouts has raiam u katuun ti mate. Ba limiou te kato haniga pouts ramiou u katuun u toba bate tsuga ba has ramiou u liliahanei u omi. Alimiou uma hole mi a nihitaguhu alimiou u lu pukpukuemen, na taguhu tala raiam u katuun bate ma luemi ta hihol. 9 Möa tu la meiam ta goul na ta silba na ta kopa. 10 Alimiou goma la has memi ta pora na tu sendol na tu tukana tara nilala i tamilimiou. Alimiou go la las meiam u töa puku u hasobö u ngahangaha. Ba u katuun tena taguhu rami limiou tena hanou rariou limiou. 11 “Na pöata te la mia limiou bate tasu mia iahana saha taun na saha han, alimiou e tara sakesake mou ta katuun ta niga bate kamia tara luma i tanen antunana tena kopis pouts muma limiou. 12 Tara pöata tena tasu mia limiou tara luma teka, ba limiou te hala rami u katuun a masalohana. 13 Na te lu raroua limiou u katuun teka, a masalohana i tamilimiou e tatei kana i taren. Kaba tema antunan lu rarouien limiou, a masalohana e tatei la pouts uana i tamilimiou. 14 Tema hala narien ta niniganiga i tamilimiou na tema hengo haserien u raranga i tamilimiou ba limiou te tohu ba namiou u köahu i pitapitana a moumilimiou tara pöata te la ba ramien limiou. 15 Alia e hatei hamana koru ragou limiou, a nihahuna tara taun teka e pan bala koru nanou a nihahuna tara taun i Sodom na i Gomora.” A pöata a omi e la nama romana ( Mak 13:9-13 , Luk 21:12-17 ) 16 Be Iesu e poeiena, “Hengoiam! Alia e hala here ragoui limiou u sipsip te sila ria i gusura u muki u hie. Alimiou go tarakap here rami u kökötsi, ba limiou te here hase mi a kulu tema tatei kato homie nei ta ka. 17 Haneiam, u katuun ena pile kap rariou limiou bate lu mera rilimiou turu kout, ba nori tena lahus raroua limiou turu luman lotu i taren. 18 Nori e haka raroua limiou i matar u tsunono na u king te hamana uami limiou i tar, taraha u ngilngil i tar tego hatei meramien limiou u Bulungana u Niga, bate hatei has ramiou u katuun tema Jiu ri. 19 Na pöata te kout rarouen limiou, e möa tu hakats haparpara balö te poeiem, ‘Ime tala temar ranga uagou lia? Na, aha tala te pei gou lia?’ Nonei koru has tara tsi pöata teka alimiou e hala raroui a ka tego ranga naiam limiou. 20 Ema limiou peisanei te ranga mou. Kaba u Namnamei tere Tamamilimiou e Sunahan te haranga ranou limiou. 21 “Na nonei tara pöata, u katuun e hala rariou u toularen tegi kato hamate meraien, ba a palair u katuun te haniga nariou tegi atung hamate merai a galapien i taren. Na palair a galapien e omi has rariou u tsinaren na u tamaren, bate kato hamate has rariou. 22 U katuun u parpara koru e omi rariou limiou te hamana uami limiou i tar. Kaba a katuun te hamana nitöa uana i tar, e Sunahan e lu pouts mena noien i tanen. 23 Na te kato homi raroa limiou tara töa taun, ba limiou te bus uamiou tara taina taun. Alia e hatei hamana nitöa ragou limiou, alimiou ema hakapa noa hase moi a toukui i tamilimiou tara mamana taun hoboto i Israel, ba lia tu butun Katunuma te la pouts guma romana. 24 “A katunun tsitsilo ema pan nanei a tson hihatuts i tanen, na katunun kukui puku ema pan has nanei a katuun pan i tanen. 25 E nigana te kato here mena nei a katunun tsitsilo a peisanen a tson hihatuts i tanen. Na e niga hasina te kato here mena nei a katunun kukui puku a peisanen a katuun pan i tanen. Alia a katuun pan tara pal katuun i tar. Na a palair u katuun e ngö tsipone rilia e Belsebul. Te markato tala uaren teka, ba nori te ngö raroui limiou u katuun u omi koru, taraha alimiou e pala uamiou i tar.” Alimiou go matouteiam e Sunahan ( Luk 12:2-7 ) 26 E Iesu e ranga lel me poeiena, “Alimiou goma matout rami u katuun. Taraha, a manka hoboto te hamouser ena butu noua turu ualesala i murimuri. 27 U raranga te hatei ragi lia alimiou turu kuhil, alimiou ena ranga namouen turu alesala. Na saha ka te hengoe mölö te hahasi tuun ner, ena ranga hapan namoa limiou i ioluna a pungana. 28 Na limiou goma matout rami u katuun te atung hamateier u tuenrei, nori ema atung hamatieri u namnamei. Kaba limiou go matouteiam e Sunahan, nonei te antunan kato homi nitoeiena u tuenrei na u namnamei i hel. 29 Alimiou e antunan holemi a huol a apena a 10 toea puku. Kaba e möa koru ta töa tega antunan rus uu i puta tegoma haniga uai e Tamamilimiou. 30-31 Na limiou goma matout has rami u katuun, taraha e Sunahan e tara kap ranou limiou, na limiou e niga bala koru ramiou u apena i matana e Sunahan. Na nonei e atei sil hasena u hihase turu hulu hoboto i baku milimiou.” Alimiou goma holis nami e Kristo ( Luk 12:8-9 ) 32 Be Iesu e poeiena, “Esi te hatei ranei u katuun nonei e pala uana i tar, ba lia te hatei hase gou e Tamar i Kolö nonei a katuun i tar. 33 Kaba esi te holis nena te pala uanen i tar i matar u katuun, ba lia te holis has nagoen romana tere Tamar i Kolö.” E möa ta masalohana, kaba a hiatatung ( Luk 12:51-53 , 14:26-27 ) 34 Be Iesu e ranga lenina me poeiena, “Emoa tego pei mena milimiou alia u la silema tegomi hala menai a masalohana turu katunura i puta. Alia uma la memei a masalohana. Alia u la mema a hiatatung. 35 Alia u la silema tegomi hahiapalpal merai u katuun ‘a tson e pal nanou e tamanen, na tahol e pal nanou e tsinanen, na taholun tölo e pal nanou u halöanabei i tanen. 36 U katuun noahas i luma i tamölö tena kato homie rioulö.’ 37 “A katuun te ngil koruena e tamanen na e tsinanen, batema ngile nei lia, nonei ema katuun hamana uanei i tar. Na katuun te ngil koruena a pien tson i tanen na pien tahol i tanen batema ngile nei lia, nonei ema katuun hamana uanei i tar. 38 Na esi tema söatenei a kuruse i tanen bate kukutie noulia, nonei ema katuun hamana has uanei i tar. 39 Esi te poeiena e ka peisa mena a nitöatöa i tanen e hatia pouts hase nouen. Kaba esi te hakats nanoulia ba nitöatöa i tanen te taiana, nonei ena sabie nou a nitöatöa hamana i tanen.” U katuun te lue riou u hamatana u niga ( Mak 9:41 ) 40 E Iesu e ranga lel me poeiena, “A katuun te nigana i tamilimiou e niga hasna i tar. Na katuun te nigana i tar, nonei e niga hasna tere Tamar te hale moulia. 41 Na katuun te rarariena u raranga tere Sunahan, bate hanigeiena a toukui i tanen, nonei ena lue nou u hamatana te lu hase nou a katuun te rarariena u raranga tere Sunahan. Na katuun te tarena a katuun te matsköna i matana e Sunahan bate hanigeiena nonei a katuun, nonei ena lu hasenou u hamatana te lu hasenou a katuun a matskö. 42 Na lia e hatei hamana nitöa ragou limiou, a katuun te tarena a tsi katuun papala koru i tar bate haue nen a tsi ramun, nonei ena lu korue nou u hamatana u niga tema antunan taia nei.” |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.